Tays pihtaa lisämaitoa, aamulehden uutinen:

Mulla oli kans Seinäjoella sellainen olo että annettiin liian helpolla. Mulla tuli maitoa PALJON heti synnytyksen jälkeen. Lopputuloksena oli että lapsi ei osannut imeä rintaa synnytyssalin jälkeen, koska mulle ei annettu mahdollisuutta imettää vaan antoivat pullosta. Eivät tuoneet vauvaa vaan mun piti nukkua vaikka olisin halunnut hoitaa oman lapseni. Seuraavalla kerralla en anna lupaa pullolle. (Hörpyttää saa jos on tarvetta). Kahden kuukauden lypsämisen jälkeen mentiin korvikkeelle.



Olin tyhmä ensisynnyttäjä joka ei ollut ottanut imetyksestä tarpeeksi selvää aiemmin.

Syöttöpunnitukset ensimmäisinä päivinä ovat täysin turhia, koska maitomäärät ovat hyvin pieniä, korkeintaan muutamia grammoja. Silti terve, täysiaikainen, normaalikokoinen vastasyntynyt pärjää näillä kolostrumtipoilla kunnes maito nousee 3. tai 4. päivänä. Eli "minulta nousee maito vasta 3. päivänä" ei ole mikään lisämaidon indikaatio, koska se on aivan luonnollinen tilanne.



Olen omat lapseni saanut sektiolla Taysissa, ja vain esikoinen sai kerran lisämaitoa (kätilö antoi kun nukuin sikeästi toipuessani kiireellisestä sektiosta, vaikka oli sovittu että herättävät minut). Seuraavat kaksi ovat pärjänneet hyvin ilman lisämaitoa, vaikka maito on noussut 4. päivänä. Kaikilta on myös tarkistettu sokerit pariin otteeseen, jotta on nähty ettei "nälässä olemisesta" ole mitään haittaa vauvalle.

Kättärillä ei ainakaan yhteen aikaan saanut lisämaitoa kuin lääketieteelisestä syystä, eli periaatteessa lupa piti kysyä pediatrilta. Nyt siellä on se kyltti joten liekö meno rauhoittunut. Tosin ei se maininta ole ikuinen vaan sitä pitää anoa määräajoin. Siis nyt se on vauvamyönteinen sairaala:)

Lisämaitohan on luovutettua äidinmaitoa, ei korviketta. Korviketta saatetaan sekoittaa luovutettuun äidinmaitoon kotiinlähdön lähestyessä että vauvan vatsa tottuu korvikkeeseen. Jos on siis todennäköistä, että lisämaidon antaminen tulee jatkumaan kotona. Eli siinä mielessä vauvalle ei koidu mitään vahinkoa lisämaidosta koska se on rintamaitoa.

Ap

Eli sairaaloilla (ainakin pk-seudulla, jossa työskentelen) on sekä luovutettua äidinmaitoa että apteekin valmistamaa korviketta, joka on lehmänmaitopohjaista.

Luovutettu äidinmaito on ensisijaisesti niille vauvoille, jotka saavat lisämaitoa lääketieteellisistä syistä (keskosuus, matalat verensokerit, liian iso painonlasku tms), mutta jos näitä ei ole todettu, vaan äiti muuten vaan toivoo lisämaitoa vauvalle, niin silloin annetaan sitä apteekin korviketta. Eli luovutettua äidinmaitoa ei riitä yksinkertaisesti jokaiselle vauvalle, joka imee äitinsä rinnat ruvelle.

Eli kannattaa sen verran miettiä, altistaako vastasyntyneen suoliston heti sille lehmänmaitopohjaiselle korvikkeelle, vai yrittääkö sittenkin vielä imettää imettämisen päälle.

