Lokakuiset 2012!

ei mulla tällästä kuvotusta ja pahoinvointia ollu viimeks...tai sitten en vaan muista enää.eilen ilta oli aivan kauhea, nieleskelin ja nieleskelin ja koko ajan oksun tunne tossa kurkussa.Sanoinki jo miehelle et jos sanonta "kunnon raskausoireet= vauvalla kaikki hyvin" pitää paikkansa ni vauva voi tosi hyvin :)huomenna onkin sitten se paljon odotettu neuvola.



uteliaisuuttani kysyn et mihin sairaalan synnärille meette? mulla ois suuntana Lohja

Iltaa!



Meille olis tulossa kolmas lapsi lokakuussa, tarkka päivämäärä tais olla 17.10.



Meillä on pojat 2,5v ja 1v2kk, hulinaa siis tulee riittämään..



Pääsiskö mukaanne pohtimaan tätä ihanuutta?

Moi vaan.



Onnea uusille, meitä alkaakin jo olla aikamoinen sakki. Ei vauvat maailmasta tällä menolla lopu. ;-)



Äiti39, kuulostaapa sun tilanne tululta. Mullakin on välillä ollut melkein kroonista hiivaa, mutta Canesten oon kyllä aina toiminut. Itse asiassa nytkin olen kuurilla, edellisestä on onneksi jo aikaa.



Mua on nyt alkanut aivan törkeästi väsyttää, mutta osittain se johtuu siitä, että mun uni on surkeaa. Sitten pitäisi vielä hakea töitä ja olen samalla työharjoittelussa. Juuri nyt annan itselleni anteeksi, että työnhaku on aika hiljaista.



Raskausoireista muutoin, että tänään alkoivat hajut ärsyttää, esim. roskis on pakko viedä tiuhaan. Kahvi ei ole oikein uponnut enää pariin viikkoon. Raa'at kasvikset ovat ihania, herkuttelin tänään porkkanalla, paprikalla ja parsakaalilla. Viime mainittua ei ehkä pitäisi raskaana syödä, sen saan onneksi tsekattua, kun menen ekaan neuvolaan 29.2.



Onneksi terkkarille sopi, että olen siellä maks. tunnin, kun on noita lapsia ennestäänkin eli harjoiteltu on. Tykkäsi, etten ole ollenkaan vanha äidiksi (täytän juuri 40), eikä täällä Hgissä ole mahdollisuutta ainakaan tämän iän perusteella päästä kunnalliselle varhaisultraan. En ole vielä päättänyt, menenkö yksityiselle.



Raskauden julkistamisesta, että periaatteessa haluan pitää sen salassa, johtuen juuri iästä. Mutta mun vatsa pyöristyy hyvää vauhtia (rv 6+3) ja koska olen muuten hoikka, niin se alkaa jo näkyä. Siksi taidan suosiolla kertoa asian tässä lähipäivinä, kun näen sukulaisia synttäreiden merkeissä.



TaigaQ rv 6+3 ja "Tirppu"

Mä menossa kättärille Helsinkiin.



Tervetuloa taas uudet, ainahan mukaan mahtuu.



Saltsi + Tirriäinen 7+1

Tänään kävin sitten ultrassa, ja osan peloista sain karistettua mielestä. Eli ainakaan tällä kertaa ei ole kohdun ulkopuolinen, mutta kunnon ruskuaispussia ei löydetty, mutta raskausontelo kylläkin. Ihan mulle ei selvinnyt mitä nuo termit oikein tarkoitti :) . Kunnon kaikuääniä eli sydänmensykettä ei myöskään saatu... mutta mahdollisesti sen näimme (minäkin jotain liikettä huomasin). Eli periaattessa kaiken pitäisi olla ok, mutta vielä en siis mielenrauhaa kunnolla saanut.



