Tays pihtaa lisämaitoa, aamulehden uutinen:

Sektiolla. Olin todella kipeä ja maito lähti hitaasti nousemaan aikaisemmasta imetyksestä huolimatta. Vauva oli selvästi nälkäinen ja todella itkuinen koko ajan. Lutkutti rintaa saamatta sieltä yhtään mitään :( Lisämaitoa en saanut useasta pyynnöstä huolimatta. Vasta 3. päivänä, kun vauva väsähti, ei jaksanut imeä ja nukkui vaan, menin vauvan kanssa kansliaan ja VAADIN verensokerin mittaamista, joka alle 2 (1.8 muistaakseni)

Eipä kulunut kun sekunti kaks, kun maitopullo iskettiin käteen ja hälytettiin lääkäri. Minun piti säännöllisesti herättää vauva syömään ja verensokereita mitattiin tiheästi. Onneksi lähtivät hienoon nousuun.

Ammattini puolesta osasin siis vaatia verensokerin mittaamista, mutta kaikki äidit eivät välttämättä olisi ymmärtäneet. Sitä vain miettii, miten pahaksi tilanne olisi voinut mennä, jos matalia sokereita ei olisi huomattu ajoissa :(

Mun lapsi tuli myös sektiolla. Annoin lisämaitoa, sitä ihan tarjottiinkin kun toivuin leikkauksesta. Toki imetin koko ajan minkä pystyin, mutta maito ei ollut vielä noussut. Nännit menivät ihan rikki, ja siksikin annoin lisämaitoa välillä. Siitä tuli vähän mutkutusta, mutten välittänyt. Kävin maitoa ihan itse hakemassa. Se oli aivan sallittua. Imetin lisämaidosta huolimatta menestyksekkäästi 14 kk. Tosin aina välillä annoin hörpyllä lisämaitoa.

ja äitien vika on sekin, että äidit kärsivät synnytyksessä, vammautuvat tai lapset vammautuvat tai kuolevat jne...väännetään nyt rautalangasta, että luonto ei ole mikään persoona, suuri äiti maa, jonka tehtävä ja aikomus on tehdä elämästä mukavaa ihmisille.



Ilman nykyaikaista lääketiedettä, tekniikkaa ja ruuantuotantoa suurimman osan elämä olisi suurimmaksi osaksi silkkaa kärsimystä. On jotenkin älytöntä, että vauvan pitäisi tuntea hätää ja voimakasta kipua koska se on "luonnollista", mut samalla se äiti siinä mussuttaa varsin epäluonnollista ruokaa rokotettuna, hampaat paikattuina lääkittynä ja huolehdittuna.

ja äitien vika on sekin, että äidit kärsivät synnytyksessä, vammautuvat tai lapset vammautuvat tai kuolevat jne...väännetään nyt rautalangasta, että luonto ei ole mikään persoona, suuri äiti maa, jonka tehtävä ja aikomus on tehdä elämästä mukavaa ihmisille.

Ilman nykyaikaista lääketiedettä, tekniikkaa ja ruuantuotantoa suurimman osan elämä olisi suurimmaksi osaksi silkkaa kärsimystä. On jotenkin älytöntä, että vauvan pitäisi tuntea hätää ja voimakasta kipua koska se on "luonnollista", mut samalla se äiti siinä mussuttaa varsin epäluonnollista ruokaa rokotettuna, hampaat paikattuina lääkittynä ja huolehdittuna.

Tässä puhutaan terveistä lapsista, joten miksi vedät kärsimykset ja vammautumiset keskusteluun mukaan?

Vauvan on parempi "olla nälässä" muutama päivä, jos sillä taataan äidinmaidon riittävyys seuraavaksi vuodeksi tai pidemmäksikin aikaa. Lisämaito vaarantaa imetyksen onnistumisen. Puhumattakaan syöttöpunnituksista ja muista hömpötyksistä, joilla suorastaan halutaan todistaa äidille ettei hänen maitonsa riitä. Ensimmäisinä päivinä sitä maitoa on tarkoituskin tulla vain muutama gramma kerrallaan.

Vauvan terveydelle ei ole myöskään edullista tarjota lehmänmaitoa ensimmäisinä päivinä - monissa sairaaloissa ei riitä luovutettua rintamaitoa terveille vastasyntyneille, joille halutaan antaa lisämaitoa varmuuden vuoksi.

Kuten sanottua, kaukonäköisyyttä kannattaa vanhemmuudessa harjoitella. Pitää miettiä suurempia kokonaisuuksia eikä vain tätä hetkeä.

