Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä merkitsee nykypäivänä vakituinen työpaikka?
23.01.2012 |
Olen tässä ihmetellyt sitä että miksi ihmeessä pitäisi olla vakkari työpaikka?
Tein itse 6 vuotta töitä (kylläkin samalla työnantajalla) töitä ilman että olin vakituinen, aloitin äitiyslomasijaisena ja sen jälkeen olin osa-aikainen vähän aikaa sitten olin itse ä-lomalla vuoden ja sen jälkeen pääsin samaan työhöni mutta vuorotteluvapaasijaiseksi, sen jälkeen taas hetki osa-aikaista kunnes minut sitten vakinaistettiin kun joku toinen otti loparit.
Ihan samalla tavalla mulle kertyi lomia ja eläkettä yms... ainut minkä menetin oli se että kun jäin ä-lomalle ja työsopimukseni loppui siihen niin en saanut palkkaa vaan ainoastaa ä-päivärahaa kelasta.
En koe että olsiin menettänyt yhtään mitään vaan pikemminkin olen aina tuntenu itseni vapaammaksi kuin vakkarina, vakkarit oli kk-palkalla, minä tuntipalkalla, koskaan ei tullut sanomista siitä jos tein enemmän tai vähemmän töitä vaan mulle maksettiin siitä mitä tein.
Nyt sain eri firmasta vakkaripaikan ja huomasinkin olevani raskaana ennen koeajan päättymistä, yhteisesti sovittiin että tehdäänkin määräaikainen sopimus joka päättyy ä-lomani alkuun, tämä mahdollistaa sen että kun ä.lomani loppuu, voin jäädä työttömäksi tai mennä osa-aikaisesti töihin ja nostaa liitosta rahaa eikä tarvitse kitkutella kotihoidotuella...
Tiedän että tästäkin on ihmiset montaa miletä, pointtina tässä nyt oli se että:
MITÄ SINULLE MERKITSEE VAKINAINEN TYÖPAIKKA?
Kommentit (32)
Mä sanoin itseni irti vakituisesta työstä viime keväänä, 17 vuoden jälkeen. Nyt, kun ei ole enää asuntolainaa eikä lasta kotona, ei ole tarvetta olla jatkuvasti töissäkään. Pidän kesät 3-4 kk omaa lomaa, työvoimapula-alalla voi ilmoittaa, koska on käytettävissä. Oikeastaan kypsyin lopullisesti ainaiseen vääntöön siitä, kenen vuoro on lomailla heinäkuussa. Helppo päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakituinen yksityisellä ja vakituinen valtiolla eivät ole sama asia eivätkä millään tavalla rinnastettavissa toisiinsa. Yksityisellä on pääsääntöisesti aina yt-uhka, toisin kuin vaikka jossain virastossa, jossa toki sielläkin voi olla organisaatiomuutoksia ja vastaavaa. Mutta ei yhtä raakaa pudotuspeliä. Paljon en yksityisen puolen vakkaripaikalla vielä henkseleitä paukuttaisi enkä elämääni sen varaan laskisi.
Vierailija kirjoitti:
Vakituinen yksityisellä ja vakituinen valtiolla eivät ole sama asia eivätkä millään tavalla rinnastettavissa toisiinsa. Yksityisellä on pääsääntöisesti aina yt-uhka, toisin kuin vaikka jossain virastossa, jossa toki sielläkin voi olla organisaatiomuutoksia ja vastaavaa. Mutta ei yhtä raakaa pudotuspeliä. Paljon en yksityisen puolen vakkaripaikalla vielä henkseleitä paukuttaisi enkä elämääni sen varaan laskisi.
Tämä. Joskus vitsailimmekin, että määräaikaisena sentään tietää päivän, jolloin työt päättyvät toisin kuin ns. vakituisessa työsuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vakituinen yksityisellä ja vakituinen valtiolla eivät ole sama asia eivätkä millään tavalla rinnastettavissa toisiinsa. Yksityisellä on pääsääntöisesti aina yt-uhka, toisin kuin vaikka jossain virastossa, jossa toki sielläkin voi olla organisaatiomuutoksia ja vastaavaa. Mutta ei yhtä raakaa pudotuspeliä. Paljon en yksityisen puolen vakkaripaikalla vielä henkseleitä paukuttaisi enkä elämääni sen varaan laskisi.
Ja tämä paatos oli osoitettu kenelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakituisessa työsuhteessa äitiysloman aikana kertyy työkokemus ja lomapäivät. Jos työsuhde katkeaa äitiyslomaan tai kesken äitiysloman, jäävät nämä edut saamatta.
Lisäksi oman työpaikan uudelleen hakeminen tai muiden paikkojen haku on pidemmän päälle raskasta. Ja jos sairastut vakavasti, keikkalaisena/pätkätyöläisenä taloudellinen
turva on naurettava verrattuna vakityöhön.
T. 7 vuotta pätkätyöskennellyt, viimeinen pätkä katkesi äitiyslomalla. Nyt vakityössä.
Pakko kommentoida tähän että irtisanouduin vakituisesta työsuhteestani koska se tuntui aivan vankilalta. Työympäristö oli hirveä, pomot kamalia, muutoksia työsuhteisiin tehtiin lain porsaanreikiä käyttäen, enkä olisi voinut enää edetä mihinkään. Olen 30-vuotias. En halunnut ajatella että työelämäni on tässä ja että joutuisin tyytymään tähän osaani vain koska olen saanut vakipaikan.
