Tunnetko olevasi "punaisten" vai "valkoisten" jälkeläinen?

Jännä kysymys. En tiedä... Tiedän olevani "punaisten" jälkeläinen, mutta en koe olevani sen kummemmin valkoinen kuin punainenkaan :P

oli jopa puolueen jäsenkirjat mun lapsuudessa ja olivat aktivisteja:) Eipä juuri ollut muuta vaihtoehtoa köyhille duunareille.



Itse olen nykyisin keskiluokkainen mutta jos Suomessa olisi todellinen työväenpuolue äänestäisin sitä heti! Pienen puolella ollaan yhä!

tunnen sukuni ja juureni. punikkeja en tule koskaan äänestämään, en ikinä enkä missään muodossa.

Yllättävän moni vastasi mutu-periaatteella, mutta sitähän toisaalta kysyttiinkin. Jäin kuitenkin miettimään, miten joku on voinut välttyä kuulemasta, kumpaa puolta sukulaiset ovat edustaneet.

Oma sukuni oli Kainuun ja Lapin korvista, tuohon aikaan jopa paikoista, joihin ei ollut edes teitä. Siellä etelän kahakat tuskin näkyivät mitenkään, tuohon aikaan tiedonvälityskin on ollut niin hidasta ja vähäistä, että siellä ollaan oltu konkreettisestikin varmaan ulkopuolisia. Voisin kuvitella, että asia ei ole tuntunut tuolla yhtä kaukaiselta kuin Balkanin sodat suomalaiselle 90-luvulla.

Yksi sukuhaarani taas oli ulkomailla siirtolaisina tuohon aikaan, joten heitä asia on koskettanut suoranaisesti vielä vähemmän. Sukulaisia on toki ollut Suomessa ja Tampereenkin seudulla, mutta tuohon aikaan on tainnut kirjeenkin perille tulo kestää viikkoja, joten aihe on ilmeisesti ollut aika etäinen.

Omassa suvussani näistä ei ole pahemmin puhuttu, joten en tosiaan tiedä millä puolella ovat olleet henkisesti, jos yhtään millään. Konkreettisesti eivät ole voineet olla millään puolella.

Itsekin suosittelen kyllä Vapriikin näyttelyä, "ulkopuolisellekin" se avartaa Suomen historiaa hyvin ja auttaa ymmärtämään tuon ajanjakson yhä näkyviä arpia.

Isovanhemmat olleet torppareista pientilallisiksi päätyneet. Asuinpaikat häme (punaisten todellinen valta-alue) ja keski-Suomi.



Vanhempani opistoasteen koulutuksen saaneita työntekijöitä.



Selkeästi siis punaisten puolelle menee.

Isän isä kuului suojeluskuntaan 1930-luvulla, joten oletan, että vanhempansakin olivat valkoisia. Isän äidin suvusta eikä äitini suvusta ole tietoa.

en enää jaksa miettiä noin vanhoja asioita.

kumpaankaan,

minussa ei ole oikein ehdottomuutta;

olen kyllä lukenut aiheesta!

Punaset on ryssämielisiä.

Peruskoulun olen käynyt. En silti tajua, mistä puhut.

Eihän tämmöisistä juuri kukaan enää puhu, mutta eipä tarttis ihmetellä, vaikka ne vaikuttaisivat vieläkin!

Kumpiin porukoihin kuuluisit?

Tiedän kyllä sukuni historian, mutta en anna sen vaikuttaa. Kaikenlaisia mustialampaita, punikkeja ja lahtareita sieltä löytyy. Mutta voitaisiinko sopia, että ei anneta tämmöisten asioiden enää vaikuttaa meihin. Suomi jakaantui 100 vuotta sitten poliittisesti ja siitä seurasi kauhea sota. Tuosta päästiin kuitenkin yli ja maasta ja kansasta tuli yhtenäinen ja me selvisimme mm. toisesta maailmansodasta vain ja ainoastaan siksi, että kaikki puhalsivat yhteen hiileen.

Nyt näyttää taas siltä, että monet yrittävät kaivaa vallihautoja tänne ja tehdä eroa "meidän" ja "muiden" välille (ruotsinkieliset, maahanmuuttajat, vanhukset, lapsiperheet, lapsettomat, pääkaupunkiseutu, maalaiset...). Jätetäänkö vaikka nää ikivanhat jutut jo rauhaan ja yritetään katsoa yhdessä eteenpäin?

inkkareita tietääkseni esi-isieni joukossa, joten olen kokolailla valkoinen ;) Varsin kuiva sellainen.

Kuten muutkin ovat vasdtanneet, itsekin koen olevani ehdottomasti vaalenapunainen, eli sekoitus molempia ja en kumpaakaan.



Mummuni oli isätön ja äitinsä oli puolueeton. Jopa pahimmalla taistelualueella se onnistui. Vaarini oli taatusti valkoisesta talosta, siitä ei ole pienitä epäilystä.



Toiselta puolen isoäitini isä oli valkoisen talon poika, joka liittyi punaisiin. Ja sielä puolen äiti taisi kasvaa alueella, jota sisällisota ei suoran koskettanut.



Ihan niin kuin on sukuja, joissa jako on yhä olemassa, on olemassa sellaisia perheitä kuin omani, jossa tällainen jakolinja ei ole merkittävä millään muotoa ja on ihan mahdotonta sanoa, kumpaa olisin.



Jos sitten jossitellaan, että nyt syöksyisimme kaikki tammikuuhun 1918 ja pitäisi päättää puoli, niin koittaisin viimeiseen asti olla puolueeton. Jos olisi ihan, ihan pakko valita, niin valitsisin valkoisen puolen, koska en uskoisi punaisten ajatuksiin yhteiskuntajärjestelmästä.

Mulla ainakin OLI punaisten joukoissa olleita isovanhempia (nyt tosin jo edesmenneitä).

maanviljelijöitä ovat olleet, Pohjois-Pohjanmaalla ei tosin niin näistä riidoista vissiin tiedetty tai oltu niissä osallisina. Vaarin vanhemmat on kyllä olleet erittäin köyhiä, tosin niidenkin paikka taisi olla oma, silti eivät saaneet lapsiaan elätettyä.

En tiedä paljoa isäni enkä äitini sukujen taustoista. Isän puolelta ehkä valkoinen.

Sukutausta molemmilta puolita valkoinen, mutta oma isä todella punainen ja sieltä periytyny itelle samanlaiset arvot. Punaseks mä itteni koen ja historiaa tutkineena kyllä oon heidän puolellaan.

Suurin osa Suomalaisista oli neutraaleja, eivät halunneet sotia, vaikka kieltäytyminen oli hengenvaarallista useissa tapauksissa. Olen tyytyväinen, että selvitykseni perusteella sukulaiseni eivät osallistuneet sotatoimiin.

Meillä on venälääisiä suvusssakin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on venälääisiä suvusssakin.

Ja? Aidot puhtaat venäläiset on aina nationalisteja.