Mielestäni nimittäin aika paljon on äitejä, jotka pyytävät lisämaitoa, koska "multa ei tuu maitoa". No eipä tule ensimmäisin päivänä ei. Mutta sillä tiheällä imettämisellä se lähtee nousemaan.

t. kätilö

Omalla kohdallani pienikokoinen vauvani olisi nukkunut ties kuinka pitkään ensimmäisinä päivinään ja herättely oli todella vaikeaa. Heräsi 7-8 tunnin välein. Sitten käskettiin herättää vauva 4 tunnin välein syömään mutta vauva ei meinannut herätä millään ja nukahti heti rinnalle. Sitten kun nostin pois rinnalta, heräsi ja kitisi. Sitten taas rinnalle, mutta nukahti siihen. Tämä toistui joka "imetyksellä". Sitten kun annoin pullon, jaksoi imeä ja söi hyvällä ruokahalulla. Tästä nukahtelustakaan huolimatta en saanut pyynnöistäni huolimatta lisämaitoa. Jouduin jokaikinen kerta itku kurkussa anelemaan. Minusta vauvan painoseurannassa viivyteltiin kunnes tajusivat todella ettei maitoa vielä heru eikä ensitipat riitä.

Vauva oli kotonakin ensimmäiset päivänsä uninen ja lötkö eikä imetys onnistunut. Pumppasin rintamaitoa pulloon ja sillä pärjättiin näppärästi.

Pahinta sairaala-ajassa oli se avuttomuuden ja paniikin tunne joka varjosti vielä pitkään kotonakin. Tunsin olevani täysin hoitajien mielivallan armoilla. Toinen hoitaja lupasi illalla että lisämaitoa saatte tarvittaessa myös yöllä. Tilalle tuli tiukka hoitaja yöksi joka ei suostunut lisämaitoa antamaan. Paniikissa en saanut nukuttua ja voitte kuvitella ettei jatkuva valvominen edistänyt maidon nousemista lainkaan.

Ap

Tuntuu, että ainakin Taysissa suhtautuminen lisämaidon antamiseen riippuu hoitajasta. Minullakin oli yksi empaattinen ja inhimillinen hoitaja joka ymmärsi tilanteen, muut olivat jotain siltä väliltä ja sitten ääripäänä oli tämä erittäin tiukka hoitaja. Harmi että tuo tiukka hoitaja sattui olemaan juuri öisin jolloin en saanut edes miehestäni henkistä tukea. Jos olisi olemassa johdonmukainen linja siitä, kuinka lisämaidon suhteen toimitaan, sekin olisi vähemmän stressaavaa kuin se, että toinen hoitaja lupaa ja toinen jättää sovitun asian huomioimatta.



Minusta oli kamalaa katsoa jo valmiiksi pienen vauvan kutistumista maidon puutteen vuoksi. Syntymäpaino oli 2690g ja alimmillaan paino laski jonnekin 2300g tuntumiin. Olisin varmasti ollut vähemmän huolissani jos vauva olisi ollut vaikkapa 3500g painoinen syntyessään. Onneksi lisämaidolla saatiin paino nousemaan 2550g tuntumiin että päästiin kotiin.



Ap

viimeisin kerta oli reilu vuosi sitten. Lisämaitoa sai ihan pyytämättä ja reilusti. kuudentena päivänä anoitavat tutteli-äm sekoitetta ja seitsemäntenä tuttelia. Kun piti tarkistaa, tutteli sopii ennen kotiinlähtöä.

Syöttöpunnitukset ensimmäisinä päivinä ovat täysin turhia, koska maitomäärät ovat hyvin pieniä, korkeintaan muutamia grammoja. Silti terve, täysiaikainen, normaalikokoinen vastasyntynyt pärjää näillä kolostrumtipoilla kunnes maito nousee 3. tai 4. päivänä. Eli "minulta nousee maito vasta 3. päivänä" ei ole mikään lisämaidon indikaatio, koska se on aivan luonnollinen tilanne. Olen omat lapseni saanut sektiolla Taysissa, ja vain esikoinen sai kerran lisämaitoa (kätilö antoi kun nukuin sikeästi toipuessani kiireellisestä sektiosta, vaikka oli sovittu että herättävät minut). Seuraavat kaksi ovat pärjänneet hyvin ilman lisämaitoa, vaikka maito on noussut 4. päivänä. Kaikilta on myös tarkistettu sokerit pariin otteeseen, jotta on nähty ettei "nälässä olemisesta" ole mitään haittaa vauvalle.

