Tays pihtaa lisämaitoa, aamulehden uutinen:

olin tulossa sanomaan saman mutta ehdit ekana :)



t. TAYSissa synnyttänyt, ei imetystukea saanut mutta imetyksen imetystukihenkilön kanssa käyntiin saanut

Totta kai imetystä pitää tukea, muttei nyt sentään vauvoja tarvitse nälässä pitää.

Se on itse asiassa aivan normaalia ja hyväksi vauvalle olla vähän nälkäinen ensimmäisinä päivinä. Kolostrumi riittää ravinnoksi ja mitä enemmän vauva nälkäisenä imee, sen parempi maidontuotanto kun se maito vihdoin nousee. Ei ihme, että Suomessa on niin surkeat imetysluvut ja ihmiset valittavat ettei maitoa riitä, kun heti syntymästä asti ollaan tunkemassa lisämaitoa ettei vauva vahingossakaan rasittaisi äitiä tiheällä imemisellään.

Mutta tätähän ei saa ääneen sanoa. Minusta tässäkin asiassa ovat monet äidit vieraantuneet luonnosta. Kyllä vauvat yleensä ottaen saavat riittävän ravinnon muutamasta tipasta ensimaitoa, ei se lisämaito ole mikään autuaaksi tekevä asia. Toki poikkeus vahvistaa säännön tässäkin asiassa.

jo luonnosta, kun mennään sairaalaan synnyttämään. Avutonta sakkia. Lisämaito ei tärvele imetystä, tärkeintä on, että äiti saa tukea ja ohjausta imetykseen. Se, ettei lisämaitoa saa, kun äiti on huolissaan vauvasta, on todennäköisemmin haitallista imetykselle, koska se synnyttää negatiivisia tunteita imetystä kohtaan.

Kun siellä sairaalassa nyt kerran jo ollaan, eikä synnyttämässä saunassa, on ihan sama, saako se vauva maitoa vai ei, kunhan kätilöillä on aikaa ohjata imetystä ja jakaa tietoa. Se, että vauva huutaa siellä stressaavissa sairaalaolosuhteissa, ei auta ketään mitenkään.

Toki saat itse tehdä oman vauvasi ja imetyksesi kohdalla ihan miten lystäät, mutta ihan turha esittää muille noita besserwisser-mielipiteitä.

Mun vauva sai sairaalassa muutaman kerran lisämaitoa, ja imetys lähti aivan loistavasti käyntiin. Sain myös paljon ohjausta.

Vaikka alkuun osaksi ensin rinnasta ja loput lisämaitona pullosta, on inhimillinen tapa tukea imetystä. Nyt on rangaistu äitiä ja vauvaa kun maitoa ei tullutkaan hoitajien mieliksi. Kokemuksen myötä kuudesti vauva saanut.

INHIMILLINEN TAPA. Kiitos! Toki maitoa alkaa suurimmalla osalla naisista tulla jossain vaiheessa, ja suurimmassa osassa tapauksia vauva pärjäisi elossa ja terveenä ilman lisämaitoakin, mutta miksi ihmeessä tehdä asia niin kauhean vaikeaksi vain periaatteesta?

Meidän sairaalassa onneksi sai luovutettua äidinmaitoa ihan pyytämättä, ennen kun maitoa alkoi kunnolla tulla, ja sitä sai ihan hyvillä mielin syöttää. (Ja mulla tosiaan maitoa on tullut sen jälkeen erittäin hyvin, vauvasta on kasvanut varsin potra ihan omalla maidolla ja imetyksestä tykkään todella paljon.)

Ihanasti kirjoitettu, kuuden äiti :)

TAYSissa synnytin 2010. Laps huusi selvästi nälkäänsä, minä imetin ja imetin ja söin ja join ja tarkistutin otetta ja kaikki oli niinkuin piti, muksu jopa jaksoi tehdä töitä niin että imi aina väh 10 min ennenkuin alkoi huutaa. Huusi yöt läpi, istuin sen kanssa päivähuoneessa kun en kehdannut huonekaveria valvottaa. Lisämaitoa sai anelemalla 5ml:n annoksia että "saadaan nälältä kärki katki" että lapsi olisi jaksanut "keskittyä" imemiseen. Lopulta paino laski niin paljon, etteivät meinanneet päästää meitä kotiin. Kerroin että kaikki on tehty juuri niinkuin "oikein pitää" eikä maito nouse sairaalassa sen paremmin kuin kotonakaan, päinvastoin. Onnekseni kohdalle osui vuoronvaihto ja kotiutusta vastustanut kätilö vaihtui sellaiseen, jota ei oltu aiemmin nähtykään. Lääkäri päästi kotiin sillä ehdolla että heti maanantaina neuvolaan painokontrolliin (kotiutettiin la iltana). Koitona imetin ja annoin vastiketta perään, maito nousi 4. päivänä ja sitten ei muksu pulloa nähnytkään ennekuin 10kk:n iässä.



