ketään, joilla lahdet tylyt isovanhemmat

Jos jättäisit myös isovanhemmille jos heitä vähänkään enempää kiinnostaisi?



Toivon, että teillä on ystäviä, sisaruksia, kummeja ja mukavia naapureita jotka ovat lapsille niitä läheisiä mitä mummot ja ukit joillekin ovat?



Itse jättäisin lapseni kenen tahansa ystävän hoiviin mieluummin kuin sukulaisille jotka käyvät kerran vuoteen ja soittavat kahdesti..

tai siis kysymys pitäisi olla eikö teillä todellakaan ole yhtään tuttavaa/muuta sukulaista? En minäkään ventovieraille jättäisi, saattaisi siinä tämä ventovieraskin hämmästyä.

Toivottavasti olette muuten isovanhemmille kertoneet elämän realiteetit: eli kun lapset kasvavat heitä ei tule isovanhemmat yhtään kiinnostamaan. Turha odotella vierailuja vanhainkotiin tai muita apuja kun vanhenevat.

Jos jättäisit myös isovanhemmille jos heitä vähänkään enempää kiinnostaisi?

Toivon, että teillä on ystäviä, sisaruksia, kummeja ja mukavia naapureita jotka ovat lapsille niitä läheisiä mitä mummot ja ukit joillekin ovat?

Itse jättäisin lapseni kenen tahansa ystävän hoiviin mieluummin kuin sukulaisille jotka käyvät kerran vuoteen ja soittavat kahdesti..

olleet missään tekemissä omien vanhempiensakaan kanssa ja auttaneet näitä? Käsittääkseni se vastavuoroisuus kun kohdistuu siihen, joka auttoi eikä siihen, joka oli auttamisen kohteena. En oikein ymmärrä, että lapsena tarvitsit isovanhemmat hoitajiksesi ja nyt aikuisena tarvitset uudestaan apua. Eikö sinua ole jo paapottu tarpeeksi?

Sanoin asian vään epäselvästi, tarkoitin siis että omat vanhempani veivät minut joka vkl mummolaan jotta saivat omaa aikaa, viikollakin pari kolme kertaa, kaikki lomat tietenkin ja kävivät kolme kertaa vuodessa 1-2 vkon etelänmatkalla. Saivat siis paljon apua omilta vanhemmiltaan.



Meillä ei ole puolison kanssa ollut hetkeäkään mahdollisuutta kahdenkeskiseen hengähdystaukoon sen jälkeen kun esikoinen syntyi eli yli kuuteen vuoteen. Olisin toivonut että vanhempani olisivat edes KERRAN tämän uuden vuoden aikana hoitaneet lapsia vaikka edes tunni, kaipaisin pientä hengähdystaukoa. On vissiin liikaavaadittu?



Ja ei, vanhempani eikä appivanhemmat ole auttaneet omiakaan vanhempiaan. Eivät auta vaikka itse saivat valtavasti apua. Kas kun "ajat on erit" ja nykyään ei auteta.



Ja ventovieraalla hoitajalla tarkoitin yleensä palkattua hoitajaa. Jos,olisi joki TUTTU hoitaja niin maksaisin ilomielin. Kummeja ja muuta sukua ei oikein ole, pari omaa tätiä 500 km pääsä.

Sinulla on ollut vuosia aikaa luoda verkosto, josta löytyisi vastavuoroista apua eli tuttu äiti/isä/perhe, joka ottaisi teidän lapset hoitoon ja sinä vastavuoroisesti heidän lapsensa. Syntyisi win-win -tilanne.



Kahdet paskat isovanhemmat kertoo ehkä enemmän perheestäsi kuin niistä isovanhemmista. Olette oletettavasti osaanneet alusta alkaen tehdä selväksi, kenen tahtiin hypitään ja fiksut isovanhemmat ovat kieltäytyneet hyppimästä kokonaan. Nyt sitten niität sitä, mitä kylvit eli apua ei tule.



Jos oikeasti haluat miehen kanssa kahden jonnekin, palkkaat kotiapua. Se yhteinen aika on pelkän puhelinsoiton päässä. Mutta kun ei käy, kun siten et saa muita tottelemaan itseäsi!

