Lokakuiset 2012!

Tervetuloa uusille odottajille. Ja nuorille odottajille tsemppiä. Nauttikaa odotuksestanne muista välittämättä. Itse olin juuri täyttänyt 23, kun esikoisemme syntyi, eli en siis ollut enää mikään "teini". Opiskelut yliopistolla oli vielä kesken ja olimme miehen kanssa muuttaneet vasta yhteen. Sainkin kuulla omalta äidiltäni ikäviä kommentteja raskaudestani. Hän jopa pyysi minua muuttamaan takaisin kotiin! Noh, hyvin olemme perheenä pysyneet ja kolmatta siis odotellaan. Äidin kanssa ei kyllä kovin läheisissä väleissä vieläkään olla. Joten siis turha kuunnella muiden mielipiteitä, jos itse uskoo tekevänsä oikein.



Minua on vaivannut viime päivät karmea jano etenkin iltaisin. Nytkin on maha ihan pinkeä kun olen juonut vettä koko illan. Inhottava olo. Kuuluu kai kuitenkin asiaan?!



Välillä vaivaa myös mahdoton saamattomuus. Tuntuu ettei saa mitään järkevää aikaiseksi. Lisäksi on tullut hajamielisyyttä. Sitä on ikään kuin koko ajan omissa ajatuksissa. Mieskin eilen sanoi, että olen ihan poissaoleva ja äkäinen. Pakko myöntää että näin on. Sitä kai jotenkin käpertyy itseensä ja tuntemuksiinsa!?



Tuli mieleen että kuinkahan moni lokakuisista pyöräyttää kaksoset? :) Itse olen aina salaa haaveillut kahdesta vauvasta, mutta meillä ei ole suvussa yksiäkään kaksosia, joten olis varmaan aika epätodennäköistä...



Näihin aatoksiin,



hmp ja masukki rv 8+1

Hei! Täällä myös yksi plussannut. Tein toissapäivänä testin ja vahvat kaksi viivaa tuli. Laskettu aika olisi ilmeisesti lokakuun lopussa, yhden laskurin mukaan 30.10. Viikkoja samaisen laskurin mukaan tänään 4+5. Pelottavan alussa vielä, saa nähdä miten käy. Toivottavasti hyvin :)

Yksi lapsi on ennestään, vuonna 2008 syntynyt poika.



Mulla on ollut oireina alaselän kivut, jotka säteilee ihan polviin asti. Sitten nämä mahan nippailut ja painon tunne alavatsassa, eli ihan kun olisi menkat tulossa. Rinnat on vähän arat, ja välillä kovasti pistelee. Väsyttää ja olo on aika voimaton, pulssi nousee helposti esim. portaita kiivetessä.



Varhaisultran ajattelin varata muutaman viikon päähän, haluan varmistaa onko pikkukaveri oikeassa paikassa, tai että onko siellä ylipäätänsä ketään. Jännittää kyllä..

Mulla tämä pahin ikäpelko liittyy meidän äitiin . Hän nimittäin viime kerralla hieman yli vuosi sitten pakotti aborttiin, koska muuten "pilaan hänen ja koko suvun elämän"... Nooh.. tilanne oli silloin hieman eri ja tätä raskautta en ennen 12vk aijo edes hänelle kertoa. Toivotaan että nyt olisi hieman positiivisempi!



Itse raskausjuttuihin.. Eilen aamulla kahdeksan jälkeen heräsin julmettuihin vatsakipuihin. 20min itkin ja kouristelin lattialla ja mies oli soittamassa ambulanssia. Mentiin sitten kuitenkin autolla ensiapuun ja sieltä suoraan naistentautien osastolle. Olin varma, että keskenmeno tuli, mutta ulträänessä löytyi hyväkuntoinen vauveli jonka sydän löi reippaasti

Marlenah, huh, olipa teillä turhan jännittävä päivä! Ihanaa kuitenkin, että pääsitte näkemään oman vauvan ja kaikki oli hyvin :). Mitä lääkärit arvelivat tommoselle kivulle syyksi? En tiiä mitä sanoisin sun äidin kommentista ja aborttiin painostamisesta.. En ihmettele, jos nyt jännittää/ pelottaa. Sulla on sun elämä ja sun äidillä oma erillinen elämänsä, hänen olisi varmaan syytä muistaa se.



