Lue keskustelun säännöt.
Palstan lapsettomat: miksi teillä ei (vielä) ole lapsia?
27.01.2012 |
Itse olen lapseton vielä siksi, että elämäntilanne ei vaan ole mahdollistanut lasta. Mies on jatkuvasti työnsä vuoksi pois kotoa, itselläni väitöskirja työn alla ja kiireinen työ. Aika kauan olemme eläneet tätä "sitkun"-elämää.
Välillä pelottaa muuttuukohan tämä tilanne koskaan? Jos aikaa ei vain koskaan tätä enempää olekaan? Jos kiire ei koskaan helpotakaan?
Kommentit (89)
Mulla ei ole lapsia koska olen halunnut opiskella ja löytää hyvän työpaikan, kiertää maapallon, harrastaa, ostaa oman asunnon ja elää miehen kanssa arkea myös kahdestaan. Nyt on suurin osa haaveista toteutettu, hyvä ja vakaa rahatilanne + parisuhde. Pian niitä lapsia voisi siis ilmaantuakin.
Palstalla pyörin sen viihdyttävyyden takia. Jostain syystä hullujen ihmisten viestittelyn seuraaminen on minusta viihdettä. Ei tietenkään kaikki täällä sellaisia ole, mutta osa... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole koskaan erityisemmin halunnut lapsia, tosin ajattelen että oikeassa elämäntilanteessa yhteen voisin yhteen suostua, jos mies kovasti haluaisi. Nyt ei vaan oikein ole hyvä aika miehen taloudellisen tilanteen takia, ja olen jo 36v. Mies on mua nuorempi, ja pikkuisen pelottaa, että sille sitten joskus iskee hirveä vauvakuume, kun mulle alkaa jo olla liian myöhäistä. Kyllä mun mielestä lapsen pitäisi tulla nyt ihan lähivuosina, jos on tullakseen. Mä voin kyllä hyvin elää loppuelämäni lapsettomana, mutta olisi sääli jos sen takia kariutuisi myös hyvä parisuhde.
Koska osaan huolehtia ehkäisystä.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2012 klo 00:13"]
Olen 26-vuotta juuri täyttänyt nainen ja mieheni pari vuotta nuorempi, ollaan oltu vasta 2v yhdessä ja nautitaan Toisistamme
Tää ei aluksi antanu kaikkia keskusteluja tähän, mutta meillä on hyvä ja onnellinen elämä näin. Mies opiskelee, minä töissä hoitoalalla vasta valmistuneena. Nautimme suuresti yhdessä olosta ja seikkailuista. Olemme kerran vuodessa kk toisella puolella maapalloa kiertelemässä ja tietty euroopanmatkoilla useamminkin. Mikä sen ihanampaa kuin nauttia yhdessä rakkaudesta auringonpaisteessa laguunisaarilla? :) se on elämää, ei mikään tylsä sateinen suomi, jossa punainen tupa ja peruna maa sekä 10 lasta roikkuu kimpussa. Ei kiinnosta sellainen arki. Meillä on paljon rakkaita sisaruksia, joiden kans vietetään pariskunnittain iltoja ja matkustelemme. Emme halua sitoutua lapsiin vielä. 5-vuotta mennään näin ja silloinkin olemme vasta kolmikymppisiä ja aivan täydellinen ikä alkaa miettimään perheen perustamista. Muutamilla ystävilläni on teininä tehtyjä lapsia ja ovat nyt sinkkuja, kyllä heidän vi*utus on tasan 1000, kun eivät pääse mukaan toteuttamaan haaveita. Joskus käydään ulkona, mutta lapsi sitop varsinkin yksinhuoltajia pidemmiltä matkoita kokonaan pois. Me ollaan vaan niin tyytyväisiä näin ja nautimme näistä nuoruuden hetkistä, kunnes se kolmikymmen pasahtaa eteen. Se tuo uusia haasteita ja ollaan suunniteltu joskus 1-2 lasta, ei enempää. Me oltais yhdestäkin onnellisia, sillä emme valita siitä, emmekä ahnehdi. Tää on vain yksi elämä ja joskus pienellä perheelläkin toteuttaisimme yhdessä seikkailuja ja unelmia ja kasvatamme lastamme erilaisiin kulttuureihin ja niihin tutustumisiin yms. Meille parisuhde ja rakkaus on niin tärkeetä. Sitä vartenhan suhteessa ollaan.