Olen selittänyt hoitajille, että se vauvan huutaminen ja nälkä kuuluvat asiaan, se on ihan luonnollinen tilanne. Yhtä luonnollista on se, että minä nukun huoneessa ja vauva huuutaa käytävällä, kumpikaan meistä ei mene siitä rikki. Olen jopa näyttänyt imetysopuksista, että vaikka maitoa ei rintoihin vielä tule, ei lapsi tarvitse lisämaitoa. Itku on normaali reaktio nälkäkipuun, mutta lapsi toipuu siitä kyllä.

lisämaidolla:-O

Aina on mahdollista valita se, ettei imetä, mutta jos väärät rutiinit estävät imetyksen, on mahdotonta valita imetystä.

Imetys on jokaisen naisen oma päätös!!

Molemmat lapseni ovat syntyneet normaalipainoisina ja hyvävointisina. Siitä huolimatta molemmilla verensokerinja paino laskivat liian alas, kun oma maito nousi vasta neljäntenä päivävä. Onneksi lisämaidosta ei tarvinnut tapella, ja imetys sujui sen jälkeen suositusten mukaan. Juuri tällaisilla "tiedoilla" aiheutetaan vaan pahaa mieltä tuoreille äideille.

Syöttöpunnitukset ensimmäisinä päivinä ovat täysin turhia, koska maitomäärät ovat hyvin pieniä, korkeintaan muutamia grammoja. Silti terve, täysiaikainen, normaalikokoinen vastasyntynyt pärjää näillä kolostrumtipoilla kunnes maito nousee 3. tai 4. päivänä. Eli "minulta nousee maito vasta 3. päivänä" ei ole mikään lisämaidon indikaatio, koska se on aivan luonnollinen tilanne.

Olen omat lapseni saanut sektiolla Taysissa, ja vain esikoinen sai kerran lisämaitoa (kätilö antoi kun nukuin sikeästi toipuessani kiireellisestä sektiosta, vaikka oli sovittu että herättävät minut). Seuraavat kaksi ovat pärjänneet hyvin ilman lisämaitoa, vaikka maito on noussut 4. päivänä. Kaikilta on myös tarkistettu sokerit pariin otteeseen, jotta on nähty ettei "nälässä olemisesta" ole mitään haittaa vauvalle.

Miten jotkut yksittäiset lisämaitoannokset voivat vaarantaa koko imetyksen? Tai miksi on lapsen edun mukaista olla 4-5 päivää nälässä? Jos äiti käytännössä ei muuta tee kuin imettää vauvaa koko ajan laitoksella ollessaan, toki syö ja käy vessassa,mutta muuten imettää,niin mitä muuta sen imetyksen käynnistymisen eteen voi tehdä?!

'

Psykologinen vaikutus on suuri. Lisäksi vauva oppii, että pullosta maitoa saa helpommin ja imuotekin on toinen kuin rinnalla -> ei opi oikeaa imuotetta, imetys sattuu, äiti lopettaa imettämisen. Ja vauvan mahalaukku venyy turhaan ensimmäisinä päivinä, jolloin rintamaito ei ainakaan tunnu riittävän.

Ja ensimmäisten päivien painonlasku on edelleen fysiologisesti aivan luonnollista. Jos se olisi luonnollista että vauvan paino ei yhtään laskisi, äitien maito nousisi heti. Vaikka luonnollisuus tuntuukin olevan täällä jokin kirosana, luonnolla on yleensä tarkoituksensa.

On sillä,että vauva itkee koko ajan ja imetys ei siihen itkuun tehoa. Lisäksi rinnanpäät halkeilevat syville haavoille niin, että imetys raastaa selkäydintä myöten. Imuote on tarkistettu ja kaiken pitäisi olla okei,mutta vauva sen kun jatkaa itkua. Joka kerta kun vauvan ottaa tissille niin kipu raastaa ja tuskan kyyneleet nousee silmiin.. Imetät käytännössä koko ajan. Sitten lääkärintarkastuksessa todetaan,että paino on laskenut ihan liikaa ja määrätään lapselle lisäruokaa. Vauva vetäisee maitoa 40 ml yhdellä kertaa muutaman päivän ikäisenä. Joo kyllä se vaikuttaa äidin uskoon sen suhteen,että vastasyntynyt pärjää muutamilla tipoilla ensimmäiset neljä päivää.. Jos imetyksestä ei tehtäisi hirveää pakkopaitaa ja tilanteesta riippumatta jätettäisi lisämaitoa antamatta,niin se voisikin tuntua miellyttävämmältä. Mutta koska sen ilmeisesti on tarkoitus olla äärimmäisen kivuliasta pakkoa ilman tulosta huutavan vauvan kera niin sillä se imetysinto tapetaan.

