Jotain vikaa on ihmisessä joka tekee 7 lasta.
Enemmän kuin 4 on jo aika outoa.
Kommentit (102)
silloin kun se lapsien vääntäminen on koko elämä. Tekisi lapset työnteon ja uran ohella, niin sitten voisin ymmärtää. Mutta kotiäityittä en hyväksy, palkansaajienko pitäisi maksaa tällaisten liukutehtailijoiden elämäntyyli?
Usein jos on vain kaksi tai kolme lasta ei ole mitenkään todennäköistä että heistä tulisi hyviä kavereita. Sen sijaan seitsemän lapsen perheessä näitä samankaltaisia luonteita varmaan löytyy. Lapset oppivat myös huomioimaan toisiaan jo pieninä. Jos on tarpeeksi iso asunto ja muutenkin varaa elättää niin miksi ei?
Usein jos on vain kaksi tai kolme lasta ei ole mitenkään todennäköistä että heistä tulisi hyviä kavereita. Sen sijaan seitsemän lapsen perheessä näitä samankaltaisia luonteita varmaan löytyy. Lapset oppivat myös huomioimaan toisiaan jo pieninä. Jos on tarpeeksi iso asunto ja muutenkin varaa elättää niin miksi ei?
Säälittävin kuulemani syy, "kun satutttiin vain hankkimaan seuraa Nico-Petterille ja Miia-Marialle ja ja.." Juu, seuraahan ne n. 1-vuotiaat tarvitsevat, ehkäpä kuitenkin mieluummin oman äidin sylin ilman kilpailijoita..
Usein jos on vain kaksi tai kolme lasta ei ole mitenkään todennäköistä että heistä tulisi hyviä kavereita. Sen sijaan seitsemän lapsen perheessä näitä samankaltaisia luonteita varmaan löytyy. Lapset oppivat myös huomioimaan toisiaan jo pieninä. Jos on tarpeeksi iso asunto ja muutenkin varaa elättää niin miksi ei?
lapsia tehtaillaan nimellä "olen aina halunnut ison perheen" = jos tekee n.2-3 vuoden välin vaik seusemän niin menee mukavasti monta vuotta ennen kuin joutuu heittäytymään työttömäksi.
1-2 lasta on ekologisesti järkevää, kolmas vielä jotenkuten. Tämän jälkeen jos vielä hinkuaa lapsia, voisi harkita sijaisvanhemmuutta tai adoptiota.
Mulla 6 lasta. Itse olen kasvanut suurperheessä ja olen nähnyt sen hyvät ja huonot puolet. Halusin siis itsekkin ison perheen. En voisi ikinä kuvitella, että minulla olisi vain kolme lasta. Nämä kuusi ihanaa saa minulle riittää.
Tai siis eihän tämä miltään keskustelulta edes vaikuta, ainoastaa vihamielistä ja kitkerää vouhkaamista.
Mitä se on sinulta pois, oi arvon läyhääjä, jos jossakin perheessä on monta lasta? Miksi se saa sinut niin tuohtuneeksi? Miten ihmeessä sinä edes jaksat ärsyyntyä siitä noin kovasti? En ymmärrä!?
Meillä on kaksi lasta, neljästä haaveilen. Useampaa en jaksaisi varmaankaan, eikä kyllä olisi varaakaan. Mutta ihailen monilapsisia perheitä kovasti.
lasten lukumäärää voi pitää suoraan outous kertoimena. 1=outo ja vaikka 7=7xoudompi jne. Täytyy todella olla vikaa päässä kun tekee lapsia.
Meille tulossa kuudes, ja jos minusta on kiinni eikä mies sano ei, niin varmasti vielä seitsemäskin tulee.
Kotiäitinä en ole kyllä ollut kuin osan ajast, koska olemme miehen kanssa molemmat yrittäjiä.
