Avovaimon kanssa sukset ristissä
Olisinpa tiennyt mihin pääni pistin kun vauvaa alettiin tuhertamaan. Ymmärsin kyllä että oma elämä jää taka-alalle, mutta että avokkeestakin tulee kuin toinen ihminen.
Poika on 5kk, joten luulisi että pahimmat alkukriisit on jo takana. Mutta ei. Teen säännöllistä päivätyötä ja käyn harrastuksissa parina iltana viikossa. Pitää pään kasassa, mutta ei enää. Kotona odottaa ratkeamispisteessä oleva nainen ja naamasta päätellen itkuakin on illan aikana väännetty. Meidän poika ei ole mitenkään kovin haastava alun koliikkien jälkeen.
Niin kauan kaikki on ihan ok, kun tulen töistä kotiin ja nökötän neljän seinän sisällä. Toki tulen valmiiksi siivottuun kotiin, ruoka on pöydässä, lapsi puhdas ja vaatteet viikattuna kaapissa ja eläimet hoidettuina, mutta raskas se on minunkin työpäiväni ollut. Vaimoke ei vaan ymmärrä että en pärjää lapsen kanssa yhtä hyvin kuin hän, myönnän että olisin ehkä helisemässä jos joutuisin hoitamaan lapsen illalla yksin.
Mutta kun se päiväkin sujuu niin mallikkaasti, niin mikä ihme siinä on että jos olen illan poissa se avaa täällä jonkun pandoran lippaan.
Seksistä ei ole ollut tietoakaan, ehkä kerran viikossa nykyään ja sekin aika vonkaamisen jälkeen. Tuntuu että minut on huijattu tähän tilanteeseen.. Tänne kirjoitan ehkä siksi että jos joku nainen osaisi antaa naisen näkökulmaa asiaan, mitä helvettiä tässä nyt voisi tehdä että kaikki olisi tyytyväisiä. Minun pää ei kestä kotona joka ilta ja vaimon pää ei kestä yksin täällä?!
-M26
Kommentit (115)
tai miten haastava se teidän lapsi on, jos et koskaan ole kotona sen kanssa?!?!
Poika on 5kk, joten luulisi että pahimmat alkukriisit on jo takana. Mutta ei. ... Meidän poika ei ole mitenkään kovin haastava alun koliikkien jälkeen.
Vaimo menee joku ilta sinne rentoutumaan ja sinä HOIDAT sen ajan lasta!!
Vaimo saa hetken omaa aikaa ja sinä toivottavasti ymmärrät häntä sitten hiukan paremmin.En epäile etteikö kotona raskasta olisi ja tarkoitin vauvan haastavuudella sitä että ne alun koliikit oli todella raskaita. Mutta siihen verrattunahan vauva on kuin enkeli nykyään.
Olen joskus vaimolle sanonut että lähtisi käymään jossain, mutta emme löydä asiaan kompromissia. Esim. voin hoitaa lapsen, mutta yksinkertaisesti en pysty hoitamaan sitten koirien ulkoilutusta. (pari kertaa olen katsonut kun vaimo väkertää vauvaa rintareppuun ja lähtee noiden kahden koiran kanssa pihalle, että en kyllä tuohon pystyisi). Ehkä organisointikyky on vaimollani parempi. En osaa keittää puuroa, joten sekin jäisi varmaan tekemättä jos vaimo illan olisi poissa.
Ja aina lopputulos on se, että vaimo toteaa että helpommalla pääsee kun jää itse kotiin, kuin että kotiin tullessa hoitaa vielä puolet asioista. Äh. Rehellisesti vituttaa, kun kavereiden juttuja kuunnellessa vaimot ei todellakaan nalkuta tällä tahdilla..
-M26
Missä tällaisia miehiä edes kasvaa?
töistä kotiin, niin ulkoilutatte yhdessä koirat ja käytte samalla kaupassa. Sitten laitatte elukoitten ruoat valmiiksi ja vauvan puuronkin voi laittaa valmiiksi, jos vaimo on lähdössä jonnekin. Sen jälkeen jomman kumman harrastuspyrähdys (tai yhteinen!). Kun harrastaja tulee kotiin, kotona ollut voi ulkoiluttaa koirat. (että pääsee pää tuulettumaan ;) Jos sitä ei enää ehdi tekemään yhdessä.
