Lue keskustelun säännöt.
Oletko pistänyt välit poikki siskoosi/veljeesi ja miksi?
10.04.2012 |
Mä olen niin täynnä vanhimman sisareni syyllistämistä, moralisointia ja itsekeskeisyyttä, että tekisi mieli pistää välit katkolle. Kerran olimme kaksi vuotta välirikossa, oli ihanan rauhallista.
Kommentit (94)
Monien sisarus- ja sukuongelmat kumpuavat siitä, että ollaan liikaa tekemisissä. Jos näkisitte vaikka kerran vuodessa tai harvemmin ettekä pitäisi yhteyttä, niin säilyisi edes jonkinlaiset välit.
Totuus on se, että sisarukset voivat olla hyvin erilaisia luonteeltaan ja tavoiltaan, jolloin on vaikea tulla toimeen lapsena saati sitten aikuisena. Lisäksi vielä nuo tapaukset, missä sisarus on päihdeongelmainen tai muuten vaikeasti ongelmainen: sitä ei vain pitkän jaksa katsella vuosikymmeniä kaikkine lieveilmiöineen. Viimeksimainitusta itsellä kokemusta, ei onneksi sisarus, vaan muu sukulainen.
Välien katkaisu mahdollisimman pehmeästi on hyvä ratkaisu, jos kerran toimeen ei tulla. Vuosikausien piinasta pääseminen on todella helpottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteen isoveljeeni en enää juurikaan ole tekemisissä, konka hän on alkoholisti ja erittäin itsekeskeinen. Hän on koko ajan lainaamassa rahaa esimerkiksi sisaruksilta mutta ei maksa niitä koskaan takaisin, syyllistää koko ajan meitä kuinka hän on alkoholisti ja että hän ei olisi alkoholisti, jos hän saisi tukea. Häntä on yritty tukea ja auttaa kovasti, mutta mikään ei auta ja silti hän jaksaa ulista, että hän ei saa koskaan apua.
Kahden sisaruksen kanssa en ole missään tekemisssä, yhden kanssa olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on yli 40 v. Hän kuulemma edelleen kostaa minulle asioita, jotka olen tehnyt silloin kun olin 3-5 v. lapsi.
Minullakin on sisko, joka vielä lähes 40-vuotiaana on katkera asioista, joita olen tehnyt lapsuudessamme. Tuntuu hemmetin absurdilta. Mutta onneksi ei tarvitse olla enää tekemisissä.
Mulla on tiedossa tapaus jossa 80-vuotias kantaa edelleen kaunaa pikkusisarukselleen ihan sen takia että pikkusisarus kehtasi syntyä.
Niin onkohan sitä ikinä tutkittu kuinka usein perheen kuopus päätyy koko perheen/sisarussarjan syntipukiksi? Rangaistaan tosiaan näköjään koko elämän ajan siitä ,että kehtasikin syntyä varastamaan muilta huomiota, resursseja joita ei muutenkaan meidän perheessä ainakaan ollut muutenkaaan. No valitettavasti ei itse saanut päättää minne syntyy ja keiden kynsiin kidutettavaksi.
Halveksinta ja kateellinen viha ja kostot. ym jatkuvat läpi syntipukin elämän vaikka niillä vielä itsellään on "kaikki"ja syntipukilla ei sattuneista syystä kuin muille näkymättömät haavat kannettavanaan yksin. Kulissina toki yritetään esittää ulospäin vielä aikuisinakin, että kyllä se kuopus pääsikin sitten helpolla ja sitä lellitiin ja tuettiin! Joopa joo. Eivätkä voi edes pysyä vain kaukana vaikka niin kerta halveksivat ja vihaavat ja kulissin takia pitäisi pysyä hyvinvointinsa ja henkensäkin uhalla tekemisissä väkisin, sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylimieliset kiusaajat lapsena on niitä myös aikuisena, kun vanhemmat ei laita rajoja niin ei ne koskaan opi.
Olen henkisellä tasolla katkaissut välit kumpaankin sisareeni, persereikiä ovat kummatkin. Ulkoiset välit koitan pitää vanhempiemme takia (vanhuksia jo) viileän asiallisena jos kerran vuodessa satutaan näiden saatanan kehareitten kanssa jossain törmäämään, ei tule turhaa stressiä sitten riitelystä jne vanhemmille..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme aina tulleet siskon kanssa hyvin toimeen. Nyt kuitenkin viimeisen 12 kk aikana välit on huonontuneet ja hän on alkanut käyttää enemmän alkoholia. Nykyään paljon arvostelevia ja haukkuvia viestejä eikä koskaan pyytele anteeksi mutta hältä pitää pyydellä aina anteeksi. Uhriutuu eikä jousta ja kuuntele. Toitottaa vaan omaa agendaa päälle. Ollaan joskus oltu välirikossa kuukausia 10 vuotta sitten mutta nyt tuntuu siltä ettei tästä tule mitään. Hän on täysin muuttunut. Liekö sitten alkoholi syynä että saa raivokohtauksia kertokaa muut onko teillä tämmöisestä käytöksestä kokemusta ?