Appivanhemmilta ei tule mitään, omani ovat varakkaita mutta aikovat hassata rahat itseensä enen kuolemaansa, ja näin pitää toki ollakin, en halua perintöä. Mikään perintö tai raha ei auta tai lohduta, kun lapsilla ei ole mummoja tai pappoja. E kyllä tiedä mitä sitten teen kun heillä aikanaan on avuntarve? Minula olisi ollut avuntarvetta ja se on vaan tylysti kuitattu että pärjää itse, emme auta. Minun kai kuitenkin kuuluu sitten auttaa heitä vanhana, ei paljon huvittaisi mutta ei oikein voi heitteillekään jättää. :(

On kyllä todella loukkaavaa väittää että olen itse syypää tylyihin ja tunnevammaisiin mummoloihin...johan se tylyys oli esillä lapsenakin, varmaan lapsenakin olin v-mäinen ja itse syyllinen siihen että vanhemmat hoidattivat muilla?

Hoitoapua on molemmilta pyydetty tasan kerran joten tämäkö on pillin mukaan tanssittamista?



Vastavuorohoitoa olen usean vuoden ajan yrittänyt järjestää, ei onnistuäu, kun kaikilla naapureilla mummolat auttaa. Eräs naapuri sanoi ihan suoraan että miksi ottasin vieraan lapset kun itse voin omani viedä mummolle.

Olen asunut 8 v ykyisellä paikkakunnalla ja tehnyt kaikkeni verkoston luomiseksi - saalis on vain kasa työkavereita, ei sis ketään kuka auttaisi.



En kaipaa ilmaista hoitoapua vaan tutun ja luotettavan. Tutulle voin maksaa vaika 20e/h mutta pieniä lapsia en jätä MLL tädille (nuoria tyttöjä).

Sinäkö olet vakaasti sitä mieltä että tämä tilanteeni on vain ja ainoastaan minun paskamaisuuteni syy ja isovanhempien käytös on normaalia? Olen mykistynyt vihmielisyydestäsi. (

On vähän eria asia jos on mummo tai hoitaja.

Tuleeko hoitaja synttäreiöle? Soitteleeko hoitaja ja kyselee lapsen kuulumiset? Kertooko hoitaja suvun historiasta lapselle? Onko hoitaja kiinnostunut luomaan elinikäisen suhteen lapsen kanssa? Ei tod.



Joten jos lapselta puuttuu mummot niin syytä on suruun ja mikään palkattu hoitoapu ei mummoa korvaa!!

loukkaantua vanhempiesi/appivanhempiesi käytöksestä. Heillä ei ole velvollisuutta hoitaa lapsiasi.



Toki voit olla sitä mieltä (ja moni muukin on) että on kummallista etteivät he ole kinnostuneita sinun ja perheesi elämästä, mutta et voi olettaa että siellä olisi automaattinen hoitopaikka tarjolla.



Monet ihmiset jäävät nykyään hyväkuntoisina eläkkeelle ja heillä on paljon omia suunnitelmia eläkepäivien varalle. Näihin suunnitelmiin ei aina välttämättä sovi lastenlasten hoitovuorot.

Tämä oli asiallinen vastaus, kiitos siitä (eikä syyllistetty "uhria" niinkuin ylensä). On ihan mahdollista että minulla oli liiat odotukset, lähipiirin esimerkkien vuoksi oletin että ns normaali isovanhempi haluaisi tavata useammin kuin kerran vuodessa, tai haluaisi esim kerran viidessä vuodessa tarjoutua ottamaan lapsen vaikka pariksi tunniksi hoitoon. Osa ongelmaa on siis se etä näen niin paljon osallistuvia isovanhempia naapurustossa ja siksi pidin omien lasteni isovanhempia poikkeavina. Ehkä näin ei olekaan, odotukset vaan olivat liian korkealla. :)

sillä erolla, että esikoisemme on jo 18 täyttänyt. Nuorin on 1 ja lapsia on viisi. Näistä viidestä kaksi on erityislapsia (esikoinen mukaanlukien), joten lapsenvahteja ei omasta perheestäkään löydy tarvittaessa.