Gyne hieman epäili, että heikko sydämensyke tarkoittaisi, että raskaus ei ole niin pitkällä kuin laskurit antaa olettaa. (Mulla kierrot on ollut sekaisin leikkauksesta asti)



Mutta maanantaina neuvolaan, josko siellä sitten taas osan peloista saisi karkoitettua.



Anu ja pikkuruinen 6+5

Heippa kaikille!

Nyt tupla ensikertalainen ilmoittautuu mukaan eli on ensimmäinen asukki mahassa ja ensimmäinen kerta keskustelupalstoilla :)



Nyt meneillään laskurin mukaan rv 6+3 ja LA ois samaisten laskureiden mukaan 15.10 Melko oireettomana olen pysynyt ainakin verrattaessa muiden tänne kirjoittaneiden oireisiin viime viikolla oli rintojen arkuutta ja väsymystä mutta ne ovat onneksi helpottaneet nytten.



Ongelmanani on ennemminkin kun en tiedä yhtään mitä tapahtuu seuraavaksi.. Koska sinne neuvolaan pitäs yhteyttä ottaa ja mistä semmosen yhteystiedon löytää.. Helsingin kaupungin sivuilta? pitääkö mun jotain muutakin tehdä? vai kertooko ne siel neuvolas sitten mitä seuraavaksi..?

minä itse soitin heti kun raskaustesti oli positiivinen. Tämä siksi, että työvuorojeni mukaan piti varata aika,sen vuoksi ajoissa liikenteessä =) Taitaa olla vähän paikkakuntakohtaisia,koska sille ekalle neuvolakäynnille "pitäis" mennä. Itse asun Turun seudulla ja täällä olen käynyt viikoilla 8-9. Lääkäri neuvolahan on sitten jo n.viikolla 11. Yhteystiedot löydät varmasti sieltä terveyskeskuksesta,jossa käyt sairastuessasi,luulisin. Sen alueen tk,jossa asut. En oikein tiedä miten siellä pääkaupunkiseudulla toimitaan....,mutta näin ajattelisin.

Neuvolassa kerrotaan kaikki jatkot,joten älä murehdi moisia. Nyt vain nautit ensimmäisestä odotuksestasi =)

Täällä plussattu eilen, 4+3 ja LA 29.10 eli vielä ainakin lokakuisten ryhmäläinen. Ja toista odotellaan, esikoinen onkin jo -05.



Menkat oli kokonaisen päivän myöhässä, ja oksensin tuon illan. Esikoista odottaessa oksensin illat muistaakseni rv 14 asti. Mutta nyt kaiki sormet ja varpaat ristissä, vain vähäistä pahoinvointia.



Minulla oli syksyllä jo kaksosraskaus, mutta todella paljon ongelmia. Jouduin vuodepotilaaksi jo rv 5; oksennusta ja todella voimakkaita mahakipuja, ainoa mikä pysyi sisällä oli mustikkakeitto. Sitten alkoi verenvuoto, ja toinen sikiöistä meni kesken 1. ja 2. ultran välissä. 2.ultan kohdalla oli jo niin paljon ongelmia että jäljellä oleva sikiö päädyttiin abortoimaan. (Asuimme vielä tässä vaiheessa ulkomailla miehen työn perässä) Nyt ollaan takaisin suomessa ja pelon sekaisin tuntein odotellaan ensimmäisiä ultria.

Te oottekin jo ehtineet höpistä täällä vaikka mistä!



Muisto+, onpa teillä rankka kokemus takana!



Rollis88, netistä näytti löytyvän Helsingin kaupungin sivuilta äitiysneuvolan numeroita, jospa löytäsit tästä oman:



http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Toimipisteet+ja+yhteystiedot/Neuvoloiden…



(Toimikohan toi nyt noin..)



Kannattaa varmaan soittaa piakkoin, eihän sitä aikaa ihan heti saa kuitenkaan. Meillä täällä maalla käydään vähän kukin tyylillään, mutta ite oon käynyt viikoilla 7-10, nyt on aika viikon päästä. Neuvolasta saat tiedot sitten jatkoista, että mitä pitää tehdä milloinkin.