Imetyksen tukeminen on HYVÄ ASIA, mutta järki käteen. Jos tätä joku kätilö lukee, toivottavasti tämä ketju herättää edes ajatuksia.



p.s. Sattumalta töitteni puolesta tiedän, että osasto, jolla minä olin, oli saanut "huutia" koska heillä lisämaitoa kului tuplat naapuriosastoon verrattuna. Eli jotain vikaa siinä jakelussa kyllä on ollut, mutta korjausliike on mennyt hiukan liian pitkälle. Toisen osaston jakelu ollut tasapainossa, ja tästä olenkin kuullut vain hyvää siellä olleilta.

Vaikka alkuun osaksi ensin rinnasta ja loput lisämaitona pullosta, on inhimillinen tapa tukea imetystä. Nyt on rangaistu äitiä ja vauvaa kun maitoa ei tullutkaan hoitajien mieliksi. Kokemuksen myötä kuudesti vauva saanut.

INHIMILLINEN TAPA. Kiitos! Toki maitoa alkaa suurimmalla osalla naisista tulla jossain vaiheessa, ja suurimmassa osassa tapauksia vauva pärjäisi elossa ja terveenä ilman lisämaitoakin, mutta miksi ihmeessä tehdä asia niin kauhean vaikeaksi vain periaatteesta?

Meidän sairaalassa onneksi sai luovutettua äidinmaitoa ihan pyytämättä, ennen kun maitoa alkoi kunnolla tulla, ja sitä sai ihan hyvillä mielin syöttää. (Ja mulla tosiaan maitoa on tullut sen jälkeen erittäin hyvin, vauvasta on kasvanut varsin potra ihan omalla maidolla ja imetyksestä tykkään todella paljon.)

Ihanasti kirjoitettu, kuuden äiti :)

se luovutettu maito menee ensisijaisesti keskosille ja leikattujen äitien vauvoille ja minusta muiden äitien pitäisi kyllä keskittyä täysillä imetykseen. Se luovutettu maito on todella arvokasta ja tottakai sitä pitää antaa, jos tarve vaatii, mutta alkumetreillä lisämaidon tarve on yleensä pientä.

Ollessani sairaalassa oman vauvan kanssa, viereisellä pedillä makasi äiti, joka kertoi vierailleen, miten vauva on nukkunut yli 7 tuntia jo putkeen ja vaikka vieraskin ihmetteli, että eikö sitä jo pitäisi herätellä, niin tämä tuore äiti vaan ajatteli antaa vauvan nukkua. Sitten tulikin kätilö ja moitti liian harvasta syötöstä ja vauva itkikin kovasti nälkää ja läheisyyttä. Kyllä on todellakin niin, että uudet äidit eivät välttämättä ole mitenkään äidinvaistoilla varustettuja ja heitä pitäisi valvoa, opastaa ja auttaa ja rohkaista enemmän.

Vaikka alkuun osaksi ensin rinnasta ja loput lisämaitona pullosta, on inhimillinen tapa tukea imetystä. Nyt on rangaistu äitiä ja vauvaa kun maitoa ei tullutkaan hoitajien mieliksi. Kokemuksen myötä kuudesti vauva saanut.

INHIMILLINEN TAPA. Kiitos! Toki maitoa alkaa suurimmalla osalla naisista tulla jossain vaiheessa, ja suurimmassa osassa tapauksia vauva pärjäisi elossa ja terveenä ilman lisämaitoakin, mutta miksi ihmeessä tehdä asia niin kauhean vaikeaksi vain periaatteesta?

