Kokemuksia Helsingin suomalais-venäläisestä koulusta?

Hei!

Olen yhdeksänellä luokalla ja kohta alkaa tutustuminen erilaisiin lukioihin. Svk:ta olen ajatellut, mutta lukiessani näitä viestejä tuli aika huono fiilis. Kannattaako mennä edes tutustumaan avoimien ovien päivään? Onko kenelläkään tuoreampaa kokemusta, josta voisi kertoa?

Nostan.

Onko tuoreita kokemuksia koulusta?

Ensi vuonna on tulossa koulun valinta.

up

Parhaat eväät elämään saa Suomalais- venäläisestä koulusta.

Nyt on jo kymmenisen vuotta valmistumiseni jälkeen ja muistelen kouluaikojani lämmöllä. Töitä hakiessa minulla on aina etuna venäjän kielen taito, joten pääsen aina haluamaani paikkaan töihin.

Koulu on pieni, joten opettajat tuntevat oppilaansa hyvin. Venäjän kielen opettelu ei ole helppoa, mutta palkitsee myöhemmin. Jos joskus hankin lapsia, varmasti valitsen SVK:n.

Ja kun ihmiset kyselivät, niin kerron, että vanhempien ei tarvitse osata venäjän kieltä, riittää, että olette lapsellenne kannustavia oppimaan uutta.

Hyvä koulu ja hyvä pieni lukio. Suosittelen kaikille. SVK on suomalainen oppilaitos, jossa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa. Ei tarvitse pelätä, että koulussa on joku neuvostomeininki, ei todellakaan. Ns. huono sijoitus yo-kirjoituksissa johtuu siitä, että lukioon tulee jonkin verran oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi, mikä tietysti vaikuttaa ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Mutta suurin osa pääsee lopulta ylioppilaiksi ja saa korkeakoulupaikan.

Kalinkasta lukioon tuli oltua. Kalinka oli silloin 90-luvulla ainakin ihana, sieltä vain hyviä muistoja. Eskari oli tosi kiva myös. Ala-aste meni hyvin myös. Yläasteella lähti valitettavasti alamäki... Lukion menin silmät kiinni ja lukematta kirjoituksiin, mutta läpi meni ja ihan hyvin. On paljon hyviä muistoja, mutta toki myös niitä huonojakin.

Oli paljon hyviä opettajia ja suurin osa oppilaista mukavia. Pientä kiusaamista oli aina jostakin suunnasta, mutta se nyt kai "kuuluu" asiaan kun on paljon nuoria. Monilla jäänyt kuitenkin pitkät ystävyyssuhteet koulusta. Itselle yläaste ja lukio oli kivulias, mutta onneksi niistäkin jäi edes jotain hyviä muistoja. Enkä tiedä olisiko ollut yhtään helpompaa muualla...

Välillä ajattelen että olis ehkä ollut hyvä vaihtaa koulua yläasteella tai viimeistään lukiossa, mutta toisaalta esim. leirikoulumatkat olivat varsinkin jälkeenpäin todella hienoja kokemuksia. Nykyään ei taida enää valitettavasti onnistua ainakaan toistaiseksi. 

Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut kiva jos opettajat olisivat vaatineet enemmän venäjän kielen puhumista usein pärjäsi sillä että vastasi suomeksi vaikka sinulle oltaisiin puhuttu venäjäksi. Kieltä kuitenkin oppii parhaiten puhumalla! Ja tuolla koulussa erinomainen tilaisuus siihen. 

Nykyään höpöttelen venäjää itsekseen kun ei ole ketään kenen kanssa puhua.

Kalinkasta lukioon tuli oltua. Kalinka oli silloin 90-luvulla ainakin ihana, sieltä vain hyviä muistoja. Eskari oli tosi kiva myös. Ala-aste meni hyvin myös. Yläasteella lähti valitettavasti alamäki... Lukion menin silmät kiinni ja lukematta kirjoituksiin, mutta läpi meni ja ihan hyvin. On paljon hyviä muistoja, mutta toki myös niitä huonojakin.

Oli paljon hyviä opettajia ja suurin osa oppilaista mukavia. Pientä kiusaamista oli aina jostakin suunnasta, mutta se nyt kai "kuuluu" asiaan kun on paljon nuoria. Monilla jäänyt kuitenkin pitkät ystävyyssuhteet koulusta. Itselle yläaste ja lukio oli kivulias, mutta onneksi niistäkin jäi edes jotain hyviä muistoja. Enkä tiedä olisiko ollut yhtään helpompaa muualla...

Välillä ajattelen että olis ehkä ollut hyvä vaihtaa koulua yläasteella tai viimeistään lukiossa, mutta toisaalta esim. leirikoulumatkat olivat varsinkin jälkeenpäin todella hienoja kokemuksia. Nykyään ei taida enää valitettavasti onnistua ainakaan toistaiseksi. 

Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut kiva jos opettajat olisivat vaatineet enemmän venäjän kielen puhumista usein pärjäsi sillä että vastasi suomeksi vaikka sinulle oltaisiin puhuttu venäjäksi. Kieltä kuitenkin oppii parhaiten puhumalla! Ja tuolla koulussa erinomainen tilaisuus siihen.

Nykyään höpöttelen venäjää itsekseen kun ei ole ketään kenen kanssa puhua.