Mulla tuli mieleen noista peloista, kun illalla iski ihan kamala ajatus mieleeni enkä meinannut saada unta, kun jäin sitä ahdistuneena miettimään. En halua sitä mielikuvaa teille jakaa, ettette tekin saa vastaavia päähänne.. No kuitenkin, kai ne pelot ja ahdistavat tunteet valmistaa meitä kaikin tavoin myös äitiyteen. Sitten kun vauva syntyy, niin sittenhän sitä vasta syytä onkin pelätä! Muistan kun esikoisen syntymän jälkeen olin ensimmäiset 6kk ihan varma, että tää vauva tulee kuolemaan, koska on niin käsittämättömän ihana ja rakas, ettei näin ihanaa voi olla tarkoitettu elämään.



Siihen vaikutti tietysti sekin, että vauvan ensimmäinen viikko meni teholla antibioottihoidossa. Saman lapsen kanssa on käyty sittemminkin parissa leikkauksessa, joten edelleenkin koen tämän lapsen suhteen levottomuutta ihan eri tavalla kuin kakkosta kohtaa, jota ei ole vielä tähän ikään vaivannut juuri mikään.



Tämän kolmannen raskauden kohdalla tunnen eri tavalla kuin aikaisemmin, samoin mies! Aikaisemmilla kerroilla on tuntunut, ettei mies ole juuri huomannut, että oon raskaana. Nyt ollaan molemmat levollisempia ja ehkä vähän onnellisempiakin, kun tiedetään mitä kaikkea ihanaa on tulossa taas uuden rakkaan lapsen kanssa. Mies on kysynyt jo kahdesti, että miten jaksan. Osoittaa useinmiten välittämistään teoilla, remontoi, pistää leikkariin tulet, opettaa vauvan nukkumaan pinniksessä tms. Olo on luottavainen.



Minä synnytän OYS:ssa. Raskausoireita ei juuri ole, välillä ihan pikkusen rintojen pingotusta ja vähän pahoinvointia, mut voi olla tautiperäistäkin, kun molemmat pojat on vatsataudissa..



Tulipa romaani.



Timantti 6+1

Hei taas!

Tuli mieleeni,että onko teistä joku potenut nenän tukkoisuutta? Mulla on jatkunut tätä lähes 3 viikkoa. Illalla kun menen nukkumaan,on laitettava nenäsuihketta,jotta henki kulkee. Muuten nukun suu auki ja sitten kurkkua kuivaa ja se kipeytyy. Aamuisin olo ok, mutta lähes aina,kun syön jotain (ei väliä onko ruoka kylmää vai kuumaa),nenä menee tukkoon. Pieni,mutta ärsyttävä vaiva. Sitten sellainen,että mitä lääkettä olette vaivaan käyttäneet? Jostain luin, että NASOLIINIA saa käyttää,mutta kun luin tuoteselostuksen,siinä kiellettiin lääke raskauden ja imetyksen aikana. Toki ihmettelen,jos yhdestä suihkauksesta molempiin sieraimiin kerran päivässä,olisi sikiölle haittaa...huonompi on jos äidin henki ei kulje =)

Ja olen unohtanut sanoa,että minä synnytän TYKSISSÄ. Rv 7+3 menossa ja nyt tekee mieli kaikki KYLMÄ ja RAIKAS. Kaupasta ostin jogurtteja,appelsiineja,omenoita,tuoremehua...makeaa ei edes tee mieli,eikä rasvaista,mutta ei niistä paha olokaan tule...vielä! Edellisissä raskauksissa ruoan valikointi alkoi rv 8 ja risat. Sitä odotellessa.... Kahvia en juonut kolmannessa odotuksessa,mutta kadessa ekassa kylläkin.