Meidän sairaalassa onneksi sai luovutettua äidinmaitoa ihan pyytämättä, ennen kun maitoa alkoi kunnolla tulla, ja sitä sai ihan hyvillä mielin syöttää. (Ja mulla tosiaan maitoa on tullut sen jälkeen erittäin hyvin, vauvasta on kasvanut varsin potra ihan omalla maidolla ja imetyksestä tykkään todella paljon.)

Ihanasti kirjoitettu, kuuden äiti :)

se luovutettu maito menee ensisijaisesti keskosille ja leikattujen äitien vauvoille ja minusta muiden äitien pitäisi kyllä keskittyä täysillä imetykseen. Se luovutettu maito on todella arvokasta ja tottakai sitä pitää antaa, jos tarve vaatii, mutta alkumetreillä lisämaidon tarve on yleensä pientä.

Ollessani sairaalassa oman vauvan kanssa, viereisellä pedillä makasi äiti, joka kertoi vierailleen, miten vauva on nukkunut yli 7 tuntia jo putkeen ja vaikka vieraskin ihmetteli, että eikö sitä jo pitäisi herätellä, niin tämä tuore äiti vaan ajatteli antaa vauvan nukkua. Sitten tulikin kätilö ja moitti liian harvasta syötöstä ja vauva itkikin kovasti nälkää ja läheisyyttä. Kyllä on todellakin niin, että uudet äidit eivät välttämättä ole mitenkään äidinvaistoilla varustettuja ja heitä pitäisi valvoa, opastaa ja auttaa ja rohkaista enemmän.

siinä sairaalassa, jossa synnytin, ei ollut pulaa lisämaidosta, koska sen kanssa ei sniiduiltu.

Totta kai pitää ohjata imetykseen ja vauvanhoitoon, mutta lisämaitoa pitää myös antaa, kun sitä tarvitaan. Kumpikaan näistä - ohjaus ja lisämaito -eivät sulje toisiaan pois, vaan molempia tarvitaan tilanteen mukaan.

Mä en kertaakaan pyytänyt sitä maitoa, kätilöt ehdottivat ihan itse, että annettaisiinko.

Kun sain ekan lapseni (OYS) ei lisämaitoa annettu, vaikka (itse pyytämieni) syöttöpunnitusten tulos oli selvä; maitoa ei tullut ollenkaan ja vauvan paino putosi ja putosi. Ne päivät osastolla olivat yhtä helvettiä, vauva huusi nälkäänsä yötä päivää ja kun sinnnikkäästi hain lapselle lisämaitoa, sain joka kerran saarnan. Minulle kuitenkin oli ihan selvää, että pieni vastasyntynyt tarvitsee nestettä ja ravintoa, ja tuntui jotenkin järjettömältä, että lasta olisi pitänyt tieten tahtoen pitää nälässä. Tuntui kuin olisin ollut jossain vankilassa, jossa joku muu saa päättää, milloin lapsellani on hyvä olla ja milloin ei.



Toisen lapsen kohdalla tiesin jo, että kuulun niihin joilta maitoa ei tule päiväkausiin (maidon nousuun kuluu lähes viikko) ja olin varannut sairaalakassiin pulloja ja tuttelia. Silloin tajusin jo senkin, että eihän vauva ole sairaalan vauva eikä kätilöillä ole mitään sanomista siihen, paljonko lapsi saa ruokaa. Mut toisella kerralla maitoa sai ihan niin paljon kuin vain ehti pyytää, ja aina kunnollisia annoksia kerrallaan.



Lienee turha sanoa, että tämä toinen vauva ei huutanut osastolla juuri ollenkaan. Eihän hänellä ollut tarvetta, kun sai ruokaa.

Lisämaitohan on luovutettua äidinmaitoa, ei korviketta. Korviketta saatetaan sekoittaa luovutettuun äidinmaitoon kotiinlähdön lähestyessä että vauvan vatsa tottuu korvikkeeseen. Jos on siis todennäköistä, että lisämaidon antaminen tulee jatkumaan kotona. Eli siinä mielessä vauvalle ei koidu mitään vahinkoa lisämaidosta koska se on rintamaitoa.

Ap

Eli sairaaloilla (ainakin pk-seudulla, jossa työskentelen) on sekä luovutettua äidinmaitoa että apteekin valmistamaa korviketta, joka on lehmänmaitopohjaista.

