Mikä siinä on että kaikenmaailman äiti-lapsikerhot lähinnä yököttää?

ja paras uutinen on, että lapsille niillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä :)



Eli hyvällä ja syvällä omallatunnolla voit jättää väliin tämän, sekä sen vauva-äiti joogan, äiti-vauva jumpan jne. :)

Mutta syöminen on ollut meillä aina hankalaa, samoin nukkuminen. Musta siinä ei vaan ole mitään järkeä, että pakkaan lapsen ja itseni tunnin kahden takia jonnekin kerhoon lätisemään jostakin, joka ei edes kiinnosta. Miksi pitäis? 2 tuntia/viikko? Onko järkee jos siinä ei näe mitään järkeä? Samoin muskarit ja vauvajumpat ja vauvauinnit..



Käytiin vauvauinnissa, mut nyt mennään yksin jos mennään. Ärsyttää se lässytys! Oikeesti. Lässytellään runoissa ja lauluissa siellä uinnissakin ja vauva vaan ihmettelee kun ei tajua. :D Tuntee olonsa lähinnä typeräksi kahlatessaan siellä altaassa, missä on reisiin asti vettä ja kyykkiessään siellä..

En ymmärrä miks mun sinne pitäis mennä ollakseni "hyvä äiti". Ärsyttää mennä johonkin tiettyn kellonlyömään ja yrittää sovittaa lapsen ruokailuja ja unia sitten siihen. Laiska ehkä olen myös, mutta pääsen niin paljon helpommalla kun on tarkat rytmit. Käydään sitten kyllä vaikka muuten kylässä välillä, mutta johonkin kerran viikossa kerhoon kahdeksi tunniksi.. ei kiitos.

Mutta kun lapsia tuli enemmän, aloin ottaa rennommin. Lapsi ei mene rikki rytminmuutoksesta. ;)

Meillä osa on ollut ihan kauhean känkkäränkkiä jos ei ole ollut heille sopivaa rytmiä. Osa taas on iloisesti elellyt kovinkin rytmittömänä.



t. 5 lapsen äiti, joka kyllä ottaa rennosti, mutta yrittää huomioida lapsen yksilölliset tarpeet

"ap:llä on jotain ongelmia oman äitiytensä kanssa,

kokee itsensä huonommaksi tai tyhmemmäksi kuin muut

"

Melkoista tekstiä. Jos ei tykkää käydä näissä kerhoissa on huono äiti. Tällaisia äitejäkö siellä käy?

mäkin aluks vierastin moisia tilanteita, ja vieläkin välillä kummastelen et mäkö tosiaan täällä joikaan, mut olen vajaassa vuodessa oppinu tykkäämään. Lapsi tykkää katella muita lapsia, ja musta on kiva oppia lauluja ja leikkejä. Ujo lapsi saa rohkeutta. En mäkään aluks kuvitellu jaksavani jutella mitään mammajuttuja, aattelin just tolleen korskeesti että ne toiset on niitä Mammoja, ne puhuu vaan vaipoista ja niillä on isot hoitolaukut, mut arvaa mitä? Kaikki ei tietenkään oo mun uusia bestiksiä, mut ne muut äiditkin on ihmisiä joita kiinnostaa muutkin asiat ku lapset. Tää alotus on aika naiivi, tosi provosoiva ja melko loukkaava. Ei musta tee parempaa äitiä se et vien lapseni kerran vkossa muskariin, mut siellä on kiva käydä. Ja kun omilla kavereilla ei ole lapsia.. Ap, et sä sen kummempi oo ku me muutkaan mutsit. Vai miten eroat muista?

Vaan ap:n tavasta ilmaista asia. Hän ei suinkaan sanonut neutraalisti, ettei pidä kerhoista. Vaan antoi ymmärtää, että kerhoissa kävijät ovat kanamaisia idiootteja, jotka vaan istuvat lattialla typerine juttuineen.



Sellaisen vastauksen saa kuin tilaa. Jos puhuu ja käyttäytyy töykeästi ja ylimielisesti on iso riski, että vastaajan vastaus on vähän samoilla linjoilla...

Mutta syöminen on ollut meillä aina hankalaa, samoin nukkuminen. Musta siinä ei vaan ole mitään järkeä, että pakkaan lapsen ja itseni tunnin kahden takia jonnekin kerhoon lätisemään jostakin, joka ei edes kiinnosta. Miksi pitäis? 2 tuntia/viikko? Onko järkee jos siinä ei näe mitään järkeä? Samoin muskarit ja vauvajumpat ja vauvauinnit..

