Mitä mieltä miehen eilisestä mökötysillasta?

Mielestäni aikuisen tulisi osata olla pahoittamatta muiden mieltä. Jos lapset tuovat piirustuksen näytille, on törkeää vain ynähtää ja heittää se sitten kädestä pois. Se on lapsellista käyttäytymistä ettei osaa tyylikkäästi vetäytyä murjottamaan omaan rauhaansa.



Jos on väsynyt ja pahalla päällä ja haluaa olla rauhassa, on ihan ok sanoa ettei iskä jaksa tänään leikkiä, iskä haluaa nyt levätä.



Mutta tässähän ei taideta puhua väsymyksestä tai pahasta päivästä, vaan ap:n tekstin perusteella vaan mököttämisestä milloin minkäkin pikkujutun takia. Itse ymmärrän kyllä jos välillä on pahalla päällä, olen usein itsekin, mutta sitä en jaksaisi katsella jos aikuinen ihminen nöksähtelee jos minkäkin pienen asian takia. Se on lapsellista ja turhauttavaa.

lasten puolesta. Ei ole oikein tuollainen käytös. Ymmärrän että kiukkuisena on vaikeampi kestää lasten kiukuttelua, ja voi tulla ärähdettyä siitä, mutta tuo että torppaa tylysti lasten ystävälliset lähestymisyritykset on inhottavaa, eikä aikuisen ihmisen ja isän käytöstä.



Olisin itsekin huomauttanut asiasta miehelleni.

poisheittäminen oli tökeröä, mutta muuten olen sitä mieltä että aikuisellakin on oikeus olla joskus pahalla tuulella. Ja lapsella on oikeus nähdä että se on mahdollista. Siinä lapsi oppii että tunteiden näyttäminen kotona on ok. Ulkomailmassa tsempataan ja pidetään tunteet hallussa, mutta pitää ihmisellä olla joku paikka jossa saa vaikka mököttääkin jos on tarve. Niin ja tunteiden näyttämisellä en tarkoita tavaroiden paiskomista tai muuta ikävää, vaan tarkoitan mökötysoikeutta. Sen ainakin minä pidätän itselläni.

maailman meno aina jaksa naurattaa ja kaikki ei osaa teeskennellä iloisuutta.

Menit sitten vielä lässyttämään paskaa valmiiksi huonotuuliselle miehellesi. Viiraako sulla päässä vai halusitko vaan haastaa riitaa?



Aikuisella on oikeus olla pahalla päällä välillä. Eikä sulla ole mitään oikeutta mennä toiselle sanomaan että se ei sais olla huonolla tuulella.



Tekee lapsillekin ihan hyvää nähdä, ettei se isikään aina ole hyvällä tuulella. Toki olisit voinut lapsille kertoa että iskällä on vähän hermot kireellä, mutta se johtuu aikuisten jutuista eikä ole lasten vika.

jos mun mies olis maansa myynyt ja kiukkuinen, se huutaisi ja mesoaisi ja saisi kaikki itkemään ja ehkä vielä hajottaisi jonkun tavaran



pieniä on sun murhees, ja minunkin verrattuna johonkuhun joka vetäis muijaa turpaan ja heittäis lapset lumihankeen

Ok, niin vähän ajattelin.. selitinkin lapselle että ei ole teidän vika että isi on kiukkuinen, isiä harmittaa kun töissä ei jutut onnistunut.



Mutta mun eiliseen vaikutti se, että tiedän miehen pettymyksensietokyvyn heikkouden muutenkin. Ei tarvitse olla kuin mitätön asia, mistä on heti äksynä ja puhuu "miten voi minulle aina käydä näin, mitä pahaa olen tehnyt kun..." ja murehtii ja voivottelee, ikään kuin ei itse mahtaisi asioille mitään. Esim työjutuille. Mitä ei välittänyt opiskella, ja nyt valittaa tylsiä työtehtäviä. Ja niin lapsellista mököttää esim jostain sakoista oikeasti koko ilta, siis todella istua ja mököttää vaan.