Luovutettu äidinmaito on ensisijaisesti niille vauvoille, jotka saavat lisämaitoa lääketieteellisistä syistä (keskosuus, matalat verensokerit, liian iso painonlasku tms), mutta jos näitä ei ole todettu, vaan äiti muuten vaan toivoo lisämaitoa vauvalle, niin silloin annetaan sitä apteekin korviketta. Eli luovutettua äidinmaitoa ei riitä yksinkertaisesti jokaiselle vauvalle, joka imee äitinsä rinnat ruvelle.

Eli kannattaa sen verran miettiä, altistaako vastasyntyneen suoliston heti sille lehmänmaitopohjaiselle korvikkeelle, vai yrittääkö sittenkin vielä imettää imettämisen päälle.

Mielestäni nimittäin aika paljon on äitejä, jotka pyytävät lisämaitoa, koska "multa ei tuu maitoa". No eipä tule ensimmäisin päivänä ei. Mutta sillä tiheällä imettämisellä se lähtee nousemaan.

t. kätilö

siis sairaalasta asti 7 tunnin yöunet ilmen maitoa. Tyttö kasvoi vauhdilla ja oli tyytyväinen, eikä missään vaiheessa häntä herätelty 4 tunnin välein syömään, ei edes sinä yhtenä yönä, jonka olimme sairaalassa.

Tämä oli myös lastenlääkärin mielestä täysin ok, sillä vauva oli tyytyväinen ja kasvoi hyvin. Ei nykyään enää ajatella, että hyvänpainoisten, terveiden vauvojen olisi pakko väen vängällä syödä esim. 4 tunnin välein. Nälkäinen vauva herää kyllä, ja sen kyllä huomaa.

Vaikka alkuun osaksi ensin rinnasta ja loput lisämaitona pullosta, on inhimillinen tapa tukea imetystä. Nyt on rangaistu äitiä ja vauvaa kun maitoa ei tullutkaan hoitajien mieliksi. Kokemuksen myötä kuudesti vauva saanut.

INHIMILLINEN TAPA. Kiitos! Toki maitoa alkaa suurimmalla osalla naisista tulla jossain vaiheessa, ja suurimmassa osassa tapauksia vauva pärjäisi elossa ja terveenä ilman lisämaitoakin, mutta miksi ihmeessä tehdä asia niin kauhean vaikeaksi vain periaatteesta?

Meidän sairaalassa onneksi sai luovutettua äidinmaitoa ihan pyytämättä, ennen kun maitoa alkoi kunnolla tulla, ja sitä sai ihan hyvillä mielin syöttää. (Ja mulla tosiaan maitoa on tullut sen jälkeen erittäin hyvin, vauvasta on kasvanut varsin potra ihan omalla maidolla ja imetyksestä tykkään todella paljon.)

Ihanasti kirjoitettu, kuuden äiti :)

se luovutettu maito menee ensisijaisesti keskosille ja leikattujen äitien vauvoille ja minusta muiden äitien pitäisi kyllä keskittyä täysillä imetykseen. Se luovutettu maito on todella arvokasta ja tottakai sitä pitää antaa, jos tarve vaatii, mutta alkumetreillä lisämaidon tarve on yleensä pientä.

Ollessani sairaalassa oman vauvan kanssa, viereisellä pedillä makasi äiti, joka kertoi vierailleen, miten vauva on nukkunut yli 7 tuntia jo putkeen ja vaikka vieraskin ihmetteli, että eikö sitä jo pitäisi herätellä, niin tämä tuore äiti vaan ajatteli antaa vauvan nukkua. Sitten tulikin kätilö ja moitti liian harvasta syötöstä ja vauva itkikin kovasti nälkää ja läheisyyttä. Kyllä on todellakin niin, että uudet äidit eivät välttämättä ole mitenkään äidinvaistoilla varustettuja ja heitä pitäisi valvoa, opastaa ja auttaa ja rohkaista enemmän.

Ekan kohdalla tuntui että sitä lisämaitoa annettiin varmuuden vuoksi vaikka mulla valui maidot pitkin yöpukua. Luulin itsekin että kai vauva sitten sitä tarvii. Vasta kotiinlähtöpäivänä _kätilöopiskelija_ tokaisi että ei se todellakaan mitään lisämaitoa tarvi, imetät vaan, sähän voisit ruokkia kolme tolla maitomäärällä. Totta puhui, maito riitti vallan mainiosti.