Ei kai sun harrastus voi ihan -koko- iltaa viedä? Silloin kun on vaimon vuoro mennä harrastamaan, voit lähteä vaikka mamisi luo, niin hän hoitaa vauvan. ;o) Tai menkää yhdessä. Arki-iltana voi mennä yhdessä vaikka kavereille kyläänkin, ottaa vaan vauvan mukaan. Ei tartte olla kotona, niin että pää hajoaa. YHDESSÄ! Vauvaa ei tarvitse kylvettää joka päivä. Jollei ole jotain erityistä syytä, esim paljon puklua.
kotona avattu sanainen arkku tai tartuttu puheista tekoihin?
Nainen suorittaa äitiyttä ja tuntuu olevan tarkka siitä, että se on my way or the high way. Ei hyvä. Raivaa itsellesi tilaa olla isä omalla tavallasi. Äidin tapa tehdä asioita ei ole se ainut oikea tapa. Senkun saat naisen kalloon iskostettua, niin helpottaa hieman. Uskaltaa piltin sulle jättää, eikä tunne tarvetta olla vahtimassa koko ajan vieressä kuinka pärjäät. Ymmärrän, että sellainen latistaa ja passivoi entisestään.
kirjoittaa kuin nainen, esim. "toki" ja "petrattavaa". :D Yrittäisit edes kirjoittaa kuin oikea putkiaivo.
joka tekee asiasta kun asiasta ongelman. Mitä ihmettä hankitte lapsia, jos kaikki on noin vaikeata kummallakin?.
Sinä voit opetella mm. puurontekoa, ei ole avaruustiedettä, mutta taidat olla laiskimus. Monet ulkoilevat koirien ja vauvan kanssa ja ei ole ongelmaa, minäkin olen niin tehnyt. Miksi pitäisi
ulkoilla rintarepun kanssa, kun vaunutkin on keksitty sitä varten ja koirat kulkevat siinä sivussa.
Sinä taidat keksiä vaan tekosyitä jotta sinun ei tarvitsisi olla vauvan kanssa kahden.
Onneksi minun mieheni on toisenlainen, oli lapsemme kanssa puoli vuotta kotona ja hyvin pärjäsivät. Toisaalta mieheni ei olekaan tuollainen luuseri. Herää pahvi todellisuuteen ja ole oikeasti se toinen vanhempi, joka ottaa vastuun pienestä ihmisestä!.
Vaimo menee joku ilta sinne rentoutumaan ja sinä HOIDAT sen ajan lasta!!
Vaimo saa hetken omaa aikaa ja sinä toivottavasti ymmärrät häntä sitten hiukan paremmin.En epäile etteikö kotona raskasta olisi ja tarkoitin vauvan haastavuudella sitä että ne alun koliikit oli todella raskaita. Mutta siihen verrattunahan vauva on kuin enkeli nykyään.
Olen joskus vaimolle sanonut että lähtisi käymään jossain, mutta emme löydä asiaan kompromissia. Esim. voin hoitaa lapsen, mutta yksinkertaisesti en pysty hoitamaan sitten koirien ulkoilutusta. (pari kertaa olen katsonut kun vaimo väkertää vauvaa rintareppuun ja lähtee noiden kahden koiran kanssa pihalle, että en kyllä tuohon pystyisi). Ehkä organisointikyky on vaimollani parempi. En osaa keittää puuroa, joten sekin jäisi varmaan tekemättä jos vaimo illan olisi poissa.
Ja aina lopputulos on se, että vaimo toteaa että helpommalla pääsee kun jää itse kotiin, kuin että kotiin tullessa hoitaa vielä puolet asioista. Äh. Rehellisesti vituttaa, kun kavereiden juttuja kuunnellessa vaimot ei todellakaan nalkuta tällä tahdilla..
-M26
No, tehkääpäs niin, että voit kerran viikossa käydä harrastamassa ja vaimo myös. Annat vaimon levätä iltaisin, jotta hän on pirteämpi. Ja ehdottomasti teet puolet kotitöistä!
Mun mies oli ap:n kaltainen lapsen ollessa vauva. Mies vetäytyi täysin, koska ei halunnut edes opetella vauvan hoitoa. Vetosi siihen kun minä pärjäsin niin hyvin. Ihan kuin mulla olisi ollut vaihtoehtoja! Mutta joo, tuollaisia paskoja on oikeasti olemassa. Typerää vedota, että entisaikaan naiset hoiti lapset. Nykyään on ihan eri meininki. Meidänkin on turha huutaa mummoja tai tätejä apuun, koska asuvat toisella puolella Suomea.
