miksi imettäminen ei suju kaikilla?

Siis kyllä toki koko ajan pidin lasta hereillä tai katsoin että syö.. Ja otinkin usein pois kun nukahti, mutta sitten sain olla syöttämässä heti, alle tunnin päästä, uudelleen. Tästä hereillä pitämisestä kyllä neuvottiinkin silloin.



Sitten kun aloin antaa lisämaitoa imetysten jälkeen, niin vauva söi helposti 100 ml imetyksen päälle, siis silloin kun pulloon alettiin siirtymään. Itsestä tuntui, että imetän vauvaa ensin näön vuoksi ja sen jälkeen annan ruuan pullosta..



29

Minullakaan ei maitoa tullut esikoiselle ollenkaan. Ei siis tipan tippaa, ikinä. Toisen lapsen kohdalla menin lääkäriin ja sain lääkkeet. Lääkkeiden avulla tuli muutama tippa, kunnes lapsi kieltäytyi sit totaalisesti rinnasta.

Minulle lääkäri sanoi, että kaikkien naisten aivolisäke ei tuota riittävästi prolaktiinia, joten maito ei koskaan kunnolla nouse. Sitä voi tosin alkaa tulla viikkojen/kuukausien kuluessa jos ahkerasti imettää. Minäkin tosiaan tiedän äidin, joka imetti kolme kuukautta ennen kuin maitoa alkoi tulla, mutta omani eivät tosiaan huolineet tyhjää rintaa vaikka kaikki temput yritettiin imetysohjauksen avulla.

Minusta on tosi kummallista, ettei tästä puhuta enempää. Kaikki tietävät, etteivät hormonaaliset häiriöt ole naisille mitenkään harvinaisia; jokainen tietää jonkun, jolla on ollut vaikeuksia kuukautiskierron, raskaaksi tulemisen, keskenmenojen tms. kanssa. Myös maidon erittymisessä voi olla häiriöitä aivan samalla tavalla. Mut jostain syystä juuri rinnoista puhutaan, kuin ne olisivat koko ihmiskehon ainoa täydellinen elin, jonka toiminta on täysin äidin tahdon varassa.

Hyvin mahdollista että minullakin tuo johtuu hormonitoiminnasta. Sinällään hassua että vieläkin kiihdyn asiasta (edellinen viestini) vaikka tosiaan kuopuskin on jo kolme. Kai se johtuu vain siitä että imetykseen painostetaan todella paljon ja jos se epäonnistuu pidetään vain laiskana tai tyhmänä. Vaikea olla reagoimatta :)

-60 jolla on rinnat vain koristeena - hyötyarvo pyöreä nolla

mulla ei mitään ongelmaa laulaa nuotilleen, ja naureskelen muita jotka kiekuvat epävireisesti :D onhan ihminen nyt luotu ilmaisemaan itseään äänellään?

-Lapsi oli pieni, eikä saanut isosta nännistä oikeaa otetta

-Lapsi sai kotiinlähtötarkastuksessa lonkkavaljaat, jotka estivät imettämisen juuri niissä asennoissa, missä lasta oli synnärillä pari päivää yritetty imettää

-Osastolla oli liikaa asiakkaita ja henkilökunta vajausta, joten opastusta en saanut useista pyynnöistä huolimatta tarpeeksi: kaikki näytti kuulemma menevän hyvin

-Kotona lapsi sai rintaraivareita ja kieltäytyi imemästä rintaa ->mikään ei auttanut

-Reilun viikon ikäisenä lapsi joutui sairaalaan, keskoskaappiin ja maitoa annettin nenä-mahaletkun avulla

-Lapsen hengenlähtö oli niin lähellä, että maidontulo loppui vähitellen 1kk:n ikään (jolloin pääsimme kotiin) mennessä stressin ja väsymyksen takia säännöllisestä pumppaamisesta (vuorokauden ympäri) huolimatta

-Maidontuloa ei saatu aloitettua uudelleen lääkityksenkään avulla

-Kun olin yrittänyt imettää ja pumpannut pari viikkoa säännöllisesti saaden pullon pohjalle noin 10 ml vuorokaudessa, eikä määrä lisääntynyt ollenkaan, mies laittoi pumppaamiselle ja yrittämiselle stopin



Tässä mun syyni, vaikkei ne sulle ap kuulukaan. Imettäminen on henkilökohtainen ja arka asia siinä epäonnistuneille, joten yrittäisit leuhkimisen sijaan ymmärtää. Niitä, joita ei huvittanut imettää, nää keskustelut ei todellakaan loukkaa yhtään, joten kenenkään on ihan turha mutista mistään kalikan kolisemisista. Me taas, jotka tehtiin vaikka mitä, ja silti epäonnistuttiin, itketään silmät päästämme lukiessamme näitä keskusteluja. Olen nyt 13. viikolla raskaana ja valvon yöni stressaten imettämistä tällä toisella kerralla. Mikä määrä syitä riittää seuraavalla kerralla, jos imetys ei nytkään onnistu!? Miksi ihmeessä imettäminen on sellainen asia, jolla on lupa tulla lällättelemään ja arvostelemaan muita? Se että sulla ei ollut mitään ongelmia, ei tarkoita sitä, etteikö niitä joillakin olisi. Eihän ihmisillä ole tapana mennä leuhkimaan onnistumisillaan toisten naaman eteen, tai ainakaan se ei ole hyvien tapojen mukaista. Miksi äidit ovat niin raadollisia ja armottomia toisilleen!?