Tiistaina on eka neuvola ja sitä odottelemaan...

Kiitoksia paljon kaikille auttaneille. Täytyykin soitella heti tänään tuonne neuvolaan. En tiedä ymmärsinkö ihan oikein mutta siis soitan neuvolan ajanvaraukseen? ja ton neuvolan mukaan voin soittaa neuvolan ajanvaraukseen ja neuvontaan vain klo 12-13 johan on nyt tarkat ajat



Onneksi satun olemaan iltavuorossa. mutta tuntuu silti aika älyttömältä, että mun on mahdollisuus soittaa vain yhtenä tuntina päivässä tonne.



Mulla huolestuttavan hyvä olo vieläkin. ei mitään tuntemuksia siitä että mun elimistössä tapahtuisi jotain kummallisempaa. Ruokahalu on kyllä kasvanut mikä ihan hyvä kun omat ruokailutottumukset hyvin huonot. Tuntuu että on kokoajan nälkä.. eilenkin meni 700g lasagnea ihan vain aamupalaksi.. painokin vissiin tästä syömisestä johtuen noussut kilon verran ja mahaa turvottaa :D mikä on ihan hyvä kun paino nousi normaalipainon puolelle.



Töihin en uskaltaisi kertoa millää. Koska mun on pakko viimeistään kertoa työpaikalla pomolle? Mä kun oon miesten alalla töissä ja tullut rääväsuuna niin kovasti uhottua, että "mähän en parikymppisenä mitään mukuloita pyöräytä, haluan olla nuori" hehe nyt ikää 23 ja toukka mahassa. hienoa! Ainoa mikä hieman huolestuttaa on kun joudun käsittelemään aikamoisia kemikaaaleja töissä. ja ne on raskaana olevilta kiellettyjä.. ainakin ilman maskia.. miten kaertoisin töissä, et "voisin ottaa sen mamma-maskin tohon koneen pesuu, mutta en ole raskaana.."?

Meillä Vantaalla on ihan sama systeemi, että neuvolaan voi soittaa vain 12-13 välillä. Se on ilmeisesti aika yleistä. Vantaalla puhelimessa ei ole edes mitään jonotusta..joten viimeksi kun soitin sinne niin meni joku 45min että sain tädin kiinni kun oli varattua ja joutui aina uudelleen soittamaan. Mutta tosiaan kannattaa ihmeessä tänään vaikka jo soittaa jos mahdollista.



Muistaakseni 2kk ennen äitiyslomaa työnantajalle pitää kertoa raskaudesta. Ei varmaan kyllä moni niin pitkälle pääsisi ilman että maha paljastaisi:) Itse ajattelin kertoa jossain vkon 14-16 tienoilla. Jos minulla olisi tuollainen riski työssäni saada hengitykseeni kemikaaleja niin kertoisin varmasti työnantajalle heti, voihan sitä sitten keksiä jonkun valkoisen valheen muille työkavereille..esim että ottaa henkeen hajut tai muuta sellaista..vai mitä? :)



Saat olla tyytyväinen vaan kun ei vielä kummemmin oireita..mulla huonovointisuutta nyt jo pian pari viikkoa takana:/



Saltsi + Tirriäinen 7+2

Täällä Turun lähikunnassa puhelinaika on arkipäivinä klo 10.30-11.30. Muina aikoina terveydenhoitajalla on asiakkaina MEITÄ ODOTTAVIA ÄITEJÄ,joten ei hän voi puhelimeen silloin jatkuvasti vastailla. Siinä syy,miksi vain tunnin soittoaika. Täällä myös voi joutua odottelemaan linjoilla,koska on vain yksi terveydenhoitaja,joka hoitaa kaikki paikkakunnan äidit.

