Jätänkö äidin ja lapsen?

Tilanne on se että olen laittanut paksuksi muijan johon en ole rakastunut ja jota kohtaan ei ole mitään tunteita. Meillä ei varsinaisesti ollut koskaan mitään seurustelusuhdetta, vain lyhytaikainen seksisuhde. Raskauden puolessa välissä muija pyysi muuttamaan luokseen, jotta voisin auttaa häntä kotitöissä ja myöhemmin lapsen hoidossa. Ajattelin että se voisi olla hyvä idea vaikka me ei oikeastaan edes seurusteltu. Tuleehan se kuitenkin olemaan minun lapseni ja onhan minulla velvollisuus pitää siitä huolta.



Olemme nyt asuneet kolme kuukautta yhdessä ja lapsi on kohta syntymässä. Välillemme ei ole vieläkään muodostunut mitään tunteita. Olemme vain kämppiksiä. Hän kuitenkin haluaa suhteelta enemmän kuin kaveruutta. Todennäköisesti haluaisi mennä naimisiin. Tämä nainen on henkisesti epätasapainoinen ja raskaus on vain pahentanut sitä. Hän hermostuu jatkuvasti mitättömistä asioista. Yhdessä asuminen on välillä ollut yhtä helvettiä. Pidän häntä ärsyttävänä ja vastenmielisenä. Koska olen välinpitämätön häntä kohtaan, hän vuorostaan reagoi turhautuneesti minua kohtaan.



Haluan kuitenkin olla tukena ja turvana raskauden loppuun asti, mutta kannattaako minun jäädä asumaan hänen luokseen raskauden jälkeen? Tuleeko perheen perustamisesta yhtään mitään jos ollaan vain "kavereita" ja "kämppiksiä". Jos nyt lähden se olisi varmasti helpompaa kuin vuoden päästä, koska silloin olisin jo kiintynyt lapseen. Olenko liian kiltti jos uhraan oman elämäni ja kärsin yhdessä asumisesta hänen kanssaan lapsen takia? Onko lapsellekaan hyväksi varttua tälläisessä ilmapiirissä? Mitä ihmettä voisin tehdä?



Terveisin, epätoivoinen mies