Anoppi hoitaa mieheni siskon lapsia PALJON enemmän kuin meidän - kenen "ongelma" tämä on?

maksaa päivähoitomaksuaja menettäisi samalla kotihoidontuen (käy töissä). Äitini valittaa että me ei käydä kylässä eikä näe meidän lapsia. Viimeksi kun ehdotin että toinen lapsistani haluaisi jäädä vielä vähäksi aikaa kylään ja itse olen menossa töihin, niin sanoi ettei jaksa kuin yhden lapsen kerrallaan. No millos ne meidän lapset voi mennä sinne jos sikon lapsi on siellä aina vaikka vanhempansa ovat kotona?

Siis kyllä meillekin hoitoapu useammin olisi tervetullutta! Olemme usein todella väsyneitä ja levon ja kahdenkeskisen ajan tarpeessa. Mutta meidän mielestämme ei olisi ollut kohtuullista vaatia isovanhemmilta hoitoapua useammin kuin nyt. Tietenkin lapsiperhe-elämä väsyttää, ja olemme kokeneet että se vain on vanhempien osa, ja että JOSKUS sitten otetaan omaa ja yhteistä aikaa. Mutta siis pääosin selvitään omin avuin, ei toisten varassa. Sehän tässä harmittaakin kun tajuaa, että olisimme ehkä sittenkin voineet hummailla paljon enemmän, kun näköjään miehen siskokin puolisoineen voi. En toki näe pinnan alle, voihan heillä olla vaikeaakin, mutta näin äkkiseltään tuntuu lähinnä siltä, että he ovat repineet isovanhemmista kaiken hyödyn sillä välin kun ne olemme sinnitelleet. Ap

Valitettavasti nämä miniät on alussa niiiiin kaikkitietäviä, etteivät halua miehensä äitiä (eli anoppia) millään lailla perheen elämään mukaan. Sitten, kun se keuliminen vähän rauhoittuu ja tarvitsisi lastenhoitajaa, niin anoppipa ei olekaan kiinnittynyt poikansa lapsiin sillä lailla kuin tyttärensä lapsiin, joiden elämässä on SAANUT olla mukana ensimetreiltä saakka. Eli opetukseni teille, arvon miniät, antakaa anoppinne olla alusta alkaen mukana lastenne elämässä! Ei se ole mitään teiltä pois, vaan päinvastoin.

Ei se noin mene. Meillä ei ollut ketään muuta koska omat vanhempani eivät asuneet lähimaillakaan. Alusta asti anoppi kuvassa. Kuitenkin kiukutteli kun pyydettiin hoitamaan, koska oli kai väsynyt hoitamaan tyttärensä lapsia työn ohessa jatkuvasti. Tytär on rikas mutta halusi säästää hoitomaksuissa.

Sama juttu kuin jollain yllä olevalla. Anoppi lisäksi valittaa ääneen miten on tehnyt sitä ja tätä tyttärellä. Kerran sanoi, että hän ja appi tekevät siellä kaiken (remontit, autonkorjaukset, lastenhoidon, ruoat), koska muuten tytär joutuisi koska vävy on niin kiireinen( Lue: vävy harrastaa omia juttja).



Asiahan on niin että ihminen haluaa olla vanhanakin tarpeellinen, mutta kenenkään voimat tai aika eivät riitä tekemään kaikkia lastenhoito ja kodinhuoltotyötä useammalle perheelle. Joten useat isovanhemmat valitsevat sen rikkaimman lapsensa esimerkiksi (kun nämä ovat muka kiireisiä) ja tekevät tälle kaiken, yrittämättäkään olla tasapuolisia. Koska se vaatisi kovia ponnisteluja, eikä jakseta enää vanhana.

viimeisen Vauva-lehden jutun tästä aiheesta

mites toiset isovanhemmat, kummit, kaverit, tädit ja sedät?

Kellokortti käteen kaikille ja lapsia hoitamaan.

Alat nyt siis ruinaamaan sitä hoitoapua, että pääsette miehesi kanssa laatuaikaa viettämään.

Mun äiti hoitaa meidän nuorempaa jokainen arkipäivä, kun olen koulussa. Aivan käsittämätön apu meille taloudellisesti jo pelkästään, kun ei tuputtamallakaan huoli latin latia ja saan silti kotihoidontuet 2-vuotiaasta. Lisäksi tietää, että hyvin hoitavat yhdessä isän kanssa ja parempihan se mummu on kuin vieraalla. Mummulla saa syliä, hellää nukutusta, pitkiä sylittelyjä päiväunien jälkeen jne.