Itselläni on tarkoitus pitää asia salassa työpaikalta np-ultraan. Ja sittenkin ajattelin,että katsotaas koska työpaikan naiset huomaavat vatsan.... Tosin työssäni on joskus fyysisesti rankkaa,joten pahoinvointi voi iskeä tai haluan suojella masuani...silloin olisi hyvä,jos työkaverit tietäisivät,miksi jättäisin väliin jonkin työtehtävän. Tiedän että naiset alkavat kuiskutella keskenään ja miettivät,että kuka uskaltaa kysyä olenko lihonnut vaiko raskaana??? Raskaushaaveistani töissä ei tiedä kuin pari,joten siksikin tämä voi olla jymy-ylläri =) Oikein odotan reaktioita!!!!

Mutta vakavasti,ROLLIS, sinuna kertoisin pomolle asiasta,ethän halua vauvan kärsivän????

Tsemppiä!!!

Hei vaan, vieläkö mahtuu mukaan uusi odottaja?



Meille odotellaan nyt sitten kolmatta lasta syntyväksi lokakuun lopulla. Aiemmat lapset on poika -05 ja tyttö -07, joten iltatähteä kai tässä odotellaan :). Miehen kans täytetään molemmat tässä kevään aikana 35 v.



Taustaa vähän, että iästäkin huolimatta tämä raskaus tärppäsi kyllä yllättävän nopsaan. Marraskuun lopussa poistetun kierukan jälkeen kerkes olla kolmet kuukautiset, joista niistäkin ed. kierrosta mulla oli ilmeisesti nk. kemiallinen raskaus. Testi näytti haaleaa plussaa niihin aikoihin, kun menkkojen ois pitäny alkaa, mutta vuoto alkoi kuitenkin muutamaa päivää myöhemmin.



Tällä kerralla odottelin n. viikon ennenkuin uskalsin testata. Tällä hetkellä siis viikkoja 5+0, mutta voi vielä hiemann muuttua tässä matkan aikana, kun en ole ihan varma tuosta kierron pituudesta, parin kierron kokemuksella :) Ensi viikolla ajattelin soitella neuvolaan aikaa. Oireina tällä hetkellä rintojen arkuutta ja ajoittain lievää yökötystä. Myös vilun väreet menee vähän väliä ja nenä on mullakin tukossa.



Itse synnytän OYS:ssä, kun täällä Oulun lähikunnassa asustellaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!



OnniOona 5+0

Moi!



Vieläkö mahtuu mukaan? :)

Olen 21v nuori nainen ja mieheni 24v, perheeseemme kuuluu 2-vuotias esikoinen myös,touhua siis riittää :)

Toivon todella että tässä ryhmässä pysyn mukana, sillä olemme toista lasta yrittäneet jo vuoden verran ja nyt tämä (ehkä) vihdoin on totta!

Pelkonani on siis tuulimuna-raskaus. Tällä hetkellä olen raskaana viikolla 7+3 ja LA olisi 9.10.2012. Tuulimunaraskautta pelkään aivan suunnattomasti sillä olin varhaisultrassa yksityisellä raskausviikolla 6 mutta monitorissa ei näkynyt kuin tyhjä sikiöpussi, josta sain kuvankin, kaikki kyllä muuten vaikutti olevan ok. Noin aikaisin uä:ssä olin siksi koska hain fyysisesti raskaaseen työhöni sairaslomaa kovan pahoinvoinnin ja ajoittaisen alavatsakivun vuoksi. Lääkäri katsoi sitten samalla onko kaikki kunnossa (kipuilun vuoksi)... En tiedä kuinka päin voisin malttaa olla niskapoimu-ultraan asti sillä pelkään koko ajan. Elämässämme on muutenkin ollut viime aikoina paljon surullisia asioita ja enempää en enää jaksaisi. Haluaisin vain nauttia ja rentoutua. Onko kellään hyviä neuvoja?