Raskausajan diabeteksestä, siinä on nykyään tiukentuneet kriteerit ja käytännössä suurin osa odottavista äideistä joutuu sokerirasitukseen. Suurin osa synnyttäjistä kun on yli 25-vuotiaita.



Mun ei tarvinnut insuliinia piikittää. Sokeriarvot olivat aina kohdillaan enkä siksi pilkun tarkasti noudattanut ruokavaliota. Hyvistä sokeriarvoista huolimatta, vauva kasvoi liiankin hyvää vauhtia. On kuulemma tyypillistä 1-tyypin diabeetikoilla. Onneksi vauva ei ollut ihan niin iso kuin arvioinnissa veikattiin. Mut nyt ei saa kasvaa niinkään isoksi tai pelkään joutuvani sektioon, edellisestä sektiosta ei tule olemaan suositeltua kahta vuotta.



hmp, mäkin olen joskus salaa haaveillut kaksosista :). Passais nyt ihan hyvin! Toisaalta tiiän, että tätä raskaana olemistakin tulee varmasti joskus ikävä, nyt kun taas tarkemmalla silmällä kattelee muita odottavia äitejä, niin onhan ne siinä omassa kuplassaan. Ja erityisasemassa :).



Me ei aiota tällä kertaa varhaisultraan mennä, edellisissä raskauksissa on käyty. Pian se ultra tulee muutenkin. Päivät menee poikien kanssa täällä kotona niin joutusaan etten juuri ehdi ajattelemaan raskausasioita.



Timantti 6+4

Onneksi Marlenah kaikki oli kunnossa! Ja varmasti parempi kertoa vasta myöhemmin ja sanoa että oman mielipiteensä voi jättää sikseen sillä sinustahan se äiti on tulossa.. :)



Olin nyt sairasloman jälkeen vasta 2 vuoroa töissä ja olen jo aivan kuollut. Väsymys,päänsärky ja pahoinvointi on kovin voimakasta :( Toisaalta, tietääpähän odottavansa ;) Olen jo kertonut osalle työkavereistani ihan työni raskauden vuoksi, kaikki ovat olleet ihanan kannustavia ja olen saanut hieman kevennystä työhöni...on ihanaa kun on ihmisiä tukena, vaikka muuten kaikki on niin epävarmaa vielä. Ylihuomenna viimein neuvola, josko siellä selviäisi lisää.

Hajamielisyyttä ja muistinmenetystä on ilmennyt myös minulla, mieheni tänään viimeksi naureskeli asialle.



Onko teillä muilla jo "mahankasvua"? Minulle on ilmestynyt pikkuinen pallo juuri häpyluun yläpuolelle...onkohan se ihan normaalia näin aikaisin..kovia kohdunkasvukipuja minulla on kyllä ollut, nyt hieman rauhoittunut tilanne..

Suosittelen Santtu lämpimästi malttaa ulra-ajan varaamista väh. raskausviikolle 7.

Itse oli lääkärissä että sain saikkua ja minut ultrattiin samalla, rv tällöin tasan 6. Monitorissa ei näkynyt kuin tyhjä sikiöpussi, muuten kaikki ok. Nyt sitten kärsimättömänä odottelen jotta aika kuluisi ja saisin varmuuden ettei tämä oikeasti ole tuulimuna-raskaus. Alkio ei siis monesti näy noin aikaisin sillä ovulaatio saattanut olla muutamia päiviä myöhemmin ja se on vielä niin kovin pieni.

Mutta tämä pelko ei todellakaan ole mukavaa, en ole varmaan ikinä ollut näin ressaantunut :( en suosittele kenellekkään turhaan huolestumista, se voi viedä ilon koko odotuksesta..en tietenkään sano että sinulle kävisi näin mutta suosittelen odottamaan ;)

Tänään rv 7+0 Ja olo edelleen erinomaisen hyvä.



