Kokemuksia Helsingin suomalais-venäläisestä koulusta?

No miten ylioppilaskirjoituksen taso?SVK on sijalla 368. Mistä se kertoo?7

Olen menossa toiseen lukioon. Haluan hyvän opetuksen ja hyvän todistuksen .

Vanhempi poika on nyt ala-asteella, ihan hyvät kokemukset. Toki on myös lapsesta kiinni miten oppii, ei kaikki opi normikoulussakaan. Ekoina vuosina venäjää/venäjäksi on 10 tuntia viikossa, osa luokan opettajan kanssa, osa aineopen kanssa. Poika oppi lukemaan molemmilla kielillä ekalla. Kakkosen jälkeen luokkia sekoitettiin, se oli harmi, koska ekat vuodet oli niin hyvä henki luokassa. Nuorempi tulee perästä, menee ensi vuonna eskariin, ei edes mietitty muita kouluvaihtoehtoja.

koulua arvioidaan ylioppiaskirjoituksen tulosten perusteella.Ja svk:ssa erittäin huono taso.Miksi???Voiko rehtori kertoa?

että koulussa on myös paljon äidinkielen (venäjä) takia sinne menneitä, ei siis ole mikään eliitin kielikoulu. Venäläistaustaisilla ei ole välttämättä hyvä suomenkielen taito, vaikuttaisiko se? Hyvää olen ko. koulusta kuullut.

ylioppiaskirjoituksen taso kertoo nykyisestä opetuksen ja osaamisen tasosta. Svk:ssa taso on heikko.

Svk :ssa ruotsin kielen opetus on heikko. Vaihdoin SYK:iin ja omat taidot olivat huonot, Jouduin heti tukiopetukseen.

Ei SVK mikään mörkökoulu ole. Se on Suomen valtion ylläpitämä kielikoulu siinä missä esim. Helsingin ranskalais-suomalainen koulukin. Koulu on tarkoitettu suomalaisille lapsille. Siellä noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa, mutta oppilaat saavat tavallista pitkää kieltä laajempaa venäjän kielen opetusta. Vanhempien ei tarvitse venäjää osata. Osa oppilaista on äidinkieleltään venäjänkielisiä, osa kaksikielisiä ja valtaosa suomenkielisiä.



Jonkinlaista innostusta kielten oppimiseen lapsella totta kai pitäisi kielikoulussa olla, sillä venäjän lisäksi opiskellaan A-kielenä englantia ja 7. luokalta eteenpäin ruotsia. Kahdeksannella luokalla on mahdollista valita saksa tai ranska, jos vielä kielet kiinnostavat.



SVK:n lukio on suomenkielinen, sillä ylioppilastutkintokin suoritetaan suomeksi. Lukioon tulee myös muualla peruskoulun käyneitä opiskelijoita, joiden äidinkieli on venäjä. Yo-tutkinnon suorittaminen suomeksi on kova suoritus, jos äidinkieli ei ole suomi. Siinä on yksi selitys sille, miksi yo-tutkinnossa ei tule huippusuorituksia, kun koulun keskiarvoja lasketaan. Aina joukossa on myös erityisen lahjakkaita.



Mitään neukkumeininkiä ei koulussa todellakaan ole. Kansainvälistä toimintaa on todella paljon, ja venäjän kieli ja kulttuuri tulevat tutuiksi ihan jokapäiväisessä toiminnassa. Kannattaa käydä tutustumassa eikä antaa ennakkoluulojen vaikuttaa.

olen 9.luokalla . vaihdan lukiota.opetus heikko. sijaiset eivät pidä kuria.

mitkä pisatestit???? rehtori ei kerro mitään.

en ole kuullut pisatesteista mitään. ylioppilaastulokset ovat huonoja.