Monia varmasti ihmetyttää..tiedän että olemme vielä niin kovin nuoria ja meillä on aikaaa vaikka kuinka ja paljon ja olemmehan me suunnattoman onnellisia esikoisesta mutta te muut äidit varmasti ymmärrätte tunteeni, ehkä siinä syy miksi keskustelupalstalle ensi kertaa nyt hakeuduinkin..Toivon todella että kaikki menisi hyvin niin minulla kuin teillä muillakin :)

Tämä alku on niin raastavaa aikaa? Esikoisestakin muistan kuinka siinä 12vk ultrassa vasta oikeasti tajusin että sisälläni kasvaa uusi suloinen ihmisen alku, vaikka raskausoirita olikin mutta jotenkin sitä ei vaan aina ymmärrä ennenkuin maha kasvaa, tms.. Tiedän että kova ressikään ei ole hyväksi, se on vain helpommin sanottu kuin tehty,olla ressaamatta ;)

Ihanaa joku pääsi aiheeseeni, mikä mua huolettaa ja tiedän että tulen siitä kärsimään. Olen siis saman ikäinen kuin sinä, mies tosin 29. Meille on tulossa ensimmäinen vauva ja pelkään aivan tolkuttomasti muiden ihmisten suhtautumista ikäni takia. Meillä on omakotitalo ja kaikki muuten loistavasti mallillaan, mutta ihmiset ne silti jaksaa tuomita.. :( Pakko kertoa samaan väliin hyvän ystäväni kokemus viime vuodelta, jolloin hän synnytti esikoisensa parikymppisenä: Ystävän vanhemmille satoi tutuilta osanottoja raskauden vuoksi. Aivan käsittämätöntä!!!



Mutta tärkeintä, halua lähettää sinne tsemppi viestin, samallailla kun mua ollaan täällä jo tsempattu :) Toivotaan kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että sielä kasvaa terve vauva!! :)



Aika heittelyä tuntuu olevan paikoittain noiden neuvola-aikojen kanssa, itse oon 7+3 ja käynyt jo ekassa neuvolassa JA neuvolalääkärillä. Odottelen Porin suunnalla..

hae apteekista otrivin merisuolalios joka on sellanen suihke, saa käyttää raskaana ja imetyksen aikana. mun pahoinvointiin määrättiin kunnon b-vitamiinipilleri. vielä ku sais tän väsymyksen selätettyy ni jo ois olo kohillaan.

nii ja tervetuloo uusille

Rusina90 ja Marlenah,onpa harmi, jos ikänne puolesta saatte tuomitsevaa palautetta! Tottakai sitä nuorempikin äiti suree keskeytyviä raskauksia tai pelkää vauvansa puolesta, eihän sillä ole tekemistä sen kanssa kuinka monta hedelmällistä vuotta on jäljellä. Sitä haluaa just sen vauvan, joka kohdussa kasvaa.



Näin kai se sit näyttää, ettei muiden mielestä hyvää ikää olekaan.. Itekin jo tämmönen vanha käpy, joka vieläkin kehtaa haaveilla siitä neljännestä lapsesta (no, katotaan sitä sit kolmannen lapsen ekojen synttärien jälkeen).



Toivotaan rusina90, että kaikki olis kunnossa! Mä olen TODELLA tajunnut molemmilla kerroilla olleeni raskaana vasta kun vauvat on syntyneet :). Sitten, kun sen konkreettisen vatsassa olleen palleron on saanut omiin käsiin.



Rollis, tunnin puhelinajat on ihan tavallisia. Soitat just sinne neuvolan ajanvaraukseen. Sun voi olla muuten mahdollista noiden kemikaalialtistusten takia jäädä varhennetulle äitiyslomallekin, sitten joskus.



äiti39, tuli mieleen, että liittyykö tuo tukkoisuus limakalvojen turpoamiseen raskausaikana? Joku tuttavan tuttu kuulemma näkee heti raskauden ensimmäisinä päivinä naisista, jos ovat raskaana, just nenän seudun muuttumisen myötä ;).