Meidän oli ukon kanssa tarkotus pitää asia salassa viikolle 12 asti, mutta.. Meidän parisuhteen hölösuu on tuo ukko. Sain jo viikolla 5 puhelun ukon isältä, joka ilmoitti kuulleensa asiasta ukkoni siskolta ja sedältä. Lisäksi kaikki ukon kaverit on jo tietosia asiasta...

..Nyt sitten salaillaan vielä mun puolen tutuille. Tosin mun siskonmiehelle (joka sen kaveri) ukko kerkeskin jo kertomaan, ja hän kertoi taas siskolleni...



Mulla ruokahalut sen kuin vain kasvaa.. Tuntuu, että on pakko olla kokoajan jotain syötävää kädessä. Ja kauhea jano kokoajan. Ja sen seurauksena maha ihan järkyn turvoksissa.. Näyttää siltä, että olisin jo huomattavan pitkällä raskaudessa. Maha ihan pinkeenä.. Muuten vointi ollut mainio. ei mitään pahoinvointeja eikä muita ylläreitä ole alkanut.



Systeri oli vähän kade kun se oli joutunut asumaan vessassa oksentelemassa ekat viikot ja mulla ei mitään oireita :) tai siis onhan mulla tuo nälkä ja jano mutta en koe niitä mitenkään epämielyttäviksi oireiksi.

Lääkärin muokaan nuo kivut oli kasvukipuja. Niitä on tullut nyt lisää, mutta lievempinä. Panadol auttaa.



Mä huutelin viikko sitten ettei mitään oireita, mutta nyt käyn 16 kertaa päivässä pissalla ja pahaolo ihan koko aika. No kai tämä tästä :) Ei ole kyllä minkäänlaista kasvua näkynyt, kun joku sitä kyseli..



Haluisin niin päästä kertomaan kaikille, jotta nää pelot mistä ollaan puhuttu helpottais!! Mutten uskalla vielä, koska kuitenkin niin alussa.

Tervetuloa uudet:)



Mulla on myöskin ollut ilmeisesti noita kasvukipuja aikalailla, tuntuu menkkamaisilta kivuilta..välillä vähän kovempinakin. Iltaisin mulla vatsa turvonnut ja juuri samallalailla kun joku mainitsikin juuri tossa häpyluun yllä pieni kumpu. En tiedä mistä johtunee..



Täällä sama kuvotus ja väsymys jatkuu. Viikko ekaan neuvolaan :)



Saltsi+Tirriäinen 7+5

Tänään testissä kaksi viivaa!!!



Eli meillä odotetaan pikku nelosta, mulla ikää 27.v maaliskuussa, ja aikasemmat muksut synt.-04,06 ja 08.

Keskenmenoja ollut edellisten raskauksien välissä, ja toki myös nyt pelko moisesta, mutta toivotaan et kaveri pysyy matkas lokakuun loppuun. Eli siis laskettu olis 30.10.



Myrtti85 rv4+6

Heippa. Mukana uusi, viime viikolla plussannut odottaja! Laskettu aika näillä näkymin lokakuun lopussa, yhden laskurin mukaan 26.10.. Kahdet kuukautiset kerkesi tulla pillereiden lopettamisen jälkeen, joten kierron pituuden perusteella la:n laskeminen on epävarmaa... Testin plussa oli heikko, mutta oireet on kyllä aika vahvat; väsymystä, pyörrytystä, alavatsan ja -selän kipuilua, rinnat todella kipeät, turvottaa, toisinaan kuvottavaa oloa ja vilutusta. Edelliset lapsoset '99 ja '08. Pikkukolmonen on erittäin toivottu perheeseen :-) Pelottavan alussa tämä vaan on, toivottavasti pikkukolmonen pysyy "kyydissä" loppuun asti!