Toisen kohdalla osasin sitten jo kieltäytyä tuosta lisämaidosta kun luottamus maidon riittävyyteen oli ihan erilainen. Naurattaa kyllä vieläkin se kun kävin hakemassa jääkaapista yöllä jotain pientä ruokaa, ja kun vauva oli hereillä niin otin sen mukaan ettei herätä toista äitiä jos alkaakin kitistä poissaollessani. Samantien kaksi hoitajaa hyppäs kysymään tarvinko lisämaitoa ja kuinka paljon, vaikka vauva kölli silmät selällään tyytyväisenä olkapäällä :D Tääkin vauva oli edellisen tavoin täysimetyksellä 6kk ilman lisämaitoja ja hyvin kasvoi...

Kolmesti olen synnyttänyt Taysissa ja joka kerralla olisi saanut lisämaitoa, jos olisi tarvinnut. Nuorimmaiseni kohdalla melkein tyrkyttivät sitä kun imetys käynnistyi jostain syystä kovin hitaasti ja vauva oli pienikokoinen.

synnytyksestä. Mut tokikaan lisämaitoa ei vauvalle annettu vaikka vauva huusi pää punaisena ja paino tippui,niin että kotiinpääsy meinattiin evätä sen takia.. Tämä kokemus minulla toisen lapsen kohdalla. Saa nähä miten kolmannen kanssa kohdellaan..

Kättärillä ei ainakaan yhteen aikaan saanut lisämaitoa kuin lääketieteelisestä syystä, eli periaatteessa lupa piti kysyä pediatrilta. Nyt siellä on se kyltti joten liekö meno rauhoittunut. Tosin ei se maininta ole ikuinen vaan sitä pitää anoa määräajoin. Siis nyt se on vauvamyönteinen sairaala:)

Eli vauvamyönteinen sairaala on se, jossa vauvaa huudatetaan nälässä pari kolme päivää...

Eli sairaaloilla (ainakin pk-seudulla, jossa työskentelen) on sekä luovutettua äidinmaitoa että apteekin valmistamaa korviketta, joka on lehmänmaitopohjaista.

Luovutettu äidinmaito on ensisijaisesti niille vauvoille, jotka saavat lisämaitoa lääketieteellisistä syistä (keskosuus, matalat verensokerit, liian iso painonlasku tms), mutta jos näitä ei ole todettu, vaan äiti muuten vaan toivoo lisämaitoa vauvalle, niin silloin annetaan sitä apteekin korviketta. Eli luovutettua äidinmaitoa ei riitä yksinkertaisesti jokaiselle vauvalle, joka imee äitinsä rinnat ruvelle.

Eli kannattaa sen verran miettiä, altistaako vastasyntyneen suoliston heti sille lehmänmaitopohjaiselle korvikkeelle, vai yrittääkö sittenkin vielä imettää imettämisen päälle.

Mielestäni nimittäin aika paljon on äitejä, jotka pyytävät lisämaitoa, koska "multa ei tuu maitoa". No eipä tule ensimmäisin päivänä ei. Mutta sillä tiheällä imettämisellä se lähtee nousemaan.

t. kätilö

Seinäjoella minun vauvani sai lisämaidoksi pelkkää äidinmaitoa. Mä en erityisesti toivonut sitä lisämaitoa, vaan kätilöt tarjosivat sitä, kun maito ei heti lähtenyt nousemaan.

En ollut siinä vaiheessa edes imettänyt rintojani ruvelle. Ihan hyvin lähti käyntiin imetys kun maito alkoi kunnolla noista.

Kaksi lasta TAYS:issa sektiolla synnyttäneenä voin sanoa, ettei tuo uutisen tilanne ole ainakaan yleinen käytäntö:



2009 syntynyt lapsi on luonteeltaan todella temperamenttinen eikä imetyksestä tahtonut tulla yhtään mitään. Hoitajat ehdottivat lisämaitoa ja sen lisäksi sain imetysohjausta runsaasti. Imetin lopulta 10kk.