Tai miksi on lapsen edun mukaista olla 4-5 päivää nälässä? Jos äiti käytännössä ei muuta tee kuin imettää vauvaa koko ajan laitoksella ollessaan, toki syö ja käy vessassa,mutta muuten imettää,niin mitä muuta sen imetyksen käynnistymisen eteen voi tehdä?!

Annetaanko monessa sairaalassa hörppyyttämällä. Vai voinko oikeasti vaatia tuota hörpyyttämistä. Mua pelottaa jo nyt seuraavan lapsen kanssa ei taas onnistu imetys. Mulla on luultavammin aina lisämaidon tarve. Tai ainakin sanoivat silloin että kun on hepatoosi laskee verensokeria..

En tiedä sairaaloiden käytäntöjä, mutta kai se on tärkeintä että vauvalle saadaan jotenkin ravintoa kurkusta alas. Tuskin hörpyyttämistä vastaan mitään muuta on, kuin että se on hitaampaa ja työläämpää. Minulle vain yksi kätilö niistä noin seitsemästä sitä suositteli, kun olimme käyttäneet pulloa jo pari päivää ja tuo kätilö tuli vuoroon. Kokeilin sitä mittamukilla, hieman hankalaa oli, mutta uskoisin että siihenkin tottuu jos vaihtoehtona on imetyksen epäonnistuminen. Meidän vauvoilla ei ole suuri imemisentarve, ainakin näin päättelen, koska tuttia eivät huolineet ja imeminen ei ollut kovin voimakasta.

Sillä erotuksella, että synnytin sektiolla v. 2010 ja maito ei sairaalassa ollessa kunnolla noussut. Ja kyseessä myös Tays. Itsellä siis on aivan päinvastainen kokemus Tays:ista kuin tuossa artikkelissa kirjoitetaan. Uskon, että kaikki ei ole mennyt ihan niin kuin on annettu ymmärtää.

Olen synnyttänyt 2005 ja 2007.Esikoisen kohdalla heti synnytyksen jälkeen nostettiin rinnalle että maito nousisi.Sitten tuotiin lisämaitoa 20ml.Hoitajat kävi herättelemässä minua 4h välein,vauva nostettiin rinnalle ja imetin puolisen tuntia minkä jälkeen tuotiin lisämaito.Kuopuksen kohdalla sama juttu.Imetin ja lapselle jäi nälkä niin tuotiin taas lisämaitoa :)

Sillä erotuksella, että synnytin sektiolla v. 2010 ja maito ei sairaalassa ollessa kunnolla noussut. Ja kyseessä myös Tays. Itsellä siis on aivan päinvastainen kokemus Tays:ista kuin tuossa artikkelissa kirjoitetaan. Uskon, että kaikki ei ole mennyt ihan niin kuin on annettu ymmärtää.

Olen synnyttänyt 2005 ja 2007.Esikoisen kohdalla heti synnytyksen jälkeen nostettiin rinnalle että maito nousisi.Sitten tuotiin lisämaitoa 20ml.Hoitajat kävi herättelemässä minua 4h välein,vauva nostettiin rinnalle ja imetin puolisen tuntia minkä jälkeen tuotiin lisämaito.Kuopuksen kohdalla sama juttu.Imetin ja lapselle jäi nälkä niin tuotiin taas lisämaitoa :)

kuopus syntyi Taysissa sektiolla syksyllä 2008. Matala vs heti synnyttyään, joten sai jo synnärillä lisämaitoa, sekä myös osastolla. En ertyisesti pyytänyt lisämaitoa, vaan sitä tarjottiin. Oma maidontuotannon alku oli hidasta ja työlästä, rinnanpäät rikki yms. Sitkeys palkittiin ja täysimetykselle päästiin ja pitkään imetinkin. Mulla oli iäkäs ja kokenut terkka, joka totesi, et imetyksen alkuun lähtö / alkuvaikeudet saattaa kestää n.8vkoa. Eli ennen sitä ei kannata lyödä hanskoja tiskiin tai tehdä johtopäätöstä "ei suju". Alku mentiin särkylääkkeiden voimalla ja toinen rinnapää oli 2 kk rikki. Jälkitarkastuksessa lääkärille totesin, että "jottain tarttis tehrä"sain ohjeeksi laittaa hydrokortisonirasvaa haavaumaan viikon ajan ja sit ab-kuuri jos ei tehoa. Yllätys oli suuri, kun kortisonirasva tehosi nopeasti ja sen jälkeen asiat sujui hyvin! Imetin lasta lähes kolme vuotta :)

Miten jotkut yksittäiset lisämaitoannokset voivat vaarantaa koko imetyksen? Tai miksi on lapsen edun mukaista olla 4-5 päivää nälässä? Jos äiti käytännössä ei muuta tee kuin imettää vauvaa koko ajan laitoksella ollessaan, toki syö ja käy vessassa,mutta muuten imettää,niin mitä muuta sen imetyksen käynnistymisen eteen voi tehdä?!