Pömppänä ja pikkukolmonen rv5+3?

hei kaikki, onnea uusille plussanneille!



Oonpa itse laiskasti täällä käynyt, paljon tullut uusia kirjoituksia. Kiireistä elämää ;)



Mullakin on vähän erilaisia kokemuksia tällä kertaa kuin ekassa raskaudessa. Silloin ei ollut taatusti paha oloa, nyt alkoi heti seitsemännen viikon alusta etova olo eikä mitään makeita leivoksia tms. todellakaan tee mieli. Tulee huono olo siitäkin että vaan näkee jotain laskiaispullien kuvia vanhoissa mainoksissa. Onneksi ei okseta sentään. Ekaa odottaessa jossain vaiheessa alkoi tulla himo syödä pelkästään kaikkea raikasta ja "vetistä" ruokaa (hedelmiä, jogurttia) ja se yhdistyy tällä kertaa tuohon makeiden inhotukseen. Väsymystä on myös, tosin nyt se sekoittuu flunssa-pahaseen.



Joku mietti nenän tukkoisuutta, niin minulla oli ekassa raskaudessa ja tässä toisessakin yksi ensimmäisistä oireista (ihan jo ennen tän flunssan puhkeamista) nenän tukkoisuus. Ei tosin mitään lääkkeitä siihen tarvinnut, mutta tukkoiselta tuntui.



Olikos täällä muita sektion kokeneita? Ensimmäinen syntyi suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi. Itselle jäi siitä paha mieli ja epäonnistumisen kokemus. Lisäksi vaikka haava alkoi hyvin paranemaan olin tosi pitkään kipeänä ja liikkuminen vaikeaa. Toivon todella ettei tämä toinen päätyisi sektioon.



Tsemppiä tosiaan kaikille jotka iän takia kuulevat tyhmiä kommentteja. Minä myös olin vasta 23 täyttänyt ensimmäisen synnyttyä, eli en nyt sinänsä mitenkään kovin nuori, mutta kyllä monille sen ikäisille huomautellaan. Onneksi meillä on niin ihanat perheet, että olivat jo odotelleet, että milloin saavat kuulla uutisia. Nytkin jo vuoden vihjailleet ja ottavat esikoista välillä mummolayökylään, jotta saadaan kahdenkeskistä aikaa ;) Ihan vielä ei olla ajateltu asiaa paljastaa, mutta saas nähdä kuinka kauan voidaan tietoa pantata kun maha on nykyisin herkästi turpoava.



anmane ja pallero rv 7+4

Onnea kaikille lokakuisille! :)



Ikää 27v, esikoista odotellaan, sairaala TYKS, la 29.10.



Takana kaksi keskenmenoa, ensimmäinen 9/10 huomattiin vko 12 ultrassa, ei ollut sikiötä ollenkaan, vain istukka, joka näytti epänormaalilta ja raskaus osoittautuikin molaksi eli rypäleraskaudeksi. Tuli yli puolen vuoden karenssi, jonka seurauksena ravasin verikokeissa sen ajan seuraamassa hcg:n laskua.



Raskauduin onneksi pian uudelleen kun saimme taas luvan yrittää viime syksynä. Pääsimme tuon aiemman molan vuoksi varhaisultraan, jossa kaikki oli mainiosti ja sikiö vastasi silloin viikkoja 7 + 4. Nt-ultrassa viikolla 11 + 5 sikiö ei sitten ollutkaan enää elossa, koko vastasi noin viikkoa 9 Tämä oli viime marraskuussa, raskaus oli muuten ollut normaali.



Nyt on jälleen uusi yritys, toivottavasti paremmalla menestyksellä tällä kertaa! Tunteet vaihtelevat hyvästä olosta ja onnesta välillä totaaliseen paniikkiin, koska nuo aiemmat kokemukset pyörivät väkisinkin mielessä. Olen silti positiivinen ja uskon, että enemmin tai myöhemmin se kuitenkin onnistuu, huonoa tuuria ollut matkassa.



