Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jenni on kirjailija, ei missi. Miksei täällä arvostella runoja ulkonäön sijaan? (sis. näytteen)

Vierailija
08.02.2012 |

On ilta, nainen ja mies laskevat ahvenverkkoja

merilokki hautoo laiturin tukipuiden alla

kitukasvuiset koivut nyökkäilevät tuulen puuskittaisille kysymyksille

lahdella kaartelee yksinäinen pilkkasiipi

Vastakuoriutuneiden kolmipiikkien parvi lävistää vedenpinnan

tuvan ikkuna huurtuu koiran uteliaasta hengityksestä



lämpenevän saunan lauhkea savu kutsuu kalastajat maihin,

ilta ahavoituu rasvatyyneksi yöksi



nainen vetää saappaat miehen jalasta

rantakaislan päässä huojuu humaltunut sudenkorento



-



Laakakatajat, haahkat, tyrnit,

rahkasammalta kasvavat kalliot



vanhan meren loppumaton kohina



Vain tämä silmiini kivettyvä maisema

jää jälkeeni maailmalle,



veteen heitetyn kiven synnyttämä aaltoilu,

kaarenkestoinen onni, täydellinen



(runokokoelmasta Sinä kuulet sen soiton)

Kommentit (103)

Vierailija
101/103 |
29.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, hyvä että on viestintäpäällikkö.

Ei ole näissä Jenni runoissa minkäänlaista oivallusta tai herkkyyttä.

Parempaa tekstiä tulee jo monelta peruskouluikäiseltä.

Ihmettelen rouvan pakkomiellettä olla runoilija.


Tuollainen runo osoittaisi kypsyyttä teinillä, mutta ei enää yli 25-vuotiaalla.

Vierailija
102/103 |
29.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin syvällisiä ja intellektuelleja että. Kritisoiminenhan on tunnetusti maailman helpoin laji, sen osaa tyhmin ja vittumaisinkin ihminen. Mutta sitten kun pitäisi itse tehdä, niin hups. Kirjoittakaapa kriitikot näytteeksi runo, joka olisi syväluotaava ja taiteellinen, niin me muut sitten arvostellaan.


Niin voi päätellä esim. hupirunoketjuista. Mutta ei kukaan halua täällä paljastua. Meitä voi arvostella silloin, kun julkaisemme omalla nimellämme, kuten Jenni kirjassaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/103 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ilta, nainen ja mies laskevat ahvenverkkoja

merilokki hautoo laiturin tukipuiden alla

kitukasvuiset koivut nyökkäilevät tuulen puuskittaisille kysymyksille

lahdella kaartelee yksinäinen pilkkasiipi

Vastakuoriutuneiden kolmipiikkien parvi lävistää vedenpinnan

tuvan ikkuna huurtuu koiran uteliaasta hengityksestä

lämpenevän saunan lauhkea savu kutsuu kalastajat maihin,

ilta ahavoituu rasvatyyneksi yöksi

nainen vetää saappaat miehen jalasta

rantakaislan päässä huojuu humaltunut sudenkorento

-

Viimeisessä lauseessa odotin jotain erityistä miehen ja naisen välille tapahtuvaksi ....

Viimeinen rivihän on vertauskuvallinen. Sudenkorento lienee tämä nainen, ja rantakaislan muoto viitannee tiedätte kyllä mihin, huojuntakin mätsää. Tai sitten sukissa vaan on humalluttava aromi.