Lokakuiset 2012!
Hei!
En äkkiseltään huomannut, oliko joku jo ehtinyt perustaa lokakuussa lasketun ajan saaneille omaa viestiketjua?
Meidän perheeseen odotetaan kolmatta lasta, vanhin on 6v ja esikoinen nyt 4v. Tänä aamuna raskaustestiin pärähti kaksi viivaa ja ovulaatiotikutusten perusteella laskettu aika olisi 2.10! Viime kierrossa raskaus tärppäsi myös, mutta se päättyi keskenmenoon rv 6. Nyt ollaan sormet ja varpaat ristissä, että tämä kaveri pysyisi matkassa lokakuuhun asti!
Terv. Äiskäri & "Elmeri" rv 4+0 =)
Kommentit (266)
Olipa kurjaa kuulla, että teidän odotus päättyi...=( Toivotaan,että ensi kerralla parempi onni,kunhan olette toipuneet tästä menetyksestä. Hirmu paljon haleja ja voimia Sinulle SueC !!!
Voi itkut. Voimia kevääseen ja onnea uudelle yritykselle!
Kiitos kaikille lohduttavista sanoista. Mieltä lämmittävää, vaikken ehtinyt kauaa keskusteluissa mukana ollakaan.
Eilinen päivä oli ensimmäinen hieman helpompi päivä, jolloin sain pidettyä itseni kasassa. Sitä edeltävät päivät ovat olleet täynnä itkuun purskahduksia ja henkisesti todella raskaita.
En ymmärrä vieläkään täysin, miksi pikkuinen otettiin meiltä pois. ;( Rakastimme häntä jo niin valtavasti ja rakastamme edelleen. Olen pyrkinyt selittämään menetystämme järkisyin itselleni ja siten pystynyt jo suuntaamaan positiivisia ajatuksia tulevaisuuteen, jotta parantuisin nopeammin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ainakin tämä kokemus auttaa samastumaan niihin, jotka ovat käyneet saman läpi ja tämä kokemus on tehnyt minusta ja miehestäni parina entistä vahvemman. Kyllä tämä tästä päivä päivältä paremmaksi muuttuu. :)
Tänään pitäisi vielä jaksaa soittaa neuvolaan. Sinänsä hassua, että terveydenhoidon osalta tähän asti on keskitytty hoitamaan fyysistä hyvinvointiani, mutta missään vaiheessa kukaan ei ole kysynyt, miten voin henkisesti. Uskon, että moni heikompi ihminen saattaisi tässä vaiheessa tehdä jotakin tyhmää tai vajota masennukseen, joten siksi kritisoin tätä järjestelmää.
Voi kurjuus. Tsemppiä ja voimia kovasti surusta toipumiseen! Toivottavasti neuvolassa huomioisivat tuon henkisenkin puolen. Mukana suruisassa tunnelmassa, anmane
Enpä ole aikoihin ehtinyt kirjoittaa kun on ollut muutto uuteen asuntoon ja hirveästi kaikkea muutakin aikaa vievää puuhaa..töissäkin on ollut pakko jaksaa käydä..
Olen sue-c todella todella pahoillani puolestasi, vauvaan ehtii jo kovasti kiintyä sekä ajatukseen äitiydestä..siihen liittyy paljon kaikkea..toivottavasti pääsisit juttelemaan asiasta jonnekkin, monesti ulkopuoliselle ihmiselle juttelu auttaa kummasti. voimia sinulle!
Itsekkin menen huomen aamulla np-ultraan ja saan vihdoin ja viimein varmistuksen onko tämä se tuulimuna-raskaus vai ei..minua jännittää aivan hirveästi enkä pysty ajattelemaan mitään muuta :/ en myöskään tiedä kuinka kestäisin sen, en ole kovin vahva ihminen tällä hetkellä. Kaikki tämä järkyttävä pahoinvointi ja väsymys olisi ollut aivan turhaa..Ei auta kuin rukoilla että kaikki olisi kuin pitääkin..
En ole juuri kellekkään kertonut raskaudesta,vain lähimmille ja työnantajalle..sitten ultran jälkeen jos kaikki on hyvin :) Jännitystä siis ilmassa!
-rusina 11+2
SueC voimia ja jaksamista! Toivottavasti jatkossa kaikki menee hyvin.
Pahoitellen R.