Veljen vaimo aloitti tuon "keulimisen" heti alkuunsa. Teki kaikkensa tehdäkseen selväksi vanhemmillemme, etteivät he kuulu heidän elämään. Jouluna ei viitsitty edes käydä, ei äiteinpäivänä tai koskaan. Aina oli tuo vaimo tai silloinen tyttöystävä keksinyt muuta ohjelmaa, vaikka asuvat lähellä. Täydellistä dissausta ilman yhtään järkevää syytä muuta kuin joku ikiaikainen tarve näyttää anopille paikkansa arvojärjestyksessä. Kun saivat lapsen, mun vanhemmat ei saaneet mennä edes katsomaan ekaan kuukauteen, kun käly oli NIIN väsynyt, vaikka kälyn omat vanhemmat punkkasi päiviä, kun tulivat toiselta puolen Suomea. Kun vauva kasvoi, niin havahtuivat, että olispa se kiva, kun olisi lähellä luotettava ja ilmainen hoitopaikka. No, varmaan nyt urputtaa jossain, miksi meidän lapsi on äidillä ja isällä hoidossa, ja miksi heidän lapsi on päiväkodissa. Aika nyreää kommenttia tulee... Tekisi mieli kysyä, että kuinka monta vuotta loukkasit ja nöyryytit, suljit appivanhempasi lapsesi elämästä pois sadistisesti nauttien. Nyt ihmettelet, kun he ovatkin niin läheisiä mun lasten kanssa. Tottakai tykkäävät veljen lapsista, mutta ovat vieraita, pelkäävät olla lasten kanssa, etteivät vaan tee mitään virhettä (joka johtaa heti rangaistukseen -> ei saa tavata) ja ovat sydänjuuriaan loukkaantuneet niistä kerroista, kun olivat tehneet ruuat jouluna, odottivat pöytä höyryten ja veli vaimoineen ei vaivautunut edes ilmoittamaan, etteivät tulekaan.

Kyllä me olemme ainakin käyneet äitienpäivät ja joulut alussa. Mutta toki vähitellen jatkuva tyttären perheen avustaminen ja sen esiintuominen on vähentänyt näitä tapaamisia.

Lisäksi koen loukkaavana, että anoppi ei osaa olla olematta epätasa-arvoinen lastenlasten välillä.

anoppi hoitaa miehen veljen lapsia huomattavasti enemmän kuin meidän. Osin ymmärrän sen, koska itse olen vielä hoitovapaalla ja pystyn olemaan lasteni kanssa, mutta olisihan se kiva joskus että ottaisi meidänkin lapsia esim. yökylään. Asumme samalla paikkakunnalla, joten ongelma ei ole välimatka. Toisaalta minulla ei ole varaa valittaa, koska omat vanhempani ovat niin hurahtaneita isovanhempia, että soittavat tämän tästä ja kysyvät,koska saavat lapset kylään =D joten vapaata kyllä saan, kun haluamme, mutta tasapuolisuuden nimessä joskus kyrsii

Anoppi on hoitanut mieheni siskon lapset aina eskaikään saakka (eli ei ole tarvinut päivähoitoon mennä) ja vielä ILMAISEKSI! Tämä on taas vienyt voimavaroja meidän auttamiselta, emmehän me kehtaa tunkea lapsiamme viikonloppuyökylään, kun mummo on saanut olla viikon jo toisen perheen lapsi- ja kotiapulaisena (mummo on siis mennyt tyttärensä kotiin hoitamaan niitä lapsia).



Ja mitä OIKEAAN avuntarvitsemiseen tulee, anoppi kommentoi viime vuoden pitkää työmatkaani näin "et olisi päässyt, jos miehesi olisi ollut töissä" eli tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta ei olisi sitä apua tullut! (muutama päivä vs. monen vuoden hoitoapu toiselle perhellee, huoh!)



Ja turha selittää että tyttären lapset ovat tärkeämpiä, ihan yhtä laillahan ne lapset ovat miehenkin eli sen anopin pojan!



Ihan oikein oli kun lapseni kommentoi kerran että epäreilua kun mummo hoitaa enemmän serkkuja.



Ja kyllähän tämän tasavertaisuuden pitäisi mummon puolelta lähteä. Eikä minusta olisi mitään järkeä alkaa vaatimaan enemmän. Jos mummo ei osaa kieltäytyä toisen perheen auttamisesta siksi, että voisi auttaa toisen perhettä niin se on hänen oma juttunsa (olen aina inhonnut sellaisia ihmisiä, jotka ei osaa sanoa "ei"...ja anoppi ei varmaan tyttärelleen osaa). (Mutta toisaalta kyllä anoppi on meille osanut sen "ei" sanoa :) )



Toivon vaan että itse osaisin olla tasavertaisempi mummo :) (ja äiti)

Sullahan on ap ihan onnellinen tilanne, kun on anoppi kuitenkin sellainen, joka välittää myös sinun lapsistasi.