Meillä lapset tehdään rakkaudella, eikä muiden mielipiteitä ajatellen. Meillä on asunnossa tilaa, auto on tarpeeksi suuri ja tulot hyvät, joten ei meillä ole mitään estettä lapsille. Lapset ovat ihania, heidän kasvua on muakva seurata ja harrastuksiin on mukava viedä ja huomata kuinka pärjäävät siellä.
Jokaisella kun on omat mielipiteet, itse kokisin olevani todella köyhä jos näitä kaikkia lapsia ei olisi meille tullut.
Kai se on siksi omituista koska itse et voisi koskaa kuvitella kykeneväsi siihen. Mitä luultavimmin.
Toisilla se onnistuu. Hyväksy se ja ole hiljaa.
Kiitos.
Mulla 4 ja en tosiaan voisi kuvitella itselläni vain 1/4 niistä.
Joskus ei saa adoptio-oikeutta jos lapsia on yli 1 tai 2, myös vanhempien ikä vaikuttaa.
Kahdeksan lasta olen synnyttänyt, yksi on kuollut ja 7 on mukana tässä elämässä.
Tosi kiva kuulla, että olen jotenkin viallinen, kun olen valinnut toisenlaisen elämäntavan kuin muut.
Työpaikka löytyy (15v samassa). Ihana mies, joka on myös käyttänyt oikeuttaan vanhempainvapaisiin. Mitään tukia emme saa muuta kuin lapsilisät kuudesta, emme siis mielestäni elä edes kenenkään toisen rahoilla. Emme polta tupakkaa emmekä juo viinaa.
Lapsilla menee koulussa hyvin, kavereita riittää ja harrastuksiakin on. Yhdessäkin puuhataan kaikenlaista
Mutta viallisia siis olemme. No ehkä sinun mielestäsi ap, mutta jotenkin katkeralta kuulostat.
En koe että vanhemmissani olisi ollut jotain vikaa, en myöskään koe jääneeni mistään paitsi.
Minulla on sisaruksia, joiden kanssa olen viettänyt aikaani lapsuudessa ja nyt aikuisena. Lapsemme viettävät nykyään aikaa keskenään.
Vanhempani pitivät maatilaa, joten laakereilla eivät ole kumpikaan lepäilleet, emmekä me lapsetkaan. Aina oli jotain puuhaa, lisäksi vanhemmat olivat yleensä aina pihapiirissä. Koulun jälkeen ei tarvinnut olla yksin jne.
Kahdeksan lasta olen synnyttänyt, yksi on kuollut ja 7 on mukana tässä elämässä.
Tosi kiva kuulla, että olen jotenkin viallinen, kun olen valinnut toisenlaisen elämäntavan kuin muut.
Työpaikka löytyy (15v samassa). Ihana mies, joka on myös käyttänyt oikeuttaan vanhempainvapaisiin. Mitään tukia emme saa muuta kuin lapsilisät kuudesta, emme siis mielestäni elä edes kenenkään toisen rahoilla. Emme polta tupakkaa emmekä juo viinaa.
Lapsilla menee koulussa hyvin, kavereita riittää ja harrastuksiakin on. Yhdessäkin puuhataan kaikenlaista
Mutta viallisia siis olemme. No ehkä sinun mielestäsi ap, mutta jotenkin katkeralta kuulostat.
jos olet saanut 8 lasta niin et ole hirmu monta vuotta ainakaan töitä siellä tehnyt. Vähän sama kun et mul on maailman hienoin auto mut se on edelleen siel kaupassa koeajolla kävin kyllä...
mutta viisas ei sitä tee. Vähän kuin kaivoon hyppääminen.
Veit sanat suustani. Liian moni nykyjään ei jaksa tai oikeastaan ei viitsisi hoitaa edes sitä yhtä itse tehtyä lastaan. Yhteiskunnan pitäisi hoitaa/maksaa/kasvattaa nämä luusereiden lapset. Jokaisen ei ole pakko lisääntyä.
Ja tosiaan vielä kisan maku suussa.