Onko kellään muulla ollut raskausajan diabetestä? Mulla oli toisessa raskaudessa ja makrosomiaepäilyn eli mahdollisesti kookkaan vauvan takia (arvio oli 4800 kg) tehtiin suunniteltu sektio. Se oli mun suurin pelkoni ja sen huomioon ottaen, ei kokemuksena ollut ihan niin kamala kuin olin pelännyt, mutta en missään nimessä halua toista sektiota! Joten, en uskalla syödä juuri mitään ja noudatan varalta tarkasti diabeetikon ruokavaliota. Tarkoittaa sitä, että syön päivässä 6-8 kertaa (tuntuu että ihan koko ajan) ja olen tässä kuukauden aikana laihtunut reilut 2kg. No, ei tällä normaalipainolla ole vaarallista, mutta mietin vaan, kun ei nyt tarkoituskaan ole, että mitä ihmettä sitä rupeais jatkossa syömään.. Tällä syömisellä paino ei voi nousta. Kovin montaa porkkanaa/kukkakaalta tms. ei jaksa päivässä syödä. Enkä tykkää lihaakaan mättää tolkuttomasti. Sitä paitsi, ihan tylsää, jos ei saa yhtään pitsaa tai mättöjättikarkkipussia vetää koko raskausaikana.



Täällä näyttää olevan monta kolmatta lasta odottavaa :).



Timantti 6+2

Kiitos vastauksistanne!

Marlenah, ymmärrän sinua varsin hyvin kun vielä ensimmäinen kyseessä. Vaikka minullakin oli ensimmäisen lapsen kohdalla elämä mallillaan, juuri valmistunut ammattiin ja töitä oli niin paljon kuin jaksoi vaan tehdä, maallista mammonaa ei nyt niin kovasti mutta rakastava ja ymmärtäväinen mies. Pohdin minäkin tuota ikä-asiaa silloin paljon ja välillä mietin kenelle kerron tulevasta lapsesta ettei heti alkaisi se tuomitseminen. Perheemme olivat heti kovin iloisia koska tuntevat meidät niin hyvin että tiesivät vaikka minäkin silloin olin vasta 19v niin olin ikäisekseni vastuuntuntoinen ja aikuinen. Työkaveritkaan ei meinannut uskoa että olen vasta niin nuori, sanovat minua vanhaksi sieluksi :) Kuitenkin..kerron sinulle (teille kaikille) hieman kokemuksiani jos niistä olisi vuorostaan teille apua..

Kaikista kamalinta oli kuulla mummoni mielipide,hän käski tehdä abortin...elämäni olisi pilalla,rahaa ei ole säästössä ja nuoruus pilalla,ym..Muut olivat iloisia mutta tämmöisiinkin puheisiin on syytä varautua sillä raskauden vuoksi mieli on herkillä muutenkin niin tuommoiset puheet voivat vetää mielen todella matalaksi ja voi oikeasti alkaa epäillä kykyään tulla äidiksi..sellaisia ei siis saa kuunnella ;) Jokainen järkevä ihminen tietää että ikä ei aina ole pelkkiä numeroita..Nuoruudestaan voi mielestäni nauttia ilman biletystäkin!! Ymmärrän joidenkin ihmisten puheet,tuijotukset ja vihjailut sillä suurin osa parikymppisistä ja alle ovat vielä kovin lapsellisia, minunkin ystävät, jotkut asuvat jopa vielä vanhempien luona. Mutta sitä suuremmalla syyllä täytyy vain näyttää ihmisille että minusta on tähän ja jokainen on paras äiti juuri omalle lapselleen. Nuoret ja "vanhat", älkää siis välittäkö ikä-kommenteista, jokainen on juuri sen ikäinen kuin tuntee olevansa ;)



Minulla on ensimmäinen neuvolakäynti ti, eli rv:lla 8+0. Yritän siellä ruinata aikaa ultraan aiemmin (kuin np-ultra, täällä vasta vk 12) jotta saisin mielnrauhan näkyisikö siellä jo joku kelluvan!!! En kestä tätä pelkoa...vaikka lääkäri sanoi ettei ole vielä mtn hätää, raskauteni ei välttämättä ole näin pitkällä kuin kuukautisten mukaan laskettuna on joten mitään ei siksi välttämättä näkynyt rv6 ultrassa..toivon parasta!