Nauttikaa lapsistanne! Älkää stressatko tai asettako paineita muille äideille. Lapset on vauvoja niin vähän aikaa ettei ruokintatavalla ole pitkässä juoksussa mitään merkitystä.

Esikoista en imettänyt kuin 3kk, ja senkin ajan osittain. Siihen vaikutti seuraavat asiat:

- vauvan ärhäkkä luonne, ei suostunut imemään tyhjää

- luontainen hidas maidon nousu

- väärä imuote, jota kyllä tarkastettiin, oli silti vain väärä

- korvikkeen antaminen

- neuvolan antaman väärät ohjeet mm. imetysvälien ja korvikkeen antamisen suhteen

- oma uskon loppuminen, stressaantuminen jne.

- Jälkikäteen lapsen myöhemmin todettu maitoallergia varmasti vaikutti myös (itkuinen ja oksenteleva tyyppi ei imeskele maitoa mielellään)



Yritin kyllä niin kovasti että ahdistuin. Näin nyt silti kävi.



Kuopusta imetän vieläkin, väh on kohta 1v2kk vanha. Tällä kertaa osasin varautua hitaaseen maidonnousuun ja suhtautua siihen sitkeydellä. Lisämaitoa piti jälleen antaa, mutta nyt se hörpytettiin. En antanut vauvalle lainkaan tuttia, jottei imuote menisi vääräksi. Imetin aina kun vauva vähääkään osoitti halua, välillä pitkiä aikoja putkeen ja aina todella tiheään. Ensimmäiset 2-3kk en paljon muuta tehnyt, aina piti olla valmis imettämään. Vauva nukkui alussa pisimmillään 3h pätkän, muuten heräili tiheämpään.



3kk jälkeen alkoi helpottaa ja imetys on sujunut todella hyvin. En ole litratissi enkä voisi esimerkiksi luovuttaa maitoa, mutta hyvin tämä on sujunut kun tiesi mitä tehdä. Kyllä tälläkin kertaa olisi helposti voinut imetys kaatua johonkin. Jos en olisi voinut paneutua imetyksen alkuvaiheisiin niin suurella antaumuksella, tai jos vauva ei olisi ollut rauhallinen imijä, olisi hyvinkin voinut taas mennä mönkään. Mutta kiva kun ei, ja sain myös tällaisen imetyskokemuksen.

kun minulla onnistui imetys todella hyvin vailla pienintäkään ongelmaa ja _silti_ minusta on ihan helppo ymmärtää, että kaikilta se ei kerta kaikkiaan onnistu. Tai voi onnistua kerran, mutta ei seuraavalla kerralla. Ennen vauva-aika oli ihmisen vaarallisinta aikaa jolloin kuolema oli mitä luonnollisinta, nyt meillä on Tuttelia josta olkaamme kiitollisia.

Tiedosta ei ollut puute, ohjauksesta kyllä.



Olen itse terveydenhuoltoalan ammattilainen, terveydenhoitaja siis. Sain keskosvauvan sektiolla, joka ei jaksanut imeä. Hällä oli kauan nenämahaletku, jonne meni suurin osa maidosta kauan. Pullostakin söi siis huonosti. keskolassa rintaa yritettiin tarjota muutamia kertoja, muttei siitä tullut mitään, sillä tarvittiin rintakumikin väliin, eikä lapsi osannut rinnasta imeä kunnei siis pullostakaan oikein osannut. Lypsämällä sain riittävästi annettua omaa maitoa ja jatkoin sitä puoli vuotta. Myöhemmin lapsi ei enää vain oppinut rinnasta imemisen tekniikkaa vahvistuttuaan. Alussa oli tärkeämpää, että lapsi jaksoi ylipäänsä syödä ja kasvaa. Siihen ei tarvittu enää lisäharjoituksia rinnalla lasta väsyttämään. Lapsen kasvukin oli alussa hitaanlaista kun väsyi niin syömiseen.



Tietoa hankin runsaasti lisää mm. Duodecimin uudesta imetysoppaasta, mutta ei mikään enää auttanut. Puoli vuotta sai rintamaitoa, sitten en jaksanut enää, kun oli jo 2 kk saanut kiinteitäkin päälle. Kiinteät aloitin, koska yksinään rintamaito ei olisi pumppaamalla riittänyt. Kiinteiden ohella kylläkin. Korviketta on siis saanut puolivuotiaasta alkaen.



Ihan lapseni parhaaksi olen toiminut ja kaikkeni yrittänyt. Aina sille ei vaan tosiaankaan voi mitään, ettei se imetys onnistu suoraan rinnasta.