Todellakin 25-vuotiaan tekstiä, huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin, olin määräaikainen, olin uudestaan määräaikainen, olin edelleen määräaikainen samassa paikassa, mies ei ollut valmis, rakensimme talon, nyt ei vauvaa vielä ole tullut :( ja olen silti määräaikainen samassa paikassa.
Asumme vuokralla ja opiskelut ovat vielä kesken, tosin ihan loppusuoralla. Lisäksi suunnitelmissa on sellainen ulkomaanreissu, jolle lapsen ottaminen mukaan (tai raskaana matkustaminen) ei olisi turvallista.
Rahaa on kyllä säästössä tulevaisuutta varten. Vuoden/parin sisään on tarkoitus ottaa maisterinpaperit ulos ja ostaa oma asunto, sitten voisi olla lapsen aika. Ikää 26 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 17:40"]
Asumme vuokralla ja opiskelut ovat vielä kesken, tosin ihan loppusuoralla. Lisäksi suunnitelmissa on sellainen ulkomaanreissu, jolle lapsen ottaminen mukaan (tai raskaana matkustaminen) ei olisi turvallista.
Rahaa on kyllä säästössä tulevaisuutta varten. Vuoden/parin sisään on tarkoitus ottaa maisterinpaperit ulos ja ostaa oma asunto, sitten voisi olla lapsen aika. Ikää 26 v.
[/quote]
...ja av:lle eksyin alun perin viihdyttävän pipukka-ketjun kautta. ;)
itsellä työttömyyttä, pätkätyö viimeisin ja vielä ulkomailla jossa ei ole lapsilisiä tai muita tukia.
Mies ei ole koskaan ollut innokas lapsien hankinnasta puhuttaessa, joten luulen että hän ei niitä edes halua ja myös osaksi sen takia asia on viivästynyt. Itse tunnen että olen menettänyt tilaisuuteni toisenlaiseen elämään ehkä Suomessa ja toisessa parisuhteessa ja saada lapsia. Mutta taas toisaalta on ihan mukavaa tämä vapaus ilman lapsia enkä tunne katkeruutta toisten ihmisten lasten seurassa. Olen myös onnellinen toisten puolesta jos saavat lapsia ja tykkään seurata lapsiperheiden arkea ilman suurempaa katkeruuden tai kateuden tunnetta. En tiedä, vaikea selittää tulenko olemaan enemmän katkera myöhemmässä elämässä ja pitäisikö kuitenkin tehdä radikaali muutos ja palata Suomeen ja yrittää hankkia uusi elämä. Olen lähemmäksi 40v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska ei ole tuntunut siltä että niitä haluaisin. Lisäksi jäin juuri työttömäksi ja olen 35v. Pitäisin tätä täydellisenä pattitilanteena, sillä ikää alkaa olla liikaa.
koska minulla on opiskelut kesken ja haluan valmistua ennen lasta, jotta olisi taloudellisesti edellytykset kunnossa lapselle. Valmistun nyt keväällä, kesällä naimisiin ja syksyn alussa asuntosäästötili tulee täyteen. Silloin olisi tarkoitus myydä miehen yksiö, jossa nyt asutaan ja hankkia yhteinen kaksio tai kolmio. Ikää minulla on 25 ja miehellä 28.
Vauvakuume on ollut vaihtelevana päällä puolisen vuotta ja ollaan sovittu että häiden aikoihin jätetään ehkäisy pois. Sitä ennen en uskalla yrittää että hankkimani puku mahtuu päälle.
Vauva-palstalle päädyin aikoinaan googlattuani jotain, ja linkki toi tänne. Huomasin mielenkiintoiset keskustelut ja sen jälkeen olen vieraillut palstalla lähes päivittäin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ehti jo laittaa minut raskaaksi muttei suhteesta tullut sitten mitään, ehkä siksi etten suostunut jättämään varpaankynsiäni lakkaamatta tai hankkimaan sellaista toppatakkia joka tätä olisi miellyttänyt. Oikeasti suhteesta ei tullut mitään siksi että mulla ei herännyt minkäänlaisia tunteita eikä varmasti toisellakaan osapuolella kun ei ole viittiny viime aikoina yhteyttä pitää... En kertonut tyypille että olen raskaana, keskytin raskauden ja tiedän että se oli tappo mutten kadu sitä.
En tiedä paljonko miehille kannatta antaa painoarvoa tässä lapsiasiassa (kyllähän kuka tahansa voi lähteä milloin tahansa suhteesta kävelemään) mutta uskon että abortti oli hyvä ratkaisu. Kuvittelen että jos miehellä on omien geenieni kanssa hyvän yhdistelmän muodostavat geenit, se tuntuisi jossain (toki siitä tappamastani sikiöstäkin olis rakas ja terve vauva ja lapsi varmasti kehittynyt)...