Raskausdiabeteksestä..joutuvatko kaikki nykyään automaattisesti siihen sokerirasitustestiin? kuulin täällä tre:ellä semmoista "huhua"..tiedä sitten. Olin esikoisesta tässä testissä mutta diabetestä ei havaittu. Tuttavallani tällainen oli ja hän joutui koko loppuajan pistämään insuliinia..onneksi suurin osa odottajista taitaa selvitä ruokavalion avulla vain.. :)

Heips!



Ollaan palattu reissuta, nyt on netti joka pelittää kunnolla ja kohta pääsee omaan sänkyynkin! :)

Tänne oli tullut paljon uusia, tervetuloa minunkin puolesta joukkoon! :) Tänään kerroin yhdelle erittäin hyvälle ystvälleni, että meille tulee toinen, en voinut olla kertomatta... muut saa tietää sitten joskus!



Mä en ollut esikoisen kohdalla töissä, enkä ole nytkään joten en tiedä noita millo pitää kertoa.. mut jos teette hyvinkin raskasta työtä tai käsittelette myrkkyjä niin kannattaa kertoa mahdollisimman pian varsinkin työnantajalle, hänellähän on salassapitovelvollisuus tietääkseni henkilökohtaisista asioista! Ja myös työkavereille kandee kertoa yleensä sieltä löytyy todella ymmärtäväisiä ja suojelevaista porukkaa, jos on työssä jossa "pitää" suojella itseään, esim. aggressiivisia asiakkaita tai painavia juttuja pitää nostella..



Minun tietääkseni, ainakin silloin, kun odotin esikoistani sokerirasitus kokeeseen joutuu ainakin kolmesta eri syystä 1. paino indeksi yli 25 2. yli 25-vuotias odottaja ja 3. sukurasitus, vanhemmilla, sisaruksilla ja taitavat vielä ottaa isovanhemmistakin on 2-tyypin diabetes. Itse jouduin sokerirasituksee sukurasituksen takia, mutta onneksi minä vältyin raskausajandiabeteksestä (siskoni ei)... Mutta siis ihan hirveää makean syöntiähän kannattaa välttää, sehän kai se pahin on...



Iästä... Esikoisemme syntyi, kun olin 22v, meillä miehen puolen suku oli ihan innoissaan ensimmäisestä lapsenlapsesta ja kyllä minunkin puolelle uusi serkku oli mukava yllätys! :) Sillon aikanaan, kun omat isosiskoni saivat esikoisensa 10 vuotta sitten, heillä silloin ikää 27v, 25v, 20v niin ei siitä, että nuorin oli 20v kukaan koskaan mitään sanonut, mutta ku vanhimmat 3 serkusta on syntynyt samana vuonna niin muutamalta oli tullut kommentti, että montako teitä oikein sikiää samaan aikaan...

Ja myös tökeröihin kommentteihin kannattaa varautua synnytyksen yhteydessä.. minut kun esikoisen kohdalla käynnistettiin niin se yks kätilö totesi, että "Katsotaan nyt kuinka toi sun tautis tosta etenee?" siinä vaiheessa viimeistään vihasin sairaalassa oloa! Että kaikkea sitä...



Itsellä eka neuvola ensi tiistaina rv 7+2. ja synnyttää menen K-S KS, kuten esikoiseni..



S + uusi öppis (nimi edelleen työn alla) rv 6+6