Joskus on vain parempi lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuntosijoittajalle melkein välttämätön tuo vakituinen työsuhde. Katsotaan tulisiko Helsingin asuntojen hinnat jossakin vaiheessa alemmas, niin voisi sieltäkin jonkin kohteen poimia.
Vakituinen työsuhde tuo myös varmuutta ja säännöllisyyttä.
Vakituinen paikka toisi turvaa ja säännöllisyyttä. Saisi asuntolainaa, olisi taloudellista turvaa, voisi suunnitella elämäänsä. Olen ollut määräaikaisena samalla työnantajalla 9 vuotta yhteen putkeen, mutta en ole oikeutettu liikuntaseteliin enkä saa toivoa lomia. Minulle maksetaan lomat rahana. Määräaikaisena en pääse koulutuksiin tai ulkoilupäiville. Meidät unohdetaan kehityskeskusteluista. En ole oikeutettu omaan työsähköpostiin (johon tulee tärkeitä tiedotuksia) enkä saa uusia työvaatteita yhtä usein kuin muut. Olen kaikessa vähän huonompiarvoinen. Sairastuessa ei ole mitään turvaa, jos työsuhde katkeaa sairasloman aikana. Siinä jää ihan tyhjän päälle.
Koen olevani vähän ulkopuolinen työpaikoilla. Pidemmän päälle on raskasta hakea työpaikkoja, hakea omaa työpaikkaansa ja käydä samojen pomojen kuulusteluissa jatkuvasti ja epäonnistua haastatteluissa niin, ettei valita edes jatkokierrokselle. Vakituiset paikat menevät muille. Itsetuntoni on laskenut olemattomiin. Koen alemmuuden ja huonommuuden tunteita ja pelkään, etten kelpaa. Lopulta sairastuin työuupumukseen ja vakavaan masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostetaas tätä, kun on itselle ajankohtainen aihe. Olen tehnyt työtä siivoojana ja myyjänä kaupassa. Kaupan töissä olin vuosia vakkarina ja vaihdoin välillä siivoushommiin. Nyt minulle on pedattuna vakipaikka, jonka olisi tarkoitus alkaa tämä määräaikaisuuden jälkeen, mutta päätinkin olla ottamatta sitä vastaan. Nyt olen siivonnut samaa kohdetta 5kk ja olen jo ihan järjettömän kyllästynyt. Aion jatkaa pätkätöiden tekemistä ja tehdä välillä enemmän ja välillä pitää lomaa. Uskon, että siivoojalle ja myyjälle on keikkaa niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Musta on ihanaa tutustua uusiin työporukoihin ja opetella uusia työtehtäviä. Ja ihan parasta on, kun työtehtävä tai työpaikka vaihtuu välillä. Ei tarvitse ottaa stressiä työpaikan ilmapiiristä tms ongelmista, kun tietää, ettei siellä tarvitse viettää vuosikausia päivittäin. Ei tarvi vääntää loma-ajoista jne. Näillä aloilla, joilla itse työskentelen, on ihan älyttömästi selän takana pskan jauhamista ja toisten kyttäämistä. Keikkalaisena ei tarvi tällaisista välittää. Itsellä myös ärsytti kaupassa se, että itselle oli piirretty iltavuoroa koko viikko ja keikkalainen pääsi extraamaan aamuvuoroon. Olisin mieluummin se keikkalainen, joka itse valitsee, haluaako tulla kyseiseen vuoroon vai ei :)
Ei ole olemassa vakituisia työpaikkoja, on vain toistaiseksi jatkuvia työsopimuksia (ja määräaikaisia). Alle viiden vuoden työsuhteessa irtisanomisaika on kaksi viikkoa, jos työsuhde loppuu. Esimerkiksi kolmen vuoden määräaikainen työsuhde on pohjimmiltaan siis paljon turvallisempi kuin toistaiseksi jatkuva työsuhde, koska sitä ei voi päättää kesken (ellei sopimuksessa ole ehtoja tai irtisanomislauseketta).
Itse vaihdoin pari vuotta sitten toistaiseksi jatkuvasta kahden vuoden määräaikaiseen.
Alue: Aihe vapaa
Työurani ensimmäiset 10v meni pätkätöissä, 2vko-6kk (harvoin) pätkiä tehden ja olihan se nyt silkkaa helvettiä. Yksistään se säännöllisesti toistuva uuden työpaikan hakeminen ja etsiminen ja haastatteluissa raivaaminen, jos niihin pääsi, ihan vatsaa vääntää ajatuskin. Eikä se, että esim.kesällä oli aina työtön, ollut mitään herkkua, ei siinä paljoa voi rentoutua kun mielessä pauhasi uuden työpaikan löytäminen ja etsiminen ja taas uuteen työyhteisön "sisään pääseminen"+taloudellinen tiukkuus ja epävarmuus. Useimmiten vielä huonot työilmapiirin kaikissa yksiköissä joissa olin, selän takana jauhaminen, kateus ym 😣.
Pätkätyöstä jäin myös esikoisesta äitiyslomalle ja olin samaan syssyyn kotona 6v, kuopuskin oli jo 3,5v päiväkodin alkaessa. Asuntolainan saimme ongelmitta ja nyt n.15v myöhemmin se on jo lähes maksettukin
Nyt ollut kohta 7v vakituisessa työsuhteessa ja siitä viimeiset 5v paikassa jossa todella viihdyn ja on hyvä ilmapiiri+pomo, aivan korvaamattoman arvokas asia!! On myös ihanaa nauttia täysistä kesälomaoikeuksista palkallisesti.