Käytiin vauvauinnissa, mut nyt mennään yksin jos mennään. Ärsyttää se lässytys! Oikeesti. Lässytellään runoissa ja lauluissa siellä uinnissakin ja vauva vaan ihmettelee kun ei tajua. :D Tuntee olonsa lähinnä typeräksi kahlatessaan siellä altaassa, missä on reisiin asti vettä ja kyykkiessään siellä..

"ap:llä on jotain ongelmia oman äitiytensä kanssa,

kokee itsensä huonommaksi tai tyhmemmäksi kuin muut

"

Melkoista tekstiä. Jos ei tykkää käydä näissä kerhoissa on huono äiti. Tällaisia äitejäkö siellä käy?

jaaa..aa me käydäänkin perhekerhossa..ja siellä on yleensä miehiäkin lasten kanssa. enkä mä ainakaan varsinaisesti edes juttele siellä toisten kanssa. annan lasteni touhuta ja saan kerrankin istua ja juoda kahvikupin rauhassa kun ovat innoissaan leluista ja seurasta.



käyn siellä kun lapset tykkää ja se on itselle vaihtelua verrattuna siihen että ollaan kotona ja lapset kitisee tylsistyessään...

ja paras uutinen on, että lapsille niillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä :)

Eli hyvällä ja syvällä omallatunnolla voit jättää väliin tämän, sekä sen vauva-äiti joogan, äiti-vauva jumpan jne. :)

Mut ei se tee kerhotoimintaa pakolliseksi. Meidän arka ainokainen näkee muita lapsia ja oppii leikkimään rinnakkain jne, tapaa uusia ihmisiä ja tilanteita. Toki näitä voi tehdä muuallakin, esim kyläilemällä, mut turha väittää merkityksettömiksi.

yksilapsisille äideille, luulen!

vai onko kohteena vaan me teille ennestään tuntemattomat? Mikä mussa on niin vastenmielistä?

Ei vertaistuen tarve mihinkään katoa, vaikka lapsia olisi useampi. Ei lisää lapsia kotona tarkoita, että äidille olisi vertaisseuraa :)



t. useamman lapsen perhekerhoissakin käynyt äiti

inhoatteko te myös kavereitanne jotka äitejä

vai onko kohteena vaan me teille ennestään tuntemattomat? Mikä mussa on niin vastenmielistä?

Tämä oli hyvä kysymys.

Musta äitien ja "vauva-aiheisten keskustelujen" inhoaminen ja itsensä korottaminen, koska ei tasan juttele vauvoista, antaa ymmärtää että äitikään ei saisi olla kiinnostunut lapsista. On paljon coolimpaa keskustella vaikka päivän politiikasta kuin niin triviaalista seikasta kuin lapsista.

Mitäköhän tämä kertoo yhteiskunnasta? Enkä todellakaan tarkoita, että pitää puhua vain Nico-Petterinn kakan väristä. Mutta miksi ihmeessä ei saisi olla kiinnostunut lapsista, lasten kehityksestä jne ja jutella siitä muiden kanssa? Kuunnelkaapa työssäkäyviä kavereitanne, töistä hekin juttelevat. Tai biletyksestä juttelevia biletysikäisiä.

rohkaistuttuani ja käytyäni alueemme kerhotalossa huomasin, ettei se nyt niin kamalaa ollutkaan. Mulla oli mielikuva joistakin kovaäänisistä, pomottavista "super-kokemusäideistä" ja luuserimammoista ja ekokierrätysäideistä ja meikatuista pimuäipistä, mutta aina ei mielikuva pidä paikkaansa.



Siellä olikin ihan taviksia äiti-ihmisiä, joiden kanssa tuli juttua ja vähitellen tutustuttiinkin. Löytyi myös samantyylinen kaveriäitikin kuin mä. Lapsi viihtyi, kun sai uusia leluja ja näki muita lapsia - toi virkisti meitä molempia. Kotona meinaan ehtii olla aika monta päivää viikossa ja kuukaudessa.



Ja varsinkin isossa kaupungissa ei hirveästi tapaa samassa elämäntilanteessa olevia, koska kaikilla on omat kuviot.

kokee itsensä huonommaksi tai tyhmemmäksi kuin muut

Tätä mäkin vähän veikkaan. Tunnen yhden ihan samanlaisen, joka korottaa itsensä muiden yläpuolelle ja halveksii kaikenlaista lapsikeskustelua. Haluaisi elää vaan bilettämällä ja miehiä vokotellen maailman metropoleissa samppanjaa siemaillen, merkkituotteita ostellen. Ei ole ollenkaan äitityyppiä, mikäli sillä ajatellaan sellaista naista, jota kiinnostaa oman lapsen hoitaminen ja tämän tarpeiden omien tarpeiden edelle asettaminen.

