ystäväni "sekosi" meidän vauvan saannin jälkeen
siis pakko nyt avautua: ystäni siis on lapseton, meillä esikoinen 3v ja vauva 2kk, minä kotona lasten kanssa ja mies töissä. no eilenkin ajattelin pitää pyjamapäivän ja olla vaan lasten kanssa kun ei tarvinnut kauppaankaan lähteä. no ystäväni sitten päätti pistäytyä ja enkä siten ajatellut hänen vuokseen tälläytyä (onhan hän minut ennenkin pyjamassa nähnyt). enkä tainnut tukkaanikaan kammata sinä aamuna --> taisin siis olla aika resuisen näköinen ja olin vähän väsynyt MIEHENI valvottamasta yöstä kun hän kuorsasi. no ystäväni tuli taas kädet täynnä tavaraa: kahvia,pullaa, keksejä ym, vähän omituisesti katsoi minua että onhan kaikki ok?! ja sanoin että on. koko kyläilyn ajan hän tarjoutui jos jokinmoiseen apuun, siivoukseen, vauvan vahtimiseen tms...meinasin totaalisesti revetä!!! siis kaikki on tosi hyvin: vauva nukkuu, syö ja on ihana. vanhempi on ollut terveenä ym ja minä vain halusin pitää rokulipäivän... eikun ystäväni luulee minun masentuneen, voi elämä kyllä varmasti pyytäisin sitä apua jos tarvitsisin!!! ääh, anteeksi vuodatukseni, ystäväni taitaa olla vain ylihuolehtivanen.
Kommentit (45)
Mulla on samankaltainen ystävä, joka sen jälkeen kun eka lapsi syntyi, on alkanut jatkuvasti höösäämään mun jaksamisesta ja olemisesta. "Sun pitää käydä myös yksin ulkona" "teidän pitää viettää sun miehen kanssa aikaa kahdestaan" "nyt menet ja mä vahdin lapsia" jne. Ja kun mä vietän aikaa myös yksin ja me pariskuntana kaksin, ei ole hänen järjestämisestään kiinni.
Jos ei apu kelpaa (kelpaa kyllä silloin jos koen sitä tarvitsevani, mutta usein en tarvi) niin sitten suututaan.
Sain häneltä joululahjaksi työväenopiston kurssin, siis jo valmiiksi valitun ja lastenhoidot päälle. Kurssi on sellaiseen aikaan, että mun mies on kotona lasten kanssa. Jestas mitkä herneet meni taas nenään kun sanoin, että lastenhoitoa en tarvitse mutta kiitos kurssista.
Kyllä välillä tarvii apua ja ihanaa kun on ystäviä jotka välittää mutta mitään kyyläämistä ja mun puolesta asioiden järjestämistä en minäkään kaipaa.
ei lapsettomat ymmärrä lapsiperhe-elämää ja oikeasti masennusta ja hankaluuksia korostetaan eli se että normaaliarkea elää suurin osa lapsiperheistä ei nouse otsikoihin.
ja jonkun julkimon kirjan lapsen saamisesta ja soveltaa nyt teoriaa käytäntöön eli diagnosoi, kun ei oikein muuhun älynlahjat riitä.
Juuri niin minun siskoni tekee. Tähänastisena saldona on mm.: Minulla masennus ja alkoholismi, toisella lapsella kampurajalka ja adhd ja toinen on näkövammainen.
Koulutetut kasvatuksen ammattilaiset ilman kokemusta asialla :)
nro 32
i]ja jonkun julkimon kirjan lapsen saamisesta ja soveltaa nyt teoriaa käytäntöön eli diagnosoi, kun ei oikein muuhun älynlahjat riitä.
Juuri niin minun siskoni tekee. Tähänastisena saldona on mm.: Minulla masennus ja alkoholismi, toisella lapsella kampurajalka ja adhd ja toinen on näkövammainen.
[/quote]
kävin hiljattain vauvan saaneen kaverini luona kylässä. Kaverilla oli keskellä päivää pyjama päällä ja tukka sojotti pystyssä likaisena. Lapset ei vät olleet olleet ulkona koko päivänä.
Millaisia vastauksia luulet hänen saavan? Sillä on synnytysmasennus, tarjoa apua.
Pyjamapäivä joskus on ihan ok, mutta on outoa olla pyjamassa, jos tulee vieraita.