Minun tilanteeni on surullinen mielestäni. Anoppi on saanut mielensä mukaan lapseni elämän alusta asti olla mukana, mutta häntä ei kiinnosta. Vuoden sisään nähnyt lasta noin 5 kertaa. Ei katso ehdi, vaikka ollaan melki naapureita, kun miehen siskon täydelliset lapset ovat niin paljon ihanempia.

veljeni lapsia huomattavasti enemmän kuin omiani mutta en minä näe asiassa ongelmaa. Veljeni ja vaimonsa tarvitsevat lastenhoitoapua ja ennenkaikkea heidän lapsensa tarvitsevat mummolaa. Me taas pystymme tarvittaessa vaikka palkkaamaan apua ja toki käymme päiväseltään mummolassa koko perheen voimin.

Siten ,kun sinä olet anoppi korjaa sekin virhe.Hoida sitten kaikkien lastesi lapsia.

Eikö teidän äidit sitten puolestaan hoida lapsianne eikä niitä kauheiden miniöiden lapsia. Vai onko pelkästään anopin asia hoitaa lapsianne?

Eikö teidän äidit sitten puolestaan hoida lapsianne eikä niitä kauheiden miniöiden lapsia. Vai onko pelkästään anopin asia hoitaa lapsianne?

hoitoapua emme tarvitse, mutta olishan se kiva, kun vaivautuisi edes lapsen synttäreillä käymään. Ja kysyisi EDES kerran vuodessa, miten menee.

Terv. nr 32

Miksi ei aikuiset lapset saisi pyytää apua vanhemmiltaan? Niin miehesi kuin miehen sisko? Ei isovanhempien ole pakko suostua, eikö se ihan selvä kaikille ja siitä ei kukaan loukkaannu...?



Kenties miehesi sisko on sairastunut tai muuten vaan tarvitsee enemmän apua tällä hetkellä, oletkos ajatellut sitä?



Ei sillä että se edes sinulle kuuluu.

koska lapsemme ovat suloisia ja hyvinkäyttäytyviä. Mieheni siskon lapset ovat levottomia, huonokäytöksisiä riiviöitä.



Ehkä anoppi vain pitää niistä toisista lapsista enemmän. Tyhmää kuvitella, että isovanhemmat rakastaa lapsia automaattisesti kuin omiaan.

Mä en oikein tajua tätä keskustelua. Lapsilla ja isovanhemmilla voi olla läheinen suhde ilman, että hoitavat lapsia. Kutsukaa heidät kylään ja ihan osallistumaan teidän arkeen. Miksi tässäkin keskustelussa ainoa vaihtoehto on se, että lapset on anoppilassa hoidettavina. Uskoisin, että monessa tilanteessa appivangemmat arvostaisivat tapaamisia ilman velvoitteita.



Jos sitten apua tarvitsee ihan arkeen ja jos appivanhemmat eivät ole mahdollisuudessa, niin saahan sitä apua muualtakin. Ei siitä kannata katkeroitua.

Anoppi on hoitanut mieheni siskon lapset aina eskaikään saakka (eli ei ole tarvinut päivähoitoon mennä) ja vielä ILMAISEKSI! Tämä on taas vienyt voimavaroja meidän auttamiselta,

Itse olen joskus ihan ulkopuolisten taholta törmännyt ihmettelyyn, miksi meidän lapsemme ovat päiväkodissa vaikka eläkkeellä olevat isovanhemmat asuvat lähellä (kirjaimellisesti lähellä, muutaman korttelin päässä).

Ei tulisi mieleenkään pyytää vanhempiani hoitamana lapsia joka päivä. Ja jos he hoitaisivat meidän lapsemme päivisin, niin sittenhän heidän pitäisi tarjota sama palvelu kaikille 8 lapsenlapselle, eikös niin?

On paljon reilumpaa, että kaikilla lapsenlapsilla on päivähoitopaikka, ja vastaavasti kaikki vuorollaan pääsevät silloin tällöin mummolaan.

teidän kannattaa pyytää hoitoa silloin kun sitä tarvitsette, ei silloin kun ette tarvitse. Ymmärrän jossain määrin tuon ärsyyntymisesi, mutta teet itsellesi palveluksen kun keskit jonkun keinon unohtaa sen.



Eivätkö omat vanhempasi hoida lapsiasi lainkaan? Voihan olla, että miehesi siskon miehen vanhemmat taas eivät hoida näitä 4- ja 2-vuotiaita niin paljon.



Ja toisaalta, jokaiselle soisi apua tarpeen mukaan. Esim. siskoni on yksinhuoltaja, ja äitini ja isäni auttavat häntä paljon, joten olen vähän varovainen kysymään apua vanhemmiltani, etteivät rasittuisi liikaa.