Aamulehden jutuissa ei viim eaikoina ole ollut minkäänlaista todellisuuspohjaa. Useat näistä jutuista, jotka on kirjoitettu nopeasti tavllisten ihmisten juttuvinkkeinä joudutaan oikaisemaan lehdessä jälkikäteen. Esimerkkinä nyt vaikka "hätäkeskuksessa ei osata engalantia" ja "Kämmenniemen päiväkodissa liian vähän hoitajia" -jutut viime ajoilta, jotka olleet täysin tuulesta temmattuja. Nyt tässä jutussa potilaan asioiden salassapitovelvollisuus estää täysin henkilökunnan kertomasta, miten asiat todella menivät.



Mä oon ollut TAYSissa 3 kertaa synnyttämässä 2006, 2009 ja 2010 eikä minkäänlaista ongelmaa lisämaidon kanssa. Itse sai kaapista ottaa viimeisellä kerralla. Vauvoja imetin jokaita 1 v.

Ei ne pari ekaa päivää loppujen lopuksi kenenkään loppuelämää määrää. Ajatelkaa mielummin niin.

Tällaistakin idiotisimia! Mun kolme vauvaa on saanut lisämaitoa pullosta (apua!) TAYSissa eikä yksikään ole suostunut kotona pullosta mitään ottamaan, koskaan (sekin on ongelma, kun ovat olleet niin minussa kiinni). Imeminen on refleksi, hörppiminen opitaan, kun hallitaan edes jotenkin suun ja huulien liikkeitä. Ei hyvää päivää, mitä schaissee! Älkää nyt nuoret äidit menkä kotona niitä vastasyntyneitä hörpyttämään.

On joillekin vauvoille tarpeen, mutta se pitäisi antaa HÖRPPYYTTÄMÄLLÄ eikä tuttipullosta. Silloin ei vauva totu pulloon. Toki keskosille tai pienikokoisille uneliaille vauvoille voi hörpyttäminen olla liian vaikeaa, eli pakko antaa pulloa.

Mun esikoinen selvästi oppi pullomaidon helppouden, eikä halunnut enää kunnolla imeä tissiä. Oli se lisämaito ihan tarpeen, mutta jos olisin tajunnut antaa sen hörpyyttämällä, niin imetyskin olisi ehkä onnistunut paremmin. Sairaalassa oltiin viikko kun vauvan paino laski liikaa, eikä jaksanut kiinnostua imemään tissiä. Yritin kovasti imettää, mutta rintakumin ja pullomaidon takia se oli tosi vaikeaa. Osittaisimetin neljä kuukautta jonka lopussa vauva alkoi kiletäytyä tissistä kokonaan.

Siispä suosittelen kaikille niille jotka haluaa imetyksen onnistuvan, antavan lisämaitoa vain pakollisen ja hörpyyttämällä. Ja vauva tissillä ja ihoa vasten mahdollisimman paljon.

Silloin kun tämä nykyinen "ihminen" on kehittynyt, elettiin heimoissa, joissa oli monta imettävää äitiä yhtäaikaa ja muut äidit ruokkivat alkuun uutta vauvaa, jos oman äidin maito ei riittänyt. Ei silloin eletty missään ydinperheessä omassa teltassa. Ei ole pitkä aika siitä, kun Euroopassakin on muut imettäneet tiettyjen ihmisten vauvoja.



Luonnonvalintaan on kuulunut, että heikommat eivät selviä ja ennen on tosiaan vauvat kuolleet mataan verensokeriin, lastentauteihin yms. Enää se vain ei ole hyväksyttävää.



Antakaa niille lapsille maitoa, niin ei äidinkään tarvitse hermota, jos oma imetys käynnistyy vasta parin päivän päästä. Mulla on kokemus, että ne vuvat, joiden annetaan huutaa. Sitten oppivat huutamaan. Ja huutavat. Ainakin 1 v asti.



Ihminen olisi kuollut sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten, mikäli terve vastasyntynyt ei selviäisi äidin maidonnousuun saakka.

