Lue keskustelun säännöt.
ketään, joilla lahdet tylyt isovanhemmat
27.01.2012 |
Olen tosi masiksessa kun on niin paska tuuri käynyt, eli kahdella lapsellani on kahdet todella surkeat sovanhemmat. Tylyt, piittaamattomat ja epäkiinnostuneet, lapseni ovat heille aivan yhdentekeviä. Toiset ovat nähneet lapsian 6 vuoden aikana opa kaksi kertaa, toiset sentään suostuvat pitkin hampain käymään kerta vuoteen joulun alla.
Kumpiaan ei kiinnosta yhteydenpito, soittelu tai kyläily, ja kummatkaan eivät ole ikinä pitäneet lasta edes hetkeä sylissä, saati leikittänyt tai hoitanut.
Lapsilla ei ole mummolaa, eivät halua lapsivieraita häiritsemään omaa elämää. Kaikki terveitä, varakkaita, eläkkeellä, alle 65 ja aikaa oloneuvoksilla piisaa.
On yritetty keskustela, toisilla on kuulemma niin paljon tekemistä (telkkari, juorulehdet, päiväunet) ja omani sanoivat suoraan että ajat on erit, ei kiinnosta. Itse molemmat aikanaan hoidattivat lapsensa mummoloissa, nyt eivät ole vastavuoroisesti auttaneet koskaan kertaakaan. V***u!
Kaikilla tuttavapiiissä,on ihanat osallistuvat mummolat, joten tämä kyllä syö naista ja rankasti. Emme oe voineet olla kertaakaan kahden kuuden vuoden aikana puolison kanssa, emmekä pääse mihinkään jatkossakaan, ennnkuin nuoin on sen ikäinen että ventovieraalle uskaltaa hetkeksi jättää.
Onko tällainen tavatonta? Onko muilla samanlaista? Sen vielä ehkä kestäisi että yhdet paskat isovanhemmat mutta molemmat on jo liikaa.
Ehkä media liikaa hehkuttaa isovanhempien onnea ja osallistumista, tämä tuntuu olevan tabu, ja kukaan ei ylipäätään meinaa edes uskoa minua kun joskus olen asiasta maininnut.
Jos edes joku kohtalotoveri olisi olemassa,?
Kommentit (29)
Sympatiani ovat puolellasi. Joku täällä syyllisti sinua, mutta oikeasti kyllä teidän isovanhemmathan on tunnekylmiä ja kamalia ihmisiä. Millainen ihminen ensin hoidattaa lapsensa omilla vanhemmillaan, ei hoida niitä omia vanhempiaan kun nämä ovat vanhoja eikä ole kiinnostunut lapsenlapsistaankaan. Ihan sairasta. Kyllä tunne-elämältään terve ihminen on kiinnostunut omista lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Voisiko joku keskusteluun osallistuja oikeasti hylätä lapsenlapsensa?
Missä ovat miehesi ja sinun sisarukset? Meillä toiset isovanhemmat ovat jo kuolleet (ennen lastenlastensa syntymää), mutta olemme miehen siskon perheen kanssa läheisiä ja lapsen yökyläilevät vuoron perään. Jos meille tapahtuisi jotain haluaisimme lastemme muuttavan heille. Oletteko ainoita lapsia? Meillä myös kummit on valittu niin että oikeasti haluavat ja voivat olla kummilastensa kanssa tekemisissä. En ymmärrä mitään koristekummeja.
Eli kyllä sosiaalisilla verkostoilla voi paikata paljon kun vaan luo niitä verkostoja. Pitää yhteyttä lapsuudenystäviin ym. Harvoin aikuisiällä löytyy sellaisia niin syviä ystävyyssuhteita että niistä ois apua esim lastenhoidossa.
Moraalisesti voitte vapauttaa itsenne omien vanhempienne auttamisesta kun se aika koittaa. He ovat tehneet jo selväksi mitä ajattelevat suvusta ja perheestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin asian vään epäselvästi, tarkoitin siis että omat vanhempani veivät minut joka vkl mummolaan jotta saivat omaa aikaa, viikollakin pari kolme kertaa, kaikki lomat tietenkin ja kävivät kolme kertaa vuodessa 1-2 vkon etelänmatkalla. Saivat siis paljon apua omilta vanhemmiltaan.
Meillä ei ole puolison kanssa ollut hetkeäkään mahdollisuutta kahdenkeskiseen hengähdystaukoon sen jälkeen kun esikoinen syntyi eli yli kuuteen vuoteen. Olisin toivonut että vanhempani olisivat edes KERRAN tämän uuden vuoden aikana hoitaneet lapsia vaikka edes tunni, kaipaisin pientä hengähdystaukoa. On vissiin liikaavaadittu?
Ja ei, vanhempani eikä appivanhemmat ole auttaneet omiakaan vanhempiaan. Eivät auta vaikka itse saivat valtavasti apua. Kas kun "ajat on erit" ja nykyään ei auteta.