KOitan lohduttautua sillä, että isovanhemmat makaavat kuten petaavat. Heistä tulee joskus vanhoja ja sairaita (miehen äiti on jo), meistä ei slloin tule apua olemaan. Pyytäkööt apuja niiltä kavereiltaan, jotka nyt ovat niin kovin tärkeitä.

Jos kerran vanhempasi eivät hoitaneet sinuakaan ap vaan raahasi sinut mummolaan, niin eikö se jo ennakoi että tuskinpa innostuvat lastenhoidosta nytkään?



Eikä heillä todellakaan ole velvollisuutta hoitaa lapsiasi, ei niin minkäänlaista.



Eiköhän se lähtökohta kun lapsia hankit ole että ne hoidetaan itse; ei voi laskea sen varaan että mummot hoitavat yhtään?

en niinkään kaipaisi lapsilleni oitajaa, vaan kaipaisin nimenomaan sitä yhä sukupolvea lasteni elämään. KOen että omat lapseni ovat todella heikoilla, kun heillä ei ole turvanaan kuin yhdet aikuiset. JOs meille tapahtuu jotain, kuka lapsistamme pitää huolen?

Lisäksi olisi kiva jos isovanhemmat olisivat edes joskus soittaneet ja kysyneet kuulumisia, tai jutelleet lastemme kanssa, edes KERRAN. Ne jotka eivät ole samassa tilanteessa olleet, eivät varmasti osaa edes kuvitella mikä tämä tyhtjyys meidän ympärillämme on.

Olisi todellakin pitänyt tarkemmin valita lasteni isä, mutta silloin nuorena en tullut niinkään ajatelleeksi järjellä tätä hommaa ;)

Omien vanhempien tylyys oli tiedossa mutta appivanhempien ei. Jos luit kysymyksen nii sanoinkin että yhdet tylymummolat kestäisi mutta kaksia ei. Lisäksi kyselin vertaistukea kohtalotovereilta, en puäyytänyt loukkaavia sättijöitä haukkumaan minua. Oliko pakko vastata vain siksi että pääset visastelemaan?

Lueppa Osku Pajamäen kirja ahne sukupolvi, valottaa hyvin tilannetta!



Ikävää et teillä molemmat isovanhemmat on pepusta! Itse ilmoittaisin etten aio heistä huolehtia millään tavalla kun vanhenevat. tunnekylmiä ja vikapäisiä, käsittämättömän itsekkäitä ihmisiä. Tyypillistä, et omat lapset on aikoinaan hoidatettu omilla vanhemmilla, ja itse kiirehditty 2kk synnytyksestä töihin.



Meillä myös näitä itsekkäitä piirteitä isovanhemmissa, ja puolueellisuutta. Yhden sisaruksen lapset saattaa kyllä olla enemmän hoidossa ja heidän perheen asioita hoidetaan ja autetaan muutenkin enemmän. Tätä jo lapsuudesta alkanutta eriarvoisuutta ei kuitenkaan suostuta näkemään, ja jos asian ottaa puheeksi - seuraa loukkaantuminen.

sinun ja perheenne puolesta ap :( totta kai tuo tuntuu pahalta ja on mielestäni epänormaalia isovanhemmilta. Se, onko isovanhemmilla velvollisuutta hoitaa vai ei, ei ole tässä olennaista. On täysin ymmärrettävää, että tuollainen kylmyys loukkaa, vaikka isovanhemmilla on toki oikeus päättää omasta elämästään.



Mutta valitettavasti näyttää siltä, että paras mitä voit tehdä asialle on yrittää hyväksyä tilanne. Lapsenne kasvavat koko ajan (esikoinen oli jo 6v?) - olisikohan pian mahdollista etsiä joku luotettava palkattu hoitaja, joka voisi ensin tutustua lapsiinne rauhassa ja jolle voisitte sitten jättää lapset silloin tällöin? Eräs 20v ystäväni, joka on aivan ihana, lapsirakas ja lämmin, hoitaa keikkaluonteisesti ja ihan yksityisenä (ei MLL) pieniäkin lapsia.

Olet ihan oikeassa tuosta suuret ikäluokat ja ahneus -asiasta. Tulikin mieleeni se eskustelu, joka käytiin joskus ennen kuin omat lapseni olivat syntyneet: vanhempani sanoivat että he eivätcsitten aikanaan suostu laitokseen hoidettavisi vaan odottavat että omat lapset hoitavat, koska ovat sen VELKAA.