[/quote]

Syöttöpunnitukset ensimmäisinä päivinä ovat täysin turhia, koska maitomäärät ovat hyvin pieniä, korkeintaan muutamia grammoja. Silti terve, täysiaikainen, normaalikokoinen vastasyntynyt pärjää näillä kolostrumtipoilla kunnes maito nousee 3. tai 4. päivänä. Eli "minulta nousee maito vasta 3. päivänä" ei ole mikään lisämaidon indikaatio, koska se on aivan luonnollinen tilanne. Olen omat lapseni saanut sektiolla Taysissa, ja vain esikoinen sai kerran lisämaitoa (kätilö antoi kun nukuin sikeästi toipuessani kiireellisestä sektiosta, vaikka oli sovittu että herättävät minut). Seuraavat kaksi ovat pärjänneet hyvin ilman lisämaitoa, vaikka maito on noussut 4. päivänä. Kaikilta on myös tarkistettu sokerit pariin otteeseen, jotta on nähty ettei "nälässä olemisesta" ole mitään haittaa vauvalle.

Olen selittänyt hoitajille, että se vauvan huutaminen ja nälkä kuuluvat asiaan, se on ihan luonnollinen tilanne. Yhtä luonnollista on se, että minä nukun huoneessa ja vauva huuutaa käytävällä, kumpikaan meistä ei mene siitä rikki. Olen jopa näyttänyt imetysopuksista, että vaikka maitoa ei rintoihin vielä tule, ei lapsi tarvitse lisämaitoa. Itku on normaali reaktio nälkäkipuun, mutta lapsi toipuu siitä kyllä.

Toivon tosiaan ettei tämän kirjoittaja ole tosissaan. Että ihan käytävälle huutamaan?!! Eli jos maitoa ei tullut, et sitten viitsinyt pitää lasta edes sylissäsi itkemässä??? Tiesitkö että vaikka vastasyntynyt ei muista varhaisia kokemuksia, niin on tutkimuksia että varhaiset kipukokemukset ja yksinolo kyllä jättävät jälkensä lapseen ja vaikuttavat perusturvallisuuden kehittymiseen? Pientä vauvaa ei saa missään nimessä jättää yksin huutamaan eikä saisi antaa kokea voimakasta nälkäkipua!!! Tosi järkyttävää! :(

Niin kuin täällä muutkin sanoivat, niin ei se "luonto" ole mikään syy siihen että vauvoja saa pitää ensimmäiset päivät nälässä. Ennen vanhaan tosiaan oli niitä imettäjiä, käytäntö oli aivan yleinen. Lisäski oon itsekin kuullut mummultani juttuja, että vauvoille annettiin ties mitä litkuja, sokerivettä tms. Ja kuolleisuus oli suurta, ei vauvat mitenkään siitä "luonnollisuudesta" hyötyneet! Aliravittuja vauvoja oli paljon ja kun ensimmäinen tauti iski, se oli menoa.

Aivan typerää ajatella että pitäisi jotenkin palata luontoon ja kärsiä, vaikka nykyaikana on olemassa vaihtoehto! Jos haluatte elää itse luonnollisesti, koittakaapa välillä syödä itsenne ähkyyn ja sitten paastotkaa monta päivää. Niin ne "luonnonmukaiset" kansat joskus elivät kun yhtenä päivänä saatiin joku elukka saaliiksi, seuraavina päivinä sitten ei saatukaan. Mikään ei oikeuta tuottaa vauvalle kohtuutonta kärsimystä nykypäivänä kun apu on vieressä!

Eihän vauva jaksa huutaa eikä imeä jos se on todella nälässä. Vauvav verensokeri vain laskee, vauva vain nukkuu ja hiipuu pois ja imetysnatsi iloitsee kun luonnonvalinta poisti"heikon"yksilön.



Ettekö te oikeasti tajua että maito EI nouse jos vauva ei jaksa olla rinnalla ja luovutettua/äidin pumppaamaa lisämaitoa annetaan jotta saadaan vauva virkistymään. Esikoiselle annettiin nenämahaletkulla ja nuorempi jaksoi syödä pullosta. Annos oli 10 ml.

tämäkin stoori perustuu?



Kahdesti olen Taysissa synnyttänyt ja viime kerrallakin kaikki huonetoverini ynnä käytävätuttavuus saivat kaikki lisämaitoa vauvoilleen. Ennemminkin ihmettelin kuinka herkästi sitä annettiin.