Vierailija kirjoitti:
Monien sisarus- ja sukuongelmat kumpuavat siitä, että ollaan liikaa tekemisissä. Jos näkisitte vaikka kerran vuodessa tai harvemmin ettekä pitäisi yhteyttä, niin säilyisi edes jonkinlaiset välit.
Totuus on se, että sisarukset voivat olla hyvin erilaisia luonteeltaan ja tavoiltaan, jolloin on vaikea tulla toimeen lapsena saati sitten aikuisena. Lisäksi vielä nuo tapaukset, missä sisarus on päihdeongelmainen tai muuten vaikeasti ongelmainen: sitä ei vain pitkän jaksa katsella vuosikymmeniä kaikkine lieveilmiöineen. Viimeksimainitusta itsellä kokemusta, ei onneksi sisarus, vaan muu sukulainen.
Välien katkaisu mahdollisimman pehmeästi on hyvä ratkaisu, jos kerran toimeen ei tulla. Vuosikausien piinasta pääseminen on todella helpottavaa.
Asuin aiemmin kaukana siskostani ja nyt muutin lähemmän häntä. Allekirjoitan todella sen että liikaa tekemisissä oleminen alkaa tehdä ongelmia. Tulee pyyntöjä käydä kaupassa,tuoda sitä ja tätä kun " asut niin lähellä " nyt. Turhaa draamaa ja vänkäämistä mitä ei aiemmin ollut. Puhumattakaan siitä että alkoholia hänellä menee nyt enemmän niin saa ihme kiukkukohtauksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoveljeni oli päihderiippuvainen, kuppasi loppuun asti äidiltäni rahaa ja muutti aina välillä hänen luoksensa asumaan (ilman mitään korvausta tietysti) kun lensi ulos sen hetkisestä kämpästään. Itse olen lääkäri ja hän oli jatkuvasti pyytämässä rahaa, reseptiä ja lähetteitä erilaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin, eikä uskonut kun sanoin ettei valtuudet riitä sellaiseen, varsinkaan kun emme edes olleet samassa kunnassa.
Kun omat lapset syntyivät ainoa tapa oli lopettaa yhteydenpito, en halunnut heille niin ongelmaista ja välillä väkivaltaista sukulaista lähipiiriin. Samalla katkesivat välit äitiin. Kun veli muutama vuosi sitten kuoli, välit äidin kanssa onneksi taas lähenivät ja lapsillakin on nyt taas mummo elämässään.
Joo, olen laittanut koko sukuun. Olin suvun sylkykuppi, ja kiusanteon kohde. En aio enää ikinä olla tekemisissä. Elämä huomattavasti helpompaa ilman niitä bensalenkkareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen laittanut välejä poikki. Siskoni alkoi käyttäytymään ikävästi ja arvostelemaan lapseni kasvatusta, alkoi uhkailemaan lastensuojeluilmoituksilla koska hänen mielestään puhun ikävästi joskus lapselleni/olen korottanut ääntä ( kuka ei olisi?) Alkoi myös jankkaamaan että minulla olisi mahdollisesti mielisairaus koska äitini oli kieltänyt erään riidan joka tapahtui.
Mulla useamman vuoden vanhempi sisko .
Siis hänen kanssaan oli jatkuvaa vuoristorataa !
Välillä meni melko hyvin, sitten tuli aina joku naljaus tai ilkeä kommentti, tai tiuskiminen.
Näin koko aikuisiän.
Tuossa noin lähes 10 v sitten, niitä tiuskahteluja tuli useimmin ja MINUN omiin asioihini puuttumista .
Siis ihan äksyilyä.
Ja, ehkä jotenkin olisin tuon voinut kun ymmärtää JOS olisi jälkikäteen pahoittelut käytöstään tai jopa pyytänyt anteeksi.
Mutta ei koskaan.
Kun minä sitten aloin jo tuohtua tuollaisesta ja viestittelen hänelle että "miksi sanoit noin, mitä sinä minulle äksyät , tai älä puutu minun asioihini"..., Niin hän vastaa viesteissä että "hän voi todistaa (?) että sinä aina aloitat kiukkuamisen, ja sinä olet harhainen ihminen kun kuvittelet tuollaisia "....
Hän käänsi kaiken MINUN SYYKSENI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi ne siskot / veljet jotka syyttää toista aina kääntää syyn toiselle ja samaan aikaan väittää että sitä syytät häntä. Loputonta paskaa tämmöinen :(. Itse kokenut sitä kun ollut sylkykuppina
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen laittanut koko sukuun. Olin suvun sylkykuppi, ja kiusanteon kohde. En aio enää ikinä olla tekemisissä. Elämä huomattavasti helpompaa ilman niitä bensalenkkareita.
millä tavalla olit sylkykuppina ? soittiko ne sukulaiset kännissä aukoakseen päätä vai myös selvinpäin ??