Ja ventovieraalla hoitajalla tarkoitin yleensä palkattua hoitajaa. Jos,olisi joki TUTTU hoitaja niin maksaisin ilomielin. Kummeja ja muuta sukua ei oikein ole, pari omaa tätiä 500 km pääsä.
ainakaan sinun vanhempiesi osalta, koska eiväthän he ole halunneet olla edes omien lapsiensa kanssa, niin miksi sitten "vieraiden". Todella valitettavaa ja uskon, että tuntuu pahalta, koska oletusarvo vaan yleensä on, että isovanhemmat ovat edes jonkin verran kiinnostuneita lapsenlapsistaan, vaikka ehkä hoitoapua ei aina pysytisikään tarjoamaan. Toivottavasti saisitte jonkun yhteyden johonkin lähipiirin ihmiseen ja edes vähän kahdenkeskistä aikaa.
Uskomatonta, miten Suomi tuntuu olevan pullollaan näitä isovanhempia, jotka itse ovat työntäneet omat lapsensa vanhempiensa hoidettaviksi viikonloppuisin ja kesäisin, mutta nyt eivät vaivaudu nostamaan sormeakaan auttaakseen lapsiaan! No, tulevat kokemaan monta ihmetyksen aihetta vanhetessaan, eikä suinkaan siis positiivisella tavalla...
Tsemppiä ap:lle! Et ole yksin, jos se yhtään lohduttaa. Ikävää, että lastesi turvaketjusta puuttuu tärkeitä lenkkejä. Ainoa tapa yrittää korjata asia, on varmaankin saada ne täytettyä muilla kuin lähisukulaisilla.
Jaksamista! Ja iloa jälkikasvusta!
mutta olemme ymmärtäneet jo ennen lasten syntymää, että myös isovanhemmat ovat ihmisiä. Heitä siis kohdellaan kunnioittavasti, heidän kanssaan ollaan paljon ennen oman perheen perustamista ja suhteesta heihin pidetään huolta. Näin omat ja puolison vanhemmat ovat meille tärkeitä ennen kuin saamme omia lapsia.
En katso, että isovanhemmilla olisi mitään vastuita tai velvollisuuksia sukupolvien ketjussa enää nykyaikana. Tämä 70-luvulla syntynyt sukupolvi vaatii räikeästi kaiken itselleen: lapset lähes ilmaiseen päivähoitoon, aikaa parisuhteelle, perhe ei ole tärkeä, ihmissuhteet ovat kertakäyttöisiä jne. Isovanhempien tehtävänä ei ole paikata sitä, minkä omat vanhemmat jättävät tekemättä. Ei edes silloin, kun vanhempien välinpitämättömyys näkyy lapsissa ja nuorissa.
Jos on aikanaan lähtenty kotoa ovet paukkuen, kiukutellut vanhemmilleen ja kaikin tavoin osoittanut,että nämä ovat väärässä, niin on ihan turha kuvitella heidän isovanhempina tulevan avuksi.
Nyt olet sidottu lapsiisi vielä noin 10 vuotta ja sen jälkeen aika pian alkaa aika, kun saat lapsenlapset luoksesi hoitoon ja voit olla se ihana isoäiti, joka omilta lapsiltasi puuttuu. Voit omistaa koko elämäsi lapsillesi ja näiden auttamiseen. Eikö ole ihanaa, kun isovanhempana voi jatkaa samojen asioiden tekemistä kuin mitä nyt tekee lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastavat vanhemmat eivät ole oma ansio, aivan kuten tylyt vanhemmat eivät ole lapsen syy. Miten voit olla noin omahyväinn? Sinulla on läynyt TUURI, kaikillapa vaan ei ole.
Rakastavat vanhemmat eivät ole oma ansio, aivan kuten tylyt vanhemmat eivät ole lapsen syy. Miten voit olla noin omahyväinn? Sinulla on läynyt TUURI, kaikillapa vaan ei ole.
Jos toinen katsoo, että hänen oikeutensa on aina vaatia, niin ehkä toinen osapuoli oppii hiljalleen, että mitään muuta siitä ei olekaan ja luopuu kanssakäymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Allekirjoittaneen tapauksessa ap ei ole vaatinut mitään apua koskan, kuuden vuoden aikaa on yhden (1) kerran pyydetty apua ja sen jälkeen ei ole vaivattu. Sen sijaan ne ap:n vanhemmat hyötykäyttivät surutta omat vanhempansa ja aikanaan lapsensakin, koska heitä pitää auttaa - mutta heidän ei tarvitse auttaa ketään.
Joten oletko kiltti ja selität vielä kerran miten voit olla sitä mieltä että minä olen syyllinen tilanteeseen? En vaan ymmärrä mitä ihmeen vaatimista ja kiukuttelua se on jos ystävällisesti kutsuu kylään tai lasten synttäreille. Ja hoitoapua pyydetty siis yhden kerran, ei tuhatta kertaa!!!
Meilläkin kahdet melko välinpitämättömät vanhemmat. Ensimmäisen lapsenlapsen kanssa vielä tsemppasivat ja yrittivät olla kiinnostuneita, nyt toisen synnyttyä ei heitä näy eikä kuulu.
Todella surulliselta tuntuu, kun tosiaan tutuilla on kaikilla niin ihanan tuntuiset isovanhemmat. Kaverini, kolmen lapsen äiti lomaili juuri kaksi viikkoa etelässä ja KOLME lastaan olivat isovanhemmilla hoidossa ilman mitään mutinoita. Hitto, me ei saada KAHTA lasta edes tunniksi hoitoon!
Enkä etsi hoitoautomaattia, tuskin me mitään ulkomaanmatkoja kahdestaan tehtäisi, surettaa vaan lasten kannalta etäiset välit isovanhempiin.