Minäkin helposti kiihdyn tästä aiheesta, koska se on niin arka. Tein kaikkeni, aivan kaikkeni, enkä silti onnistunut.



On todella kummallista (jos asiaa ajattelee) että kaikki hokevat vaan sitä mantraa, että kaikki äidit voivat imettää. Kuitenkin hyvin harva imetyksessä epäonnistunut äiti tietää oikeasti, mikä meni vikaan, koska imetysongelmia ei koskaan tutkita. Mä en tiedä ketään, jonka rauhaskudoksen määrää olisi tutkittu, jonka prolaktiinitasoja mitattu jne. Imetysoppaassakin sanotaan jo heti alussa, ettei oppaassa käsitellä imetystä haittaavia rakenteellisia ja hormonaalisia vikoja. Jos ne kerran on niin harvinaisia ja vähäpätöisiä, miksei niille voida uhrata edes muutamaa riviä?



Tänä päivänä jokainen ihminen tietää, että jos jokin asia psykologisoidaan ja siihen tarjotaan vain yhtä oikeaa vastausta (=sitä että ihminen on tyhmä ja laiska) se tarkoittaa vain sitä, että asiasta ei oikeasti ole kovin paljoa tutkimustietoa. Imetysongelmat on tästä aivan kärjistetty esimerkki, jossa jälkiviisaus kukkii (joko yritit liikaa tai liian vähän, imetit ja pumppasit liian harvoin tai sitten liian usein jne) ja kaikki on aina äidin päänupista kiinni, mut todellista apua on hyvin vaikea saada silloin, kun ongelma on akuutti ja siihen pitäisi saada apua.

ajattelemiseen. Eikä sekään näytä kaikilta onnistuvan....

ja kun ei heti onnistunut, vauva opetettiin pulloon jo synnärillä. Menihän se niinkin. On nyt jo terve aikuinen 'kaikesta huolimatta'.

synnyttämään ja silti se ei kaikilta onnistu.

kun se on kahden kauppa. Miksi kaikki vauvat eivät ime rintaa riittävästi? Siinäpä kysymys, johon yksikään imetysnatsi ei ole vielä osannut vastata.

kun se on kahden kauppa. Miksi kaikki vauvat eivät ime rintaa riittävästi? Siinäpä kysymys, johon yksikään imetysnatsi ei ole vielä osannut vastata.

jos syy on vauvassa! :)

mulla vasta 1 lapsi, eikä imetyksen kanssa mitään ongelmia... mä en vaan ymmärrä miten kaikilla naisilla ei imetys suju? ku nainen on luotu ruokkimaan lapsensa tissillä??

Hyvin meni kyllä vastikkeella :).

Vauva ei välttämättä osaa imeä. Kaikilla ei edes tule maitoa vaikka miten imettäisi. Ja sitten joillakin tietämättömyys estää imetyksen.

Varmaan vielä voi joku muu syy olla?

en pystynyt imettämään, koska rintoja on pienennetty ja maitotiehyet katkaistu siinä leikkauksessa. Harmitti kyllä, mutta ei se maailma onneksi siihen kaatunut.

Mutta kun ensikerralla näet kauppakeskuksessa pienen vauvan, jonka äiti antaa pulloa, niin se saatan olla minä.

En voi imettää, rinnoistani jäi sairauden jälkeen vain "kuoret" ,maitorauhasia ei ole lainkaan ja tietääkseni ne eivät kasva takaisin kun ne ovat pois leikattu ; )

Eikä minua kiinnosta vastata kasvotusten ihmisille miksi minä en imetä. Vastaan vain, ei onnistunut. En pidä itseäni huonona vaan onnekkaana.

En kai ole ainut?

Ei äitiyttä ehjistä rinnoista mitata!

usein nämä yhdessä ovat syynä että imetys ei onnistukaan..



Puutteellisella imatysohjauksella tarkoitan nyt monipuolisesti eri tilanteita joissa sitä olisi pitänyt antaa mutta se on ollut liian niukkaa tai sitä ei ole ollut ollenkaan.. Esim. valmennukset, lapsivuodeosastolla saatu, synnytyssalissa saatu, keskoslapset, lastenosastohoidossa olleet lapset yms.. neuvolan imetysohjauksen riittämättömyys. Henkilökunnalla ei ole riittävää tietoa ja ajanmukaista tietoa imetyksestä (suurin osa sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista kuuluu tähän ryhmään)..



Äidin asenteelle tarkoitan sitä että jos ei ole alunperinkään motivoitunut imettämään tai ei hanki tietoa sen edistämiseksi, tietysti omat voimavarat huomioiden..

et taida olla muutenkaan mikään järjen jättiläinen kun noin tyhmiä tänne kirjoittelet.



Mulla ei ikinä maito noussut ja meidän tuttavapiirissä olin kolmas, jolla sama ongelma. Siinä ei lääkkeet, pumput ja oluet auttanut. Onneksi korviketta sai ja lapsi nukkui loistavasti yöt.