'

Psykologinen vaikutus on suuri. Lisäksi vauva oppii, että pullosta maitoa saa helpommin ja imuotekin on toinen kuin rinnalla -> ei opi oikeaa imuotetta, imetys sattuu, äiti lopettaa imettämisen. Ja vauvan mahalaukku venyy turhaan ensimmäisinä päivinä, jolloin rintamaito ei ainakaan tunnu riittävän.

Ja ensimmäisten päivien painonlasku on edelleen fysiologisesti aivan luonnollista. Jos se olisi luonnollista että vauvan paino ei yhtään laskisi, äitien maito nousisi heti. Vaikka luonnollisuus tuntuukin olevan täällä jokin kirosana, luonnolla on yleensä tarkoituksensa.

Itse olin niin huonossa kunnossa, ettei imetys onnistunut pariin ensimmäiseen päivään, mutta vauva itki nälkäänsä. Lupasin seuraavalla kerralla ottaa tuttelit mukaan....

Molemmat lapseni ovat syntyneet normaalipainoisina ja hyvävointisina. Siitä huolimatta molemmilla verensokerinja paino laskivat liian alas, kun oma maito nousi vasta neljäntenä päivävä. Onneksi lisämaidosta ei tarvinnut tapella, ja imetys sujui sen jälkeen suositusten mukaan. Juuri tällaisilla "tiedoilla" aiheutetaan vaan pahaa mieltä tuoreille äideille.

Ja siksi vauvasi eivät ole kyenneet pitämään yllä normaalia vs-tasoa synnyttyään. He eivät ole siis olleet terveitä vastasyntyneitä. Tai esimerkiksi heitä ei ole puettu riittävästi (esim. myssyn monet ottavat turhan aikaisin vastasyntyneeltä pois), ja heiltä on mennyt turhaa energiaa kehon lämmön ylläpitämiseen. Sekin laskee verensokeria.

Ihminen olisi kuollut sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten, mikäli terve vastasyntynyt ei selviäisi äidin maidonnousuun saakka.

Lisämaito ei ole ensisijainen ratkaisu, vaan pitäisi imettää. Lisämaitoa pitää antaa vainn

todelliseen tarpeeseen, ei äidin mukavuuden halun vuoksi tai rutiinisti.

Mä olen synnyttänyt Taysissa 94 ja silloin lisämaitoa annettiin vauvoille ihan rutiinis. ti.Munkin vauva sai, vaikka mä olisin voinut ruokkia koko osaston vauvat, maitoa tuli niin paljon.

Ei mistään imetyksen tukemisesta. Kun tämä käsitetään, niin uskon, että imetysongelmat vähenevät huomattavasti.

Kyllä ihan terveitä vauvoja olivat, kuten minäkin, eikä kyllä kukaan synnärin henkilökunnasta (Nkl) maininnut tuosta kylmettymisestä vaan korostivat lisämaidon tarpeellisuutta kun itse en aluksi juuri tuon imetysnatsipropagandan vuoksi sitä olisi halunnut antaa. Varmasti vauvani ja monet muut olisivat toki hengissä selvinneet ilman korvikettakin. Mutta miksi pitää kiusata vastasyntynyttä pitämällä nälässä kun hyvä vaihtoehto On olemassa? Vai onko äidin pätemisen tarve sinällään täysin merkityksettömällä asialla tärkeämpää kuin vauvan hyvinvointi? Kuinka monen imetys oikeasti kaatuu siihen, että antaa lisämaitoa ensimmäisinä päivinä?

Molemmat lapseni ovat syntyneet normaalipainoisina ja hyvävointisina. Siitä huolimatta molemmilla verensokerinja paino laskivat liian alas, kun oma maito nousi vasta neljäntenä päivävä. Onneksi lisämaidosta ei tarvinnut tapella, ja imetys sujui sen jälkeen suositusten mukaan. Juuri tällaisilla "tiedoilla" aiheutetaan vaan pahaa mieltä tuoreille äideille.

Ja siksi vauvasi eivät ole kyenneet pitämään yllä normaalia vs-tasoa synnyttyään. He eivät ole siis olleet terveitä vastasyntyneitä. Tai esimerkiksi heitä ei ole puettu riittävästi (esim. myssyn monet ottavat turhan aikaisin vastasyntyneeltä pois), ja heiltä on mennyt turhaa energiaa kehon lämmön ylläpitämiseen. Sekin laskee verensokeria.