Tikahdu katkeruuteesi :)
Neuvotteluvaraa? Eikö miehesi siis ole halunnut lapsia? Sori, mutta jotenkin tosi sekavat perustelut, haluaisin kuulla vähän tarkemmin :)
eikä vielä lapsia. Kolmeenkymppiin asti se oli ihan selvä asia, ettei niitä vielä siihen haluttu. Mulla ei ollut oikein duuniakaan ennen kuin täytin 29. Sitten kun sain töitä, en halunnut ihan heti alkaa vauvoja miettimään.
Nyt ajatus on, että ennen kuin täytän 33, aletaan kokeilla, tuleeko sitä vauvaa. Ennen sitä on yksi kunnon kaukomatka kalenterissa, matkustelu on ihanaa. Kyllähän sitä vauvankin kanssa voi sitten matkustaa, muttei tällaisia parin viikon omatoimiretkiä (tai no voi tietenkin, mutta siitä saattaisi olla loma kaukana...)
Kyllä me varmaan ennen kesää jätetään ehkäisy. Alkaahan se 33 olla jo ikä, missä nyt ei kauheasti enää ole neuvotteluvaraa.
Tämä on sopinut meille. Olisihan sitä toisinkin voinut elää, jos vahinko olisi käynyt.Mutta mielestani on todella asiatonta, ettei annnetut perustelut kelpaa. Vastaa sina; miksi teit lapsia? Voin jo etukateen sanoa ettei perustelusi kelpaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yritystä on, mutta ei vielä tulosta (lapsia).
miksi täällä. No vauvakuume! Ja tällä palstalla saa kurkistaa lapsellisten elämään, kiinnostaa se jo, mitä toivottavasti tuleman pitää.
mutta olen tällä palstalla roikkunut varmaankin jo 7 vuotta. Lähinnä juuri palstan viihdearvon takia, missään ei ole kyllä niin päätöntä porukkaa kuin täällä, niin hyvässä kuin pahassakin : )
Tikahdu katkeruuteesi :)
Neuvotteluvaraa? Eikö miehesi siis ole halunnut lapsia? Sori, mutta jotenkin tosi sekavat perustelut, haluaisin kuulla vähän tarkemmin :)
eikä vielä lapsia. Kolmeenkymppiin asti se oli ihan selvä asia, ettei niitä vielä siihen haluttu. Mulla ei ollut oikein duuniakaan ennen kuin täytin 29. Sitten kun sain töitä, en halunnut ihan heti alkaa vauvoja miettimään.
Nyt ajatus on, että ennen kuin täytän 33, aletaan kokeilla, tuleeko sitä vauvaa. Ennen sitä on yksi kunnon kaukomatka kalenterissa, matkustelu on ihanaa. Kyllähän sitä vauvankin kanssa voi sitten matkustaa, muttei tällaisia parin viikon omatoimiretkiä (tai no voi tietenkin, mutta siitä saattaisi olla loma kaukana...)
Kyllä me varmaan ennen kesää jätetään ehkäisy. Alkaahan se 33 olla jo ikä, missä nyt ei kauheasti enää ole neuvotteluvaraa.
Tämä on sopinut meille. Olisihan sitä toisinkin voinut elää, jos vahinko olisi käynyt.Mutta mielestani on todella asiatonta, ettei annnetut perustelut kelpaa. Vastaa sina; miksi teit lapsia? Voin jo etukateen sanoa ettei perustelusi kelpaa:)
En ole lapseton, en vain oikein ymmärrä mikä oikeus sinulla on olla kelpuuttamatta toisen syitä? Ei tuo että halusit lapsen riitä kyllä oikein:D
vasta 26 ja nyt on aika painaa työtä ja luoda uraa. Muutimme juuri työni vuoksi pois Suomesta. Perheenlisäys ei vaan nyt houkuttele ollenkaan, on niin paljon muuta ihanaa meneillään.
42 enkä halua lapsia. Ei siinä sen kummempaa ole.
lapsettomat teette tällä palstalla? Tai miten olette joskus eksyneet tänne? Siis sellaiset, joilla ei ole aikomustakaan saada/tehdä lapsia?
sitten saisi lukea muut kuin lapselliset? Minä eksyin tänne yhden hulvattoman alapääjutun vuoksi.
En ole koskaan halunnut lasta. Ei sen kummempaa syytä.