Minusta naiset nykyaikana luovuttavat liian helposti tässä imetysasiassa, kun tekee kipeää. Minulla ei toki ole ollut maidontulon kanssa ongelmia, mutta nännin reuna repesi molemmilla kerroilla ja kivusta huolimatta imetin tai hellästi pumppasin maitoa. Kyllä ne rinnat siitä asettuu sen alun jälkeen ja homma muuttuu helpoksi ja sujuvaksi.

[.



Mä olen synnyttänyt Taysissa 94 ja silloin lisämaitoa annettiin vauvoille ihan rutiinis. ti.Munkin vauva sai, vaikka mä olisin voinut ruokkia koko osaston vauvat, maitoa tuli niin paljon.

[/quote]

Minäkin synnytin siellä -94. Vauvalle annettiin lisämaitoa ja tuttia, koska itselläni tuli todella huonosti maitoa. Imetys sitten tämän lapsen kohdalla epäonnistui kokonaan eli maitoa ei kunnolla alkanutkaan tulla. Kahden jälkimmäisen kohdalla ainakin tutista oli luovuttu synnärillä kokonaan ja en tiedä oliko tällä vaikutusta mutta huonon alun jälkeen nuorempia imetin 1-vuotiaaksi saakka. Usein piti imettää eli kovin helposti ei imetys käynyt, mutta vauvat kasvoivat hyvin. Esikoinen on todella terve, joten hänellekään ei seurauksia tullut vaikka imetys sitten epäonnistuikin.

On joillekin vauvoille tarpeen, mutta se pitäisi antaa HÖRPPYYTTÄMÄLLÄ eikä tuttipullosta. Silloin ei vauva totu pulloon. Toki keskosille tai pienikokoisille uneliaille vauvoille voi hörpyttäminen olla liian vaikeaa, eli pakko antaa pulloa.

Mun esikoinen selvästi oppi pullomaidon helppouden, eikä halunnut enää kunnolla imeä tissiä. Oli se lisämaito ihan tarpeen, mutta jos olisin tajunnut antaa sen hörpyyttämällä, niin imetyskin olisi ehkä onnistunut paremmin. Sairaalassa oltiin viikko kun vauvan paino laski liikaa, eikä jaksanut kiinnostua imemään tissiä. Yritin kovasti imettää, mutta rintakumin ja pullomaidon takia se oli tosi vaikeaa. Osittaisimetin neljä kuukautta jonka lopussa vauva alkoi kiletäytyä tissistä kokonaan.

Siispä suosittelen kaikille niille jotka haluaa imetyksen onnistuvan, antavan lisämaitoa vain pakollisen ja hörpyyttämällä. Ja vauva tissillä ja ihoa vasten mahdollisimman paljon.

Annetaanko monessa sairaalassa hörppyyttämällä. Vai voinko oikeasti vaatia tuota hörpyyttämistä. Mua pelottaa jo nyt seuraavan lapsen kanssa ei taas onnistu imetys. Mulla on luultavammin aina lisämaidon tarve. Tai ainakin sanoivat silloin että kun on hepatoosi laskee verensokeria..

3-4 pv nälässä on oikeasti lapsen kidutusta!

Jos vastasyntynyt oikeasti kärsisi 10% painonlaskusta ja kärsisi nälkää ensimmäisten päivien aikana, luonto olisi jalostanut äitien maidon nousemaan heti synnytyksestä. Mutta hyvin moni on näköjään niin vieraantunut luonnosta ettei tätä tajua.

Nämä "tarkoitus on ruokkia vauva" -kommentit ovat niin lyhytnäköisiä ettei tosikaan. Tarkoitus on ruokkia vauva terveellisimmällä mahdollisella tavalla, eli vähintään 4kk täysimetyksellä ja osittaisimetystä vähintään vuoden ikään asti, ja se vaarantuu kun lapsi opetetaan pullolle ja hänen mahalaukkunsa venytetään ensimmäisinä päivinä, kun muutamat pisarat riittäisivät täyttämään sen. Mutta ei nähdä yhtään pidemmälle. Varmaan taaperoiässäkin syötetään lapselle vain hänen herkkuruokiaan kun iskee uhma, eikä lapsi suostu syömään samaa ruokaa kuin muut. Eihän lapsen saa antaa nähdä nälkää...