Ihminen olisi kuollut sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten, mikäli terve vastasyntynyt ei selviäisi äidin maidonnousuun saakka.

Molemmat lapseni ovat syntyneet normaalipainoisina ja hyvävointisina. Siitä huolimatta molemmilla verensokerinja paino laskivat liian alas, kun oma maito nousi vasta neljäntenä päivävä. Onneksi lisämaidosta ei tarvinnut tapella, ja imetys sujui sen jälkeen suositusten mukaan. Juuri tällaisilla "tiedoilla" aiheutetaan vaan pahaa mieltä tuoreille äideille.

Ja siksi vauvasi eivät ole kyenneet pitämään yllä normaalia vs-tasoa synnyttyään. He eivät ole siis olleet terveitä vastasyntyneitä. Tai esimerkiksi heitä ei ole puettu riittävästi (esim. myssyn monet ottavat turhan aikaisin vastasyntyneeltä pois), ja heiltä on mennyt turhaa energiaa kehon lämmön ylläpitämiseen. Sekin laskee verensokeria.

Ihminen olisi kuollut sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten, mikäli terve vastasyntynyt ei selviäisi äidin maidonnousuun saakka.

Eli paino laski liikaa. Lastenlääkäri kysyi kotiinlähtö tarkastuksessa, että miksei vauva ole saanut ollenkaan lisämaitoa, että paino on laskenut liikaa. Sanoin, että pyytänyt olen lukuisia kertoja, mutta on vain käsketty imettää. Lääkäri sitten määräsi syöttämään vauvaa ja päästiin myöhemmin kotiin. En muista heittelikö vauvalla sokeritkin.

Minulta oli testattu sokerit raskausaikana ja ne olivat normaalit. Ja todellakin imetin vauvaa lähes koko ajan sairaalassa ollessani.

Eihän se voi olla, jos se jo sairaalassa sössitään tarpeettomalla lisämaidolla:-O

Aina on mahdollista valita se, ettei imetä, mutta jos väärät rutiinit estävät imetyksen, on mahdotonta valita imetystä.

Muutama kerta lisämaitoa ei imetystä kaada! Itkettäkää te vauvojanne, jos haluatte, mä en sellaiseen ala. Sairaalassa annettiin parin ensimmäisen päivän aikana lisämaitoa, imetys on lähtenyt käyntiin ja jatkunut ongelmitta.

Lisämaitohan on luovutettua äidinmaitoa, ei korviketta. Korviketta saatetaan sekoittaa luovutettuun äidinmaitoon kotiinlähdön lähestyessä että vauvan vatsa tottuu korvikkeeseen. Jos on siis todennäköistä, että lisämaidon antaminen tulee jatkumaan kotona. Eli siinä mielessä vauvalle ei koidu mitään vahinkoa lisämaidosta koska se on rintamaitoa.

Ap

Eli sairaaloilla (ainakin pk-seudulla, jossa työskentelen) on sekä luovutettua äidinmaitoa että apteekin valmistamaa korviketta, joka on lehmänmaitopohjaista.

Luovutettu äidinmaito on ensisijaisesti niille vauvoille, jotka saavat lisämaitoa lääketieteellisistä syistä (keskosuus, matalat verensokerit, liian iso painonlasku tms), mutta jos näitä ei ole todettu, vaan äiti muuten vaan toivoo lisämaitoa vauvalle, niin silloin annetaan sitä apteekin korviketta. Eli luovutettua äidinmaitoa ei riitä yksinkertaisesti jokaiselle vauvalle, joka imee äitinsä rinnat ruvelle.

Eli kannattaa sen verran miettiä, altistaako vastasyntyneen suoliston heti sille lehmänmaitopohjaiselle korvikkeelle, vai yrittääkö sittenkin vielä imettää imettämisen päälle.

Mielestäni nimittäin aika paljon on äitejä, jotka pyytävät lisämaitoa, koska "multa ei tuu maitoa". No eipä tule ensimmäisin päivänä ei. Mutta sillä tiheällä imettämisellä se lähtee nousemaan.

t. kätilö

Ei lähde nousemaan tiheämmällä imettämisellä... Itselläni ainakaan. Ja monella muullakaan, kun tätä kommenttiketjua lukee. Pitäisikö vauvan olla ravinnotta ensimmäiset 5 päivää?

Mitäs jos kätilöt opiskelisivat muutakin kuin imetyspropagandaa?

pitkän ajan ja lisämaidon kanssa ei ollut minkäänlaista ongelmaa.