2011 syntynyt lapsi on paljon rauhallisempi. Maito ei vain riittänyt, joten parina ekana päivänä kävin puoliltaöin pyytämässä, että voisinko saada lisämaitoa, kun lapsi on jo ollut rinnalla yli 2h putkeen, muttei sieltä tule "mitään". Pienen lisämaidon turvin saimme molemmat nukuttua - joka sekin on tärkeää. Tälläkään kertaa lisämaidon tarvetta ei kyseenalaistettu.

Vauvan on parempi "olla nälässä" muutama päivä, jos sillä taataan äidinmaidon riittävyys seuraavaksi vuodeksi tai pidemmäksikin aikaa. Lisämaito vaarantaa imetyksen onnistumisen. Puhumattakaan syöttöpunnituksista ja muista hömpötyksistä, joilla suorastaan halutaan todistaa äidille ettei hänen maitonsa riitä.

Mutta yritä nyt ymmärtää, että se vauvan nälässä kiduttaminen ei todellakaan ole välttämätöntä imetyksen onnistumisen kannalta! Jos imettää ensin ja sitten vasta antaa lisämaitoa, niin maito nousee varmasti! Ei ole mitään tarvetta imettää ympärivuorokautisesti vain maidon nousun takaamiseksi, se nousee kyllä muutenkin.

Synnytin esikoisen taysissa 2009 ja silloin minun kohdallani syöttöpunnitukset olivat nimen omaan apuna minulle luottamuksen syntymisessä siihen, että oma maitoni riittää. Kyllä se vaaka värähti ennen ja jälkeen imetyksen eri lukemiin.

Olen selittänyt hoitajille, että se vauvan huutaminen ja nälkä kuuluvat asiaan, se on ihan luonnollinen tilanne. Yhtä luonnollista on se, että minä nukun huoneessa ja vauva huuutaa käytävällä, kumpikaan meistä ei mene siitä rikki. Olen jopa näyttänyt imetysopuksista, että vaikka maitoa ei rintoihin vielä tule, ei lapsi tarvitse lisämaitoa. Itku on normaali reaktio nälkäkipuun, mutta lapsi toipuu siitä kyllä.

ostamassa sen lisämaidon?



Paljon sen ostohinta on ja jos vauvanne ei syö tissiä niin maksatteko oamsta pussista vaiko valtion piikkiin mieluummin?

maitoahan tuli kuitenkin...



Viidennen vauvani synnyttyä en sairaalassa Hämeenlinnassa voinut imettää kuten en aiemminkaan.



Kai Tuttelia yhteen aikaan antoivat terveille vauvoille lisämaitona, kun sitä sitten vihdoin onnistuin saamaan vauvalleni. Kassissani synnärille oli kyllä valmiina, koska tiesin omat ongelmani...



Joka tapauksessa olin jonossa vauvani kanssa lähtötarkastukseen. Olin vain 2 yötä synnärillä, kotona odotti 15v-6v neljä lasta.



Sitten tuli luokseni maitokeiitiöstä henkilö ja sanoi kuuluvaan ääneen kuinka pumppuni ja kaikki on valmiina miehen otettavaksi kun lähdemme kotiin.



Asian oli kuullut eräs äiti, joka kiirehti vauvasänkynsä kanssa luokseni. Hän oli itkuinen ja pyyteli kovasti että myisin hänen vauvalleen maitoa, koska hän ei voi lähteä sairaalasta jos ei mistään saa äidinmaitoa.



Itseltään ei heru, vaikka on saanut pistoksina hormoonia ja kaikkea on kokeiltu. Miehellään ja suvussa on vaikeaa allergiaa ja huoli on että vauvallekin puhkee jos ei suojaavaa äidinmaitoa saa. Hänen vauvallensa luvattiin sairaalassaoloajan maitoa, muttei varmaan viikkokausiksi...



Vauvoillamme oli ikäeroa kolme päivää.



Siinä seisoessani tiesin ettei maitoa vielä tullut edes omalleni. Pyysin äitiä olemaan vielä kaksi päivää jotta saisin varmuuden alkaako maitoa tulemaan ja pyysin soittamaan.



Kun pääsin kotiin vauvan kanssa, aloin lypsämään kuten ennenkin muille vauvoilleni, ja kas, alkoihan se lisääntyä. Pidin huolen syömisestä ja juomisesta, levätä sain toisella lailla kuin sairaalan kelloajan mukaan, joten kyllä levolla on suuri merkitys.