Viime viikolla ollut yökötystä ja etovaa oloa, tänään ensimmäinen kunnon aamupahoinvointi. Rinnat ovat olleet kipeät plussaamisesta asti ja se on voimistunut koko ajan. Muuten on vielä suhteellisen siedettävä olo



minbebis 5 + 0

1/10 esikoisen LA. Tunteiden pyörremyrskyä. Ensimmäisessä ultrassa käyty yksityisellä ja parin viikon päästä toiseen :) ikää tällä mammalla vähän alle 30 ja asuinpaikkana tällä hetkellä HKI.

Olipa monta uutta lokakuisen käärön odottajaa!



Rusina90, ei multa tommosta pientä kumpua erottais :), mutta iltaisin maha on ihan turvoksissa. Ja alkaa heti tosta rintojen alta, just niinkuin olisin raskaana. Viime raskaudessa maha alkoi muillekin näkymään jo 10. viikolla eli ei kauaa mene kun arvailut alkavat. Tosin en usko kenenkään arvailleen, että voisimme jo kolmatta toivoa.



Rollis88, kuulostaa siltä että olet elämäsi kunnossa :)!



anmane, mulle on tehty sektio ja samat kokemukset.. Esikoisen olen synnyttänyt alakautta ja toivon niin, että tämäkin syntyy alakautta. Oli ensinnäkin hyvin voimaannuttava kokemus ja lapsesta oli helppo nauttia, kun ei ollut kipuja rajoittamassa oloa ja elämää. Toinen syntyi suunnitellulla sektiolla makrosomian vuoksi ja märisin kyllä ensimmäisen kuukauden sen kaiken hankaluutta. Surin esikoisenkin puolesta, kun en voinut häntä hoitaa.



minbebis, toivotaan todella että teillä menis nyt kaikki hyvin!!



Lievä yökötys on saapunut meille, samoin kuin väsymys. Tekis niin mieli päivisin lumpsuttaa silmiään, mut kun ei pysty. Toisaalta helpottaa, kun tiiän et ei tähän raskausväsymykseen auta oikein mikään unimäärä.



Timantti 6+5

Moi vaan.



Tervetuloa kaikki uudet. Nyt on ollut niin vilkasta keskustelua, että onnistuukohan kaikki mieleen tulleet asiat kommentoida. Aika hurjia tarinoita seassa. Jaksamista kaikille, kyllä tämä äitiys saa tunteet menemään sellaista vuoristorataa. Pelkotilat ovat tuttuja. Se on ihan normaalia. Ei pahoja tunteita pidä kieltää, muttei niitä saa yksin liikaa vatvoakaan. Voimia myös puolisoillenne olla tukenanne, nyt on sille juuri oikea hetki.



Ikärasismista, että kurjaa jos nuoriin suhtaudutaan noin. Kyllä 18v+ on jo täysi-ikäinen ja jos on vakiintunut parisuhde, niin sehän on omista arvoista kiinni, haluaako perhettä pian. Epävarmaan parisuhteeseen en vauvaa suosittele.



Itse ylitin juuri maagisen 40v rajan, niin vähemmän "järkeä" sitä on tässä vaiheessa lapsia enää hankkia ja jotkut ovat sitä mulle vihjailleetkin, varsinkin kun on jo kaksi lasta. Meille oli vaan alun perin selvää, että haluamme kolme ja kun yritystä on ollut koko ajan ja edelliset vm. 06 ja 09, niin siitä huomaa ettei ne lapset aina niin vain sukkelasti tule. Tietenkin mulla on ikä voinut haitata raskautumista jo aiemmin (pitkän imetyksen ohella).



Vaarallisesta työstä, että ehdottomasti kannattaa miettiä vauvan turvallisuutta. Jos joutuu olemaan kemikaalien kanssa tekemisissä niin kannattaa muistaa, että epämuodostumariski on suurimmillaan rv 12 asti, jolloin kaikki merkittävät elimet ovat muodostuneet. Pitkäaikainen altistus on myös paha. Sellaisesta työstä voi saada alkuajalle saikkua ja sitten päästä varhennetulle äitiyslomalle.