Vierailija kirjoitti:
Mulla useamman vuoden vanhempi sisko .
Siis hänen kanssaan oli jatkuvaa vuoristorataa !
Välillä meni melko hyvin, sitten tuli aina joku naljaus tai ilkeä kommentti, tai tiuskiminen.
Näin koko aikuisiän.Tuossa noin lähes 10 v sitten, niitä tiuskahteluja tuli useimmin ja MINUN omiin asioihini puuttumista .
Siis ihan äksyilyä.
Ja, ehkä jotenkin olisin tuon voinut kun ymmärtää JOS olisi jälkikäteen pahoittelut käytöstään tai jopa pyytänyt anteeksi.
Mutta ei koskaan.Kun minä sitten aloin jo tuohtua tuollaisesta ja viestittelen hänelle että "miksi sanoit noin, mitä sinä minulle äksyät , tai älä puutu minun asioihini"..., Niin hän vastaa viesteissä että "hän voi todistaa (?) että sinä aina aloitat kiukkuamisen, ja sinä olet harhainen ihminen kun kuvittelet tuollaisia "....
Hän käänsi kaiken MINUN SYYKSENI.
oi luoja kuulostaa aivan minun siskopuolelta
jos on narsistinen äiti tai isä niin riidat on pahoja.y tubessa paljon no contact videoita.toksiista perheistä.onneksi asiasta tiedetään ja puhutaan nyt. the spiritual whistleblower on katkaissut välit koko perheeseen on kirjoittanut kirjoja ja tekee videoita aiheesta.
En erityisesti pidä siskostani, väsyn hänen seurassaan. Voin paremmin ilman kontaktia häneen.
Ei sukulaisuus velvoita pitämään yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme aina tulleet siskon kanssa hyvin toimeen. Nyt kuitenkin viimeisen 12 kk aikana välit on huonontuneet ja hän on alkanut käyttää enemmän alkoholia. Nykyään paljon arvostelevia ja haukkuvia viestejä eikä koskaan pyytele anteeksi mutta hältä pitää pyydellä aina anteeksi. Uhriutuu eikä jousta ja kuuntele. Toitottaa vaan omaa agendaa päälle. Ollaan joskus oltu välirikossa kuukausia 10 vuotta sitten mutta nyt tuntuu siltä ettei tästä tule mitään. Hän on täysin muuttunut. Liekö sitten alkoholi syynä että saa raivokohtauksia kertokaa muut onko teillä tämmöisestä käytöksestä kokemusta ?
On. Ennen ihan ok siskoni alkoi riitelemään mm. tekstareilla, olin kuulemma kateellinen hänelle ja itsekäs p*ska jne. Syyksi riitti esim. se että kerran pyysin häntä käymään katsomassa äitiämme kun äiti oli saanut rytmihäiriöitä eikä suostunut soittamaan ambulanssia itselleen (itse asun 300 km päässä, siskoni asui silloin äitimme naapuritalossa). Jouduin laittamaan viestit lopulta estoon kun niitä raivotekstareita tuli useampi päivässä, kaikenlaista asiatonta haukkumista. Hän myös alkoi käyttää aseena minua vastaan kaikkea mitä kerroin omasta elämästäni, esim. jos vaikka kerroin käyneeni kirkossa niin heti kun en tehnyt niinkuin hän halusi olin tekopyhä tapauskovainen tms. (En siis koskaan ole yrittänyt käännyttää enkä puhu uskostani muutenkaan muille, mielestäni kukin elää ja uskoo miten haluaa).
Loppujen lopuksi ainoa tapa millä hänen kanssaan käyttäytymällä pystyi pitämään raivarit poissa oli se että vain kuunteli hänen asioitaan, myötäili myötätuntoisesti eikä oikeastaan kertonut itsestään mitään. Eikä etenkään pyytänyt häneltä mitään, esimerkiksi apua jossain. Siitä hän kilahti täysin.
Olen ajatellut että persoonallisuuden muutoksen takana on tosiaan se kuningas Alkoholi. Päihteet monesti syö sen ihmisen oman persoonan ja tilalle tulee jotain ihan muuta. Hän on niin muuttunut että joskus mietin että se sisko jonka tunsin on täysin hävinnyt.
Kannattaa vaan ajatella niin että sinä et voi asialle mitään. Teit niin tai näin, et koskaan toimi hänen mielestään oikein (paitsi jos annat rahaa ja mahdollistat hänen juomisensa, se on ainoa asia jolloin hänen mielestään olet mukava läheinen).
Al-anonilla on myös läheisten tukiryhmiä ja Päihdelinkki antaa neuvontaa alkoholistien omaisille. Voimia, pidä omasta hyvinvoinnistasi huolta.
Sairastan sairautta johon kuuluu neurologisia ja psyykkisiä oireita. Kolme kertaa psyykkisen oireilun alkaessa olen tulkinnut sisareni puheita väärin ja katkaissut välit. Kun lääkitys on alkanut tehota, olen soittanut sisarelleni ja meillä on taas hyvät välit.