Lupasin että äiti voi tulla hakemaan maitoa ja voi lähteä sairaalasta.



Oli jotenkin koomillista kun alkuun hän kävi hakemassa pieniä määriä kerrallaan, joka päivä. Kotiemme väli oli. n12km, joten hyvin pääsi.



Luovutin keskosille samaan aikaan kuten aiemmin kerroin, ainakin sen vähimmäismäärän ettei mennyt vuokramaksua pumpusta, ja maitoahan tui parhaimmillaan se 1,7l vuorokaudessa.



Aloin keräämään Tiina-vauvalle kertakäyttötuttipullopusseihin maitoa jotka pakastin. Sovimme sopivan määrän annoksina mitä äiti lämmitti eikä hukkaan jäänyt. Hän haki kerran viikossa satsin.



Keskosille lypsin päivittäin ja keräsin jääkappiin ohjeen mukaan. Joka toinen päivä arkisin ennen kahdeksaa olin pysäkillä odottamassa linja-autoa, johon annoin pari puulaatikkoa pakattuine maitoineen.



Siihen aikaan maitoja ei pakastettu, (mm.vuosina -85 ja -88) vaan kylmät pullot kieritettiin sanomalehteen ja kuljettaja jätti ne muutaman tunnin sisällä matkahuoltoon josta taksi aina haki maidot sairalaan.



Olen joskus kirjoittanut tänne äidinmaidon säilyvyydestä, nimittäin kerran taksi ei ollut muistanut hakea. Maitokeitttiöstä soitettiin illalla että silloin vasta saivat maitoni!



Maito oli kuulema aivan käyttökelpoista, hygieniasta olin pitänyt huolta, bakteeereja ei ollut joten sain maksunkin maitotililleni ja vauvat saivat maitonsa.



Lapseni kasvoi mutta saain kokea vielä yhden raskauden ja synnyttää kuopuksemme. Ikäeroa tuli 2v9kk.



Silloin raskaana ollessani tuli ajatus mieleen...vaikka ihan utopistinen, sillä ei kai se olisi mahdollista...Ajttelin, että nythän Tiinan äidin pitäisi myös odottaa toista lastaan kun maitoakin olisi saatavilla.



Mietin etten tietenkään kehtaa ilmoittaa heille ja ehdottaa, että jos meinaat niin olen vasta ihan alkutekijöissä...



En ottanut yhteyttä, kaikkea sitä tulee mieleenkään.



Menin ensimmäiseen ultraan. Tiinan äiti istui odotushuoneessa. Miten voi olla, no heille tietty toinen lapsi ja sopiva ikäero Tiinan kanssa, mutta että just tulimme samaana päivänä ja saman aikaan suunnilleen ja molemmat raskaana.



Heillä ei ollut tietoa äidinmaidon suhteen, heruisiko äidiltä tällä kertaa vai kuinka.



Päätimme pitää minun maitoni hätävarana. Vauvojemme syntyminen oli molemmilla niin että mahdollisesti viikko ikäeroa.



Maitohomma jatkui kuten edellisellä kerralla.



Otin pumpun kotiin sairaalasta. Luovutin maitoa keskosille ja Tiinan pikkususarukselle. Omalle myös.



Surullisena olen lukenut uutisista kuinka on pulaa äidinmaidosta pienille keskosille ja sairaille vauvoille. Kuudennen lapsenikin jälkeen jos olisin vielä saanut vauvan, olisin halunut antaa osan maidostani tarvitseville.



Uutta vauvaa ei kuulunut, ihanat muistot kuudesta omasta maitoineen ja kaikkineen, nyt saa nauttia kuudesta lastenlapsesta, joita kolme vanhinta lasta on saanut.

Mut on sektioitu 2 kertaa, vuonna 2007 ja 2010. Olin tosi kipeä ja maito nousi vasta kotiinlähtöpäivinä eli neljäntenä päivänä.



Lisämaitoa sain kokoajan niin paljon kuin pyysin, niin yöllä kuin päivälläkin. Sitä ei koskaan pihdattu. Onneksi ei. Vauvani joivat todella paljon sitä korviketta, toki imetinkin "tyhjää", mutta onneksi KAIKKI HOITAJAT ANTOIVAT KYSELEMÄTTÄ LISÄMAITOA NIIN PALJON KUIN TARVIN.