Mun olo on ollut tasaisen kökkö viime päivinä. Patologinen nälkä vaivaa ja tuntuu, ettei ruoansulatus pysy mukana. Nyt sitten kivistää vatsaa, on ilmaa ja välillä on vatsa löysällä, välillä kovalla, mutta useamman kerran päivässä saa käydä isolla hädällä. Jano on myös tasainen ja pisumistarve, myös yöllä. Unen laatu on surkeaa, väsyttää muttei nukuta.



Kaikkiaan olo on höntimpi (onneksi ei okseta) kuin poikia odottaessa, niin voisiko nyt olla tyttö tulossa? Tyttöä hitusen toivon, kun on jo kahden jantterin kanssa saanut harjoitella. Kaikkea raikasta tekee mieli, bravuurini on kaalit (valkokaaliraaste, parsakaali ja kukkakaali raakana, kiinankaali), melonit, omenat, liian makeaa ei saa olla (appelsiini siinä rajalla), kahvi ällöttää, erityisesti sen haju. Poikien kanssa himotti liha. Nyt ei ole sitä himoa, ainakaan vielä.



Raskaudesta kertomisesta, että kourallinen ihmisiä tietää, mutta ei vanhempi polvi tai meidän muksut. Pikkuisille kerron varmaan viimeiseksi. Se ei mitään pitkiä aikoja tarkoita, mulla kun alkaa jo olla pallomaha tuossa ylävatsan tienoilla, vielä kun turvottaa koko ajan.



Menen kättärille kolmannenkin pyöräyttämään, eli pks-alueella ollaan. Ylihuomenna eka nla (rv 7+3), toivottavasti saan pian np-ultra-ajan.



TaigaQ taas jaarittelee, Tirppu matkustaa rv 7+1

Huomenta jälleen!

Ajattelin töissä vielä tän viikon sinnitellä kemikaalien kanssa henkeä pidättelemällä, ensi viikolla ku oon illassa voisin vissiin yhdelle työkaverille tästä asiasta mainita jos hän voisi vaikka auttaa läträyshommissa. Aine jonka kanssa läträilen on asetoni muut liuottimen ei muistaakseni ollut vaarallisia

8.3 eli ens viikolla onkin sitten jo neuvola, jossa otan asian puheeksi.



Toisaalta luin juuri asetonin kemikaalikortin ja siinä sanottiin, että "naistyöntekijöitä pyydetään ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon heti raskauden alettua tai raskauden suunnitteluvaiheessa, koska aineelle altistuminen töissä aiheuttaa vaaraa perimälle, sikiölle tai lisääntymiselle"



Mutta ihanaa kun ihmiset ollut niin kovin huolissaan kemikaaleista töissäni altistukseni ei ole jatkuva luonteista aina ajon päätteeksi pestään kone ja ajojen pituudet määrää kuinta usein konetta joudutaan pesemään :) eli 0-5 kertaa päivässä



Eilen rupes mammahormoonit vissiin pyörimään kun iski aivan kauhea pakkomielle kokkailla (en siis ole keittiössä koskaan ollut vahvimmillani) Aloin sitten väsäilemään erilaisia suolaisia piirakoita ja leivonnaisia usean tunnin ajan. Ja sitten kun ukko rakas illalla tuli kotiin vain ilmoittaakseen, että on just syönyt töissä...

...Välttyäkseen pahimmalta raivonpuuskalta hän ilmoitti kuitenkin maistavansa kaikkea :)



Ärsyttävää kun viestiä kirjoittaessa unohtaa tasaista tahtia mitä piti kirjoittaa ja kenelle piti vastata. noh! Parempi onni sitten ensi kerralla.



tänään 7+1 ja olo hieno. kovasti jännittää eka neuvola ensiviikolla :)

Olipas tänne viikonlopun aikana tullut paljon uusia :) tervetuloa kaikille!