Silloin ajattelin että varmaan puolivitsinä horisivat tuollaista mutta enää en ole niinkään varma. Ovat kupanneet aikanaan omat vanhempansa näännyksiin niin varmaan luonteva jatkumo sitten kyykyttää omatkin lapsensa tarpeittensa palvelijaksi: )

Itsekkyyttä tuo on vanhemmiltasi ja appivanhemmiltasi. Huonona käytöksenäkin jopa pitäisin, sillä kyllä kai omista lapsistansa ja lapsenlapsistansa on tapana olla vähän kiinnostuneempi.



Parhaassa tapauksessa käy vielä niin, että kun isovanhemmat todella ikääntyvät, niin alkaa se valitus kun kukaan ei käy kylässä eikä vanhuksista huolehdita jne.



Jos sulla on pokkaa niin sano vanhemmillesi suoraan, että jos eivät nyt luo suhteita lapsenlapsiinsa, niin niitä suhteita ei ole sitten 20 vuoden päästäkään. Lapsenlapsia tuskin kiinnostaa kyläillä jonkun mummelin luona jota eivät tunne ollenkaan.

Hei ap,

Oletko ottanut selvää löytyykö teidän paikkakunnalta esim varamummotoimintaa tms?



Voisin kuvitella, että löytyy tilanteen "toisella puolella" olevia virkeitä 'vanhuksia', jotka kaipaisivat lasten naurua ja iloa ja joita ihan oikeasti kiinnostaa miten lapsilla menee.



Aluksi tietty vaatii aikaa tutustua varamummoon, mutta mikäli (jos oikein ymmärsin) tarkoituksena olisi saada lapsille sellainen olo että heistä ollaan kiinnostuneita eikä ainoastaan lapsenvahdin saaminen, luulisin että tälläinenkin järjestely voisi onnistua. Mikäli onnistut saamaan jonkun mummon tai papan teidän perheen elämään, luulen että se olisi mukava asia lapsillekin.



Itse olen nyt reilu parikymppinen eivätkä omat isovanhempani ole koskaan osoittaneet suurempaa kiinnostusta minua tai sisaruksiani kohtaan. Näämme sukujuhlissa, mutta itselläni ei ole tullut sitä tunnetta, kun ihmiset kokevat että heillä on juuret jossain. Olisi kiva soittaa mummolle, miten neulotaan villasukkiin kantapää tai että miten paljon jauhoja kannattaa laittaa pullataikinaan. Näin nyt ihan konkreettisena esimerkkinä.



Tsemppiä ap:lle ja toivottavasti jotain kautta löytyisi sellainen aikuinen joka voisi vähän osallistua lasten kasvattamiseen, vaikka niin että soittelisi kerran kuussa ja kyselisi kuulumisia tai veisi pilkille. Ymmärrän täysin mitä haet takaa enkä ole koskaan tajunnut miksi ihmiset tulee haukkumaan muita näille foorumeille.

kiva tietää minkälaiset isovanhemmat näiden "oma syysi, että isovanhemmat on huonoja"- tyypien lapsilla on. Vai onko vaan niin, että pitää päästä purkamaan omaa katkeruutta ja sontaa oman pään sisältä sopivaan kohteeseen. Loukata loukattua, kyllä täällä palstalla moni muukin turhemmistakin asioista käy purkamassa mieltään kuin tylyistä isovanhemmista. Kyllä isovanhemmillakin on tietyt velvollisuutensa ja vastuunsa sukupolvien ketjuissa, välittää historiaa ym eteenpäin lapsenlapsille. Isovanhemmuus on parhaimmillaan rikkaus sekä isovanhemmille et lapsille! En ihmettele, että näiden itsekkäiden omanapaisten ihmisten sukupolvi on rakentanut maailmastamme kovin ahneen, kylmän ja epäoikeudenmukaisen paikan. Jos yhtään politiikkaa ja maailmanmenoa seuraa, niin tämä räikeys todella pistää silmään. Nyt tiedän mistä aiheutuu kaikki pahoinvointi, joka kulminoituu lapsiimme ja nuoriimme!!