koska mua vituttaa jo ihan tavallinen ilmaisena kodinhoitajana toimiminen. Eli juurikin se "kämppä on siisti, pyykit pesty, ruoka pöydässä ja eläimet hoidettu". (itse olen siis työtön ja mies töissä. Käyn kuitenkin töissä osan aikaa vuodesta ja elätän itseni)
AP, mitäs jos joskus sanoisit sille vaimollesi että jättää esim. siivoamisen sun huoleksesi ja ottaa vähän rennommin päivällä?
koska sun vaimo on koko päivän odottanut, että a) saisi aikuista seuraa ja että b) kotona olisi toinenkin aikuinen jakamassa vastuuta. Tajuatko sä vitun idiootti, että sun vaimosi ei päivän aikana välttämättä pääse edes vessaan ilman että vauva roikkuu mukana?!?!
KASVA AIKUISEKSI!!
että masennuksesta on kyse, kaikki menee ihan ok niin kauan kuin olen illat kotona. Sitten ratkeaa kun olen illan poissa. Se siinä ihmetyttää että jos vaimo pärjää jo päivän täällä, miksi se kaatuu illalla siihen pariin tuntiin?
sitä enemmän mun tekisi mieli pätkiä sua kuonoon. Miten VOI OLLA JOKU AIKUINEN (??) MIES NOIN AVUTON?!?!?!
Lue nyt hyvä mies edes joku alkeellinen lastenhoito-opas, niin opit, että alle vuoden ikäisen vauvan paikka ei tasan tarkkaan ole missään yökylässä!
Voi luoja mitä vinkunaa! "Ku mä en niinq viittis käydä missään leffas tai silleen ku must ois vaan niinq siistii viiä toukka mutsille ni pääsis panee muijaa..." Oksennan!
Olen myös ehdottanut että veisimme vauvan äidilleni yökylään (äitini on tästä aivan innoissaan) mutta sekään ei käy vaimolleni, ei halua kuulemma yökylään noin pienenä. Minä taas en jaksa elokuvissa tai shoppailemassa käydä että veisimme vain päivähoitoon ja tekisimme jotain sellaista. -M26
siis vielä että leikin ja hassuttelen kyllä vauvan kanssa päivittäin, vaihdan myös vaipan jne. Eli osaan perushoidon, mutta jos joutuisin yksin olemaan kotona ei langat pysyisä käsissä siinä mallissa kuin vaimolla, en saisi kaikkea hoidettua yksin.
-M26
Siis eikö sun vaimos pysty harrastamaan? Entä onko päässyt ystävättärien kanssa edes kahville? Vai sanotko sille, että olet heti helisemässä, jos joudut olemaan vauvan kanssa kaksin.
Idiootti olet.
Olisinpa tiennyt mihin pääni pistin kun vauvaa alettiin tuhertamaan. Ymmärsin kyllä että oma elämä jää taka-alalle, mutta että avokkeestakin tulee kuin toinen ihminen.
Poika on 5kk, joten luulisi että pahimmat alkukriisit on jo takana. Mutta ei. Teen säännöllistä päivätyötä ja käyn harrastuksissa parina iltana viikossa. Pitää pään kasassa, mutta ei enää. Kotona odottaa ratkeamispisteessä oleva nainen ja naamasta päätellen itkuakin on illan aikana väännetty. Meidän poika ei ole mitenkään kovin haastava alun koliikkien jälkeen.
Niin kauan kaikki on ihan ok, kun tulen töistä kotiin ja nökötän neljän seinän sisällä. Toki tulen valmiiksi siivottuun kotiin, ruoka on pöydässä, lapsi puhdas ja vaatteet viikattuna kaapissa ja eläimet hoidettuina, mutta raskas se on minunkin työpäiväni ollut. Vaimoke ei vaan ymmärrä että en pärjää lapsen kanssa yhtä hyvin kuin hän, myönnän että olisin ehkä helisemässä jos joutuisin hoitamaan lapsen illalla yksin.
Mutta kun se päiväkin sujuu niin mallikkaasti, niin mikä ihme siinä on että jos olen illan poissa se avaa täällä jonkun pandoran lippaan.Seksistä ei ole ollut tietoakaan, ehkä kerran viikossa nykyään ja sekin aika vonkaamisen jälkeen. Tuntuu että minut on huijattu tähän tilanteeseen.. Tänne kirjoitan ehkä siksi että jos joku nainen osaisi antaa naisen näkökulmaa asiaan, mitä helvettiä tässä nyt voisi tehdä että kaikki olisi tyytyväisiä. Minun pää ei kestä kotona joka ilta ja vaimon pää ei kestä yksin täällä?!