Ok, niin vähän ajattelin.. selitinkin lapselle että ei ole teidän vika että isi on kiukkuinen, isiä harmittaa kun töissä ei jutut onnistunut.

Mutta mun eiliseen vaikutti se, että tiedän miehen pettymyksensietokyvyn heikkouden muutenkin. Ei tarvitse olla kuin mitätön asia, mistä on heti äksynä ja puhuu "miten voi minulle aina käydä näin, mitä pahaa olen tehnyt kun..." ja murehtii ja voivottelee, ikään kuin ei itse mahtaisi asioille mitään. Esim työjutuille. Mitä ei välittänyt opiskella, ja nyt valittaa tylsiä työtehtäviä. Ja niin lapsellista mököttää esim jostain sakoista oikeasti koko ilta, siis todella istua ja mököttää vaan.

muistelet jotain mökötystä ajalta ennen lapsia :D

voi jumalauta, sä OLET todella päässyt helpolla ja sun miehelle todennäköisesti kuuluis joku "helpoin luonne" -mitali

miehesi käyttäytyi todella lapsellisesti. Kaikki me olemme happamia joskus, mutta miltä lapsesta tuntuu kun saa intoonsa vastaukseksi vain murahduksen, jos sitäkään?

No ei sen tarvi olla kuin joku lampunvaihto mikä ei mene putkeen niin mies kiukustuu ja möksöilee. On karjunut ja kiroillut lasten kuullen ihan mukavasti myös. Onneksi siis eilen mökötti eikä huutanut, siitä kiitos miehelle. Ja mä olisin voinut pitää pääni kiinni, olette täysin oikeassa. Lapsellinen taisin olla siis minäkin.

Miksei saa välillä olla huonolla tuulella? Voi hyvänen aika. Ei sentään haukkunut sua, käynyt käsiksi, purkanut oloaan huutamalla. Jos on huono fiilis niin ON huono fiilis, toisilla se menee nopeammin ohi kuin toisilla, toiselle auttaa hetki omaa aikaa/urheilu/sauna/halaus. Se tuskin auttaa ketään, että Rouva Kaikentietävä tulee siihen naputtamaan kuinka asioihin tulisi kulloinkin suhtautua.



Tuskin lapsetkaan tuosta nyt mitään traumoja sai, sinä sen sijaan olisit voinut olla se tilanteeseen kaipaamasi Aikuinen, selittää lapselle että isi varmaan kattoo sitä askarteluasi vähän myöhemmin. Hieman empatiakykyä nyt hei!! Entä jos olisit vaikka sanonut miehelle myötätuntoa osoittaen, että "mene vaikka lepäämään hetkeksi, keitän sulle kahvit ja illalla voin hieroa hartioita, jutellaan sitten mikä mieltä painaa, mä hoidan sillä välin lapset". Joskus vaikka vois kokeilla näinkin lempeää suhtautumista siihen oman elämän tärkeimpään aikuiseen ihmiseen, tä??



"Elänkö minä jossain haavemaailmassa ja odotan että isä jaksaisi aina olla iloinen ja osallistuva vai toimiiko muidenkin miehet suuttuneita noin?" No mitäpä luulet, eläisitkö?? Juu ei, kenenkään muun mies ei ikinä stressaa, ole pahalla päällä tai mökötä... Puhumattakaan että me naiset itse niin tekisimme.

ihan turhasta mököttäminen on kyllä keskenkasvuista ja mököttäminen yleensäkin. Eihän se lasten vika ole jos isä on pahalla päällä ja miksi siitä pieniä lapsia pitää rangaista? Eivät he ymmärrä, luulevat vain että vika on heissä.