Itse kävin eilen ekassa neuvolassa. Sydänääniä ei vielä kuunneltu, koska viikkoja sen verran vähän kasassa. Sain puhuttua itselleni uuden alkuraskauden ultran (kunnan piikkiin). Neuvolatäti oli heti mukana, kun kysyin, että onnistuisiko millään, koska yksityisellä ollessani kaikki ei ollut vielä ihan selvää. Joten Rusina kannattaa ainakin sinunkin kysellä, josko olisi mahdollista.



Mulla ei ole vieläkään kunnollisia raskausoireita. Pahaa olo ei ole, ei väsymystä, rinnat on normaalit... välillä on epätodellinen olo, että onko kaikki varmasti ok.



Nuo ikärasismi -jutut on kamalia :( Itsekin olen siitä aikoinani kärsinyt. Asia on helpommin sanottu kuin tehty: mutta sulkemalla ikävät sanat pääsee helpommalla. Mutta jos ikävät sanat tulevat lähisuvusta, niin kuin muutamat ovat kokeneet, niin onhan se rankkaa.



Täällä on ollut juttua myös synnäreistä... eli itse asun Turun seudulla, joten TYKS:n mennään synnyttämään.



Anu ja pikkuruinen 7+3

Onnea kaikille uusillekkin odottajille, eikö ole aika mieletön tunne kun testiin tulee 2 viivaa :) Meidän oli pakko miehen kanssa tehdä usempikin testi jotta uskoi sen olevan totta vihdoinkin (myös digitaalinen johon tulee teksti selvällä suomen kielellä että raskaana) ;)



Tänään siis neuvola ja aioin todellakin ruinata aikaa kunnalliseen varhaisultraan sillä yksityisellä on niin järjettömän kallista useammin kuin kerran käydä! Np-ultra olisi vasta tasan kuukauden päästä, mielenterveyteni ei kyllä kestä odottaa sinne asti.. Saitko anu82 ajan nopeasti? Täällä Tampereella on niin "kitsasta" touhua edes kunnalliseen lääkäriin päästä ellei ole kuolemansairas niin en kyllä jaksa uskoa että saisin ylim. ultran, mutta toivossa on vielä hyvä elää ;)



Tämä pahoinvointi on välillä aivan kaameaa,oksennusta ei ole tullut mutta kaikki hajut ja ajatuskin ruuasta nostaa yökötyksen kurkun päähän ja iltaisin närästys on kovaa, en voi syödä mitään maustettua ruokaa :( Onneksi ne alavatsa-kivut ovat hävinneet. Kyllä täytyy myöntää että on miehelläkin välillä kestämistä minun hormonimyrskyjen vuoksi ja välillä hänen vaikea ymmärtää kun joskus iltaisin olen aivan toimintakyvytön..vaikka normaalisti olen erittäin ahkera ihminen, mies on tainnut tottua liian hyvään palveluun :) Mutta oikeasti ei varsinkaan tämä alku ole miehille varmastikkaan helppoa kun eivät asiaa oikein sisäistä eivätkä voi tietää millaista raskaus voi pahimmillaan ja parhaimmillaan olla..Koitetaan niitäkin ymmärtää :)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Ihanaa kun saadaan näin paljon lokakuisia vauvoja!! :) Toivotaan ja rukoillaan, että kaikki kestävät matkassa.



Kuulostaa pelottavalta tuo työ, jossa ei saisi raskaana olla. Kerro nyt sitten äkkiä siitä terkkarissa, ettei vaan mitään sattuisi!



Mulla diaknosoitiin raskausmasennus viime viikolla ja olen jo pari kertaa äitiyspsykologilla käynyt. Ihana nainen, helpottaa paljon kun saa purkaa pelkoja ja tuo ikärasismi juttu on suurin asia mitä käydään läpi. Mutta.. tuo psykologi kielsi keskustelupalstoilla käymisen, kun huolestun ja puin vaan lisää asioita. Taidanpa jättää noudattamatta tuota käskyä ;)



Marlenah ja ötökkä 8+0