-M26
tuhat kertaa hullumminkin, vakava sairaus, läheisen kuolema. hienosti ja normaalisti kuitenkin elämänne tuntuu menevän, jotenkin ajattelen ettäö sellanen perhe jossa ei oo ikinä riitaa, niin toinen aina alistuu ja onko sekään normaalia? koita vaaan huomioida vaimoas ja sano että mieskin tarvii huomiota tavalla ja toisella.tänä päivänä kaikki perheet tuntuvat taistelevan arkisissa asioissa, mutaa sen tietää muiden kokemusten perusteella että jos on joku ihan kauhea asia esim syöpä lapsella sen jälkeen tavalliset riidatkin ovat tosi naurettavan tuntuisia. kaikkea hyvää, teillä on jo hyvää elämänkokemusta , t myös perheellinen
Vaimosi on väsynyt ja yksinäinen ja kun lähdet vielä illalla omiin menoihisi, hän tuntee itsensä hylätyksi. Hän itkee koska kokee ettet halua viettää aikaa hänen ja vauvan kanssa, vaan mieluummin yksinäsi.
Tänään kun menet kotiin niin annat vaimollesi ison halauksen+pusun ja kerrot hänelle kuinka ihanaa on tulla kotiin kun on siistiä jne.
Jatkossa teet esim. niin että kotiintullessasi pakkaat lapsen vaunuihin ja lähdet kävelylle, vaimosi saa tunnin-puolitoista aikaa käydä rauhassa suihkussa/syödä/nukkua tms. Tai passitat hänet kävelylle. Viikonloppuna voit mennä lapsen kanssa käymään mummolassa, kaverin luona jolla itsellä lapsia ja omalle lapsellesi seuraa, tai lähdette yhdessä perheenä ulos syömään, kauppoihin jne.
Kukaan ei vaadi että sinun pitää kokonaan luopua omista harrastuksistasi, olet oikeassa että oma aika auttaa jaksamaan. Mutta vaimosi tarvitsee sitä myös, ja sinun on pakko opetella pärjäämään myös kahdestaan lapsen kanssa, mitäs jos vaimosi esim. sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan?
Opettele ja kysy rohkeasti, mutta vaadi myös että vaimosi antaa sinun yrittää omalla tavallasi. Ota hoidettavaksesi oma osuutesi kotitöistä, käytä koirat lenkillä ennen töihinmenoa, olet saanut vinkkejä jo noissa edellisissä viesteissä.
Ennen kaikkea osoita vaimollesi että arvostat häntä etkä pidä itsestäänselvyytenä, ja lopeta seksin vonkaaminen, se ainakin vie viimeisetkin halut naiselta. Helliminen tai vaikka hartiahieronta ilman mitään taka-ajatuksia voivat olla paljon tehokkaampia, ärsyttävintä on jos mies kourii jalkoväliä, tissejä ja persettä hetken ja kuvittelee naisen siitä lämpenevän.
Ensinnäkin jos sinulta ap sujuu työt mallikkaasti 8 tuntia niin pomosi voisi varmaan käskeä sinut jatkamaan vielä toiset 8 tuntiakin samaan syssyyn. Se kun sujuu sinulta paremmin kuin häneltä niin mikä Pandoran lipas se toinen 8 tuntia nyt muka on ?????
Minun mieheni pää ei kestä jatkuvaa kotona oloa millään. Minä taas haluan olla kotona. Mutta en silti koko aikaa lasten kanssa. Meillä ratkaisu on siinä että pari kertaa viikossa mies lähtee lapsen/lasten kanssa illalla pihalle/kirjastoon/kauppaan/mummolle ym. Eli minä saan omaa aikaa kotona ja miehen ei tartte edes olla kotona vaan saa mennä. Otappa oppia ja nappaa se ei haastava 5kk poikasi mukaan ja lähde illalla jonnekkin tunniksi tai kahdeksi. Tämän ajan saat hoitaa muksun oman mielen mukaan ilman että lapsen äiti näkee. Teidän kummankin itseluottamus kasvaa mukavasti kun homaatte että sinä pärjäät lapsen kanssa ja vaimosi huomaa sinun osaavan ja pärjäävän.
Kehu vaimoasi. Kerro mikä sujuu. Ja anna posittiivista huomiota sekä tee osuutesi kotihommista. Voit yllättyä kun sitä seksiä saattaa parin viikon kuluttua olla ihan itsestään paljon useammin varsinkin jos jätät turhan vonkaamisen pois.