Venäläisen koulun käyneenä vuosina 1957-67, aluksi Neitsytpolulla ja myöhemmin nykyiseissä v. 1964 valmistuneessa koulussa, täytyy vain ihmetellä tuon nuoremman  1980-90 luvuilla opiskelleen kokemuksia koulusta ? Olikohan lama-ajan syytä vai minkä, että koit koulun epämodernina? Minä, päinvastoin, pidin koulua, jo silloin 1950-60 luvulla, modernimpana kuin suomalaisia kouluja. Meillä oli erittäin hyvät ja uudenaikaiset oppikirjat. Silloin oli koulussa 2 linjaa, yksi niille jotka aloittivat koulun 1. luokalta ja toinen niille, jotka tulivat myöhemmin kieliluokalle suomalaisesta koulusta, n. 10-12 vuotiaina. Suurin osa opettajista oli Suomessa asuvia suomalaisia, vaikkakin 2-3 kielisiä, osa emigrantteja. Neuvostoliitosta oli muutama vieraileva opettaja,

mm. matematiikan ja venäjänkielen opettajia ja erittäin hyviä sellaisia, todellisia pedagogeja. Monisteita ei käytetty, vaan silloin oli kyllä varaa kirjoihin ja paljon muuhunkin, kuten erilaisiin kerhoihin - itse soitin koulun balalaikkaorkesterissa haitaria. Muita kieliä kuin venäjää, kuten ruotsia, englantia ja saksaa opettivat suomalais-ruotsalais-saksalaiset opettajat ja oppikirjat olivat samat kuin suomalaisissa oppikouluissa ja opetus yksilöllistä ja tasokasta. Luokat olivat pieniä, 12-20 oppilasta/luokka ja koulun ja kodin yhteydenpito oli säännöllistä.

Suomalais-venäläinen koulu on muuten Suomen 1. peruskoulu, siellä käytiin jo vuodesta 1964 lähtien luokat 1-9, ilman erillistä pyrkimistä oppikouluun. Lisäksi koulu oli kansainvälinen jo alusta alkaen. Minunkin luokallani oli ruotsalaisia, venäläisiä, suomalaisia, tsekkejä, bulgarialaisia, puolalaisia. Paljon olisi vielä myönteistä kerrottavana, mutta jääköön tähän. Jatkakoon joku toinen näitä muisteluja. t: Maija Moschkireff-Sero-Salminen-slavisti, 45 v. ammatissa venäläisen koulun ansiosta venäjänkieltä hyödyntänyt mummeli, vuosimallia 1949.

Nostan tätä keskustelua. Onko muilla kokemuksia koulusta tai Kalinkasta?

Joo, olin siellä pari vuotta kiusattavana ysärillä.

Tietäisitpä vaan..

onko kenelläkään tuoreita kokemuksia?

Lapseni on ko. koulussa ja toinen menossa. On puoleksi venäläinen. Oppilaat jaetaan kielikokeen perusteella eri luokkiin ja ryhmiin. Tiedän joitakin täysin suomalaisten vanhempien lapsia. Lapset pärjäävät oikein hyvin vaikka vanhemmat eivät osaakaan venäjää. Erittäin hyvä koulu ja oppituloksetkin ovat olleet Pisa-testissä erittäin hyvät. Suosittelen!

Meitä oli siellä vuosien varrella ihan joka lähtöön, ja ihan hyvin kaikki pärjäsivät. Nykyään sitä paitsi koulu on paljon modernimpi kuin silloin 80-90- luvulla

... satutuokioita.

kiitos tästä viestistä, kiva kuulla tuoreita kokemuksia!

Tyttäreni pääsi juuri yhdäkseneltä luokalta ja on menossa SVK:n lukioon. Parasta omalla tavallaan ko-koulussa on että esikoulusta lukionloppuun asti siellä on pääsääntöisesti samat opettajat ja oppilaat. Kaikki oppivat siis tuntemaan vuosien saatossa toisensa mikä lisää yhteilillisyyttä huomattavasti.



Venäjän kieltä oppii ummikkokin helposti, kielikylvyn avulla.

Meistä vanhemmista kumpikaan ei osaa venäjää juuri lainkaan ja pärjätty on.

Eskari on varsin koulumainen ja koulussa on aika paljon läksyjä.

suomalaiset oppilaat eivät opi hyvin venäjää.Ylioppilaskirjoituksessa kirjoittavat lyhyttä venäjää.