Ja tällä en tarkoita, että äidin kuuluu olla kakan väristä keskusteleva, Nico-Petterin käytöspulmia oppaista ratkova rasvatukkainen leikkipuistoäippä, vaan nainen voi olla myös normaalisti keskusteleva, älykäs, tyylikäs ja huoliteltu vaikka onkin lisääntynyt.

Kerran, kun olin kuusivuotiaana Haaparannassa vanhempien mukana hakemassa voita ja kaakaota, niin yksi ruotsalainen poika näytti mulle kieltä. :( Mulle tuli hirveän paha mieli siitä. Muutkaan ruotasalaiset ei näyttäneet kovin kummoisilta.



Tuon episodin jälkeen en ole Ruotsissa käynyt, enkä käy. Ruotsalaiset on ällöjä kielennäyttäjiä.



Niin että kun luin että sua ällöttää perhekerhot, niin heti tajusin että sä oot pahoittanut sun mielen siellä. Eihän sillon sellasten ihmisten kanssa halua olla missään tekemisissä, tuollaisten jotka tahalteen toisen mielen pahoittaa. Että hyvä vaan että et mene sinne enää. Siitä saavat.

Siellä oli muutama omahyväinen, jotka puhuivat KOKO AJAN, joten ei paljon saanut suunvuoroa.



Luulen, että siellä käydään, kun seinät kaatuvat päälle. No, mulla ei 3:n vuoden aikana seinät kaatuneet päälle. Nyt on lapsi tarhassa ja mamma taas töissä. Mutta näin mummoäitinä osasinkin nauttia KIIREETTÖMÄSTÄ kotonaoloajasta, oravanpyörästä hyppäämisestä ja siitä, ettei tarvi tehdä mitään, mitä ei halua.



Ehkä nuorempanan mammana olisi moisissa paikoissa viihtynytkin. Mene ja tiedä.

Äiti-ihminen jos sanoo ettei astuisi jalallaankaan tuollaiseen kerhoon, saa vain mutinaa, että "ei siellä tuollaista ole" (oli miten oli, se on joka tapauksessa sitä että ämmät juoruavat jossain tympeässä huoneessa, ei kiitos) tai "no on se kumma kun ei lapsestaan välitä niin paljoa että menisi sinne" tai jotain muuta tympeää schaibaa.

Keskustelun kulun voi hyvin kuvitella:

Äiti1: käytiin lasten kanssa siellä perhekerhossa eilen

Äiti2: no mä en kyllä jalallankaan astuisi moiseen kerhoon, ämmät vaan juoruavat jossain tympeessä huoneesa, ei kiitos

Äiti1: no ei siellä tuollaista ole

Äiti2: no mä olen kyllä osannut keksiä lapsilleni tekemisät ilman jotain kerhojakin

Äiti1: *nieleskelee kiukkua*

:-)

Upeasti lyttäät toisten kokemuksia. Vain sinun tyylisi on se paras. Kukaan ei saa käydä kerhoissa, tai jos käy niin on tyhmä ja tympeä. Koska *sinä* et pidä kerhoista.

Missä vaiheessa kirjoitin että minun mielipiteeni ja kokemukseni ovat absoluuttisia totuuksia? Niin. En missään. Sinä päättelit tuon omassa päässäsi.

Niille tutuille jotka kokemuksistaan tuollaisissa kertoo, vastaan vain ympäri pyöreitä, että "ai jaa", "vai niin" ja kun ovat ehdottaneet että lähtisin mukaan, olen sanonut että "tiedätte että en halua vieraiden ihmisten keskelle". Tähän olen saanut vastaukseksi että olen piittaamaton ja typerä. Niin että miten päin tuo alistuva käytös sitten menee?

En todellakaan ole IRL mikään koppava pikku narttu vaikka sellaiselta saatan täällä vaikuttaakin. Olen kaveriporukan hiljaisin, ihan jo sen takia että en pidä siitä jos aikuisia ihmisiä on enemmän kuin kaksi paikalla.

Oikeasti aika "upeaa" saada näitä analyysejä yhden, ehkä hieman liian agressiivisen, tekstin takia. Mutta eipä tuo sinunkan tyylisi kirjoittaa ole parhaimmasta päästä. Hymynaamat muuten eivät pehmennä vittuilua ollenkaan.