Seinäjoesta mulla olis paljonkin sanottavaa, mutta menee niin aiheen vierestä että en viitsi.

Mielestäni nimittäin aika paljon on äitejä, jotka pyytävät lisämaitoa, koska "multa ei tuu maitoa". No eipä tule ensimmäisin päivänä ei. Mutta sillä tiheällä imettämisellä se lähtee nousemaan.

t. kätilö

jonka kanssa minulla palaisi käämit hetkessä. Toivottavasti ei kohdata.

Oysissa ainakin onneksi ymmärtävät, että ei se imetys ole vain äidin opettamista, vaan vauvan ruokkimista. Jos se ei suju, vauvan on saatava syödä PISTE.

Tekisi mieli laittaa nämä tällaista paskaa väkisin suoltavat kätilöt samalle ruokavaliolle kuin vastasyntyneet. Ruokaa saavat, jos äiti jaksaa/kykenee/osaa imettää. Saattaisi mieli muuttua kaikista hienoista periaatteista. Vauva on se ensisijainen, eikä teidän jotkut ylevät periaatteet! Tuntuu hyvältä, että on kuitenkin äitien päätösvallassa, mutta tuntuu tyhmältä, että tuollaisia latva-b:tä päästetään vauvojen kanssa toimimaan. Ei sitä onnistumista mitata sillä, että moniko lapsi elää teidän käsittelyn jälkeen. Hyvinvointi on paljon enemmän kuin hengen säilyttämistä!

Tekeepä pahaa lukea näitä ahdasmielisiä yleistyksiä. :( Luojan kiitos en ole joutunut synnyttämään TAYS:ssa, varmaan olis lapseni kuivuneet täysin kokoon... :(



Synnytin ensimmäisen lapseni v. 2008. Olen aina halunnut imettää yli kaiken ja mieluiten tietenkin täysimetyksellä. Sairaalassa maitoa ei tullut, olin siellä 4 päivää. Syöttäpunnituksia tehtiin useita ja paras tulos oli että paino nousi 10 g. Tähän kätilö tokaisi mulle että kyllä sulta nyt pitäis paljon enemmän tulla! Arvatkaas miltä tuntui?



Mä imetin IHAN koko ajan, valehtelematta. Normaali imetyksen kesto oli 3 h, sitten vauva torkahti, heräsi taas itkemään ja taas imetin 3 h. Ihmettelin että eikö se nuku ollenkaan. Jossain vaiheessa joku tarjosi lisämaitoa ja vauva joi niinkuin ei ois koskaan ruokaa saanut ja sammui samoin tein. :( Pikkuraukka.



Myöhemmillä syöttäpunnituksilla huomattiin että maitoa ei edelleenkään tule kuin ihan vähän. Itkin koko sairaalassaoloajan, niin koville se otti että minussa on vikaa. Toinen kätilö sanoi, että sinä ainakin olet kaikkesi tehnyt, imettänyt lähes koko ajan. Kotiin päästyäni olin edelleen hyvin itkuinen, soittelin imetystukihenkilölle jne. Jouduimme antamaan vauvalle korviketta, edelleenkään maitoa ei juuri herunut. Lopulta vauvan ollessa 2 vk, maitoa alkoi yhtäkkiä tulla, lisääntyen koko ajan. Lopulta imetin vauvaa yli 9 kk ikään.



Toisen lapsen kohdalla uskoin että nyt maito varmasti nousee ennemmin. Mutta ei, taas sama. Tällä kertaa imetyksen väleissä kävin pumppaamassa maitohuoneessa, että rinnat saa enemmäön stimulaatioita. Paras tulos pumpulla oli 5 ml. Vauvalle annettiin lisämaitoa enemmänkin kuin esikoiselle, sillä verensokerit oli alhaiset. Taas kätilö sanoi, että sinua ei ainakan yrittämisen puutteesta voi syyttää, eli imetin lähes taukoamatta. Lisämaidosta huolimatta, taas sama tarina, eli maitoni nousi 2 vk synnytyksen jälkeen ja imetin lastani yli 1 v. ikään. Jos vielä saan lapsia, osaan nyt varautua että minulla maidon nousu toimii näin ja annan hyvillä mielin lisämaitoa ekat 2 vk.



Jos olisin ollut sairaalassa jossa lisämaitoa ei olisi annettu ollenkaan/juurikaan, on selvää että vauvani olisivat kuivuneet täysin. :( Luojan kiitos että sitä annettiin. Jos menisin TAYS:iin tai muuhun vastaavan maineen omaavaan sairaalaan, ottaisin ihan varmasti korvikkeet mukaan, 3-4 pv nälässä on oikeasti lapsen kidutusta!