En olisi minäkään mokomaa mökötystä jaksanut katsoa. Toki pahalla päällä voi olla, mutta puhumattomuus ei ole aikuismaista käytöstä.

jos mun mies olis maansa myynyt ja kiukkuinen, se huutaisi ja mesoaisi ja saisi kaikki itkemään ja ehkä vielä hajottaisi jonkun tavaran

pieniä on sun murhees, ja minunkin verrattuna johonkuhun joka vetäis muijaa turpaan ja heittäis lapset lumihankeen

Sulle ihan ensimmäisenä. Joo, ap:n murheet on pieniä tuohon ja vastaaviin verrattuna, mutta tilanteet on suhteellisia ja jos on normaali mieleltään (mielestäni ihmisen tunne-elämässä on jotain pahaa vikaa jos hän alkaa kiukuttelemaan, huutamaan ja rikkomaan tavararoita, tai pahimmassa tapauksessa ryhtyy väkivaltaiseksi), niin silloin ihminen osaa hillitä itseään sen verran ettei pura kiukkuaan niihin ihmisiin jotka eivät ole sitä aiheuttaneet.

Kyllä, maailmassa on ihmisiä joilla on asiat huonommin. On nälkäisiä lapsia ja väkivallalla alistettuja naisia, mutta toisen ihmisen murheiden vähättely niiden saralla on aika alentavaa ja mielestäni typerääkin.

AP:

Itse olen sitä mieltä että aikuisen ihmisen tulee osata hillitä itseään lasten seurassa. Tottakai saa olla surullinen, vihainenkin, mutta suhteutettuna niin että sillä ei pahoiteta lapsen mieltä. Itse olen käynyt monta murhetta ja vastoinkäymistä läpi tässä lähiaikoina. Olen kyllä ollut murheissani ja vihainenkin, mutta lapsille en ole niitä asioita kostanut, vaikkei aina se leikki tai muu olisi kiinnostanutkaan.

Olen sanonut lapsille että olen surullinen tai suuttunut _jollekin muulle kuin lapsille_. Lapset kun herkästi luulevat että se vanhempi on vihainen heille, jos tilannetta ei selitetä.

Itse olisin saattanut olla tuossa tilanteessa niin pikkumainen että olisin sanonut miehelle että "menen sitten paskapuheitteni kanssa sohvalle". Jos mies kiukuttelee minulle tai lapsille turhaan niin sanon kyllä hyvin selvästi että hänen on turha meille kiukuta kun emme ole syyllisiä mihinkään. Lapsille selitin parhaani mukaan ettei isä kiukkua heidän takiaan vaan on pahoittanut mielensä muualla.

Onneksi mies lopetti meille kiukuttelun sen jälkeen kun sanoin että hänen taitaa olla paras mennä joko terapiaan puhumaan ongelmistaan tai sitten hään saa pakata tavaransa ja lähteä.

Minä tai lapset emme ole roskakoreja joihin voi patoutumansa purkaa. Onneksi asiat muuttuivat.

jos joku juttu menee pieleen se on koko illan/päivän kiukkunen ihan meille kaikille,lapsille myös ja se ärsyttää yli kaiken.mut ei sille vaan voi mitään.siitä me riidellään aina ja tullaan varmaa riitelemäänkin.

Mun mielestä aikuisen ihmisen täytyy osata tsempata itsensä ylös.



Joka tuollaista harrastaa on täysi itsekeskeinen henkisesti keskenkasvuinen penikka.



Mielestäni et elä missään haavemaailmassa. Aikuiselta ihmiseltä voi vaatia selkärankaisuutta.

Itse olen sitä mieltä että aikuisen ihmisen tulee osata hillitä itseään lasten seurassa. Tottakai saa olla surullinen, vihainenkin, mutta suhteutettuna niin että sillä ei pahoiteta lapsen mieltä.

Eihän tuo aina 100 %:sti onnistu, mutta tähän pitäisi pyrkiä. Koko illan mökötys nyt on ylipäätään kohtuullisen lapsellista.

lapsellisia miehia, ei oo ensimmainen kerta talla palstalla.

vinkkeja sielta "mies putosi sohvalta"-ketjusta, miten tuollaisen kiukku-miehen kanssa tulee menetella.

Aina ei tarvitse jaksaa olla iloinen ja pirteä. Silloin olisi sen perheen toisen aikuisen paikka paikata ja antaa väsyneelle hieman vapaata.



Vastavuoroisesti kun molemmat toimivat näin niin koko perheellä on parempi olo.

Kyllä minuakin ärsyttäisi koko illan kestävä jurottaminen.