Lue keskustelun säännöt.
Sh:t ja muut tietävät! Miksi psykiatrisella osastolla ei jutella öisin potilaiden kanssa?
02.01.2012 |
Kun näyttää hoitajia olevan paikalla niin kysäsenpäs. Jouduin erittäin vaikeiden ahdistus-ja paniikkioireiden takia psykiatriselle, akuutille osastolle pariksi viikoksi hoitoon. En tietenkään voinut öisinkään juuri nukkua, istuin, haahuilin, itkin ja panikoin. Kun oli oikein paha olla menin kansliaan ja pyysin että juttelisivat kanssasi = rauhoittelua koska se välillä auttoi. Jotkut hoitajat antoivat öisin katsoa jopa jääkiekkoa kun oli MM-kisat menossa ja juttelivat mutta suurin osa ei edes katsonut päin vaan istui koneella ja sanoi että yöllä ei ole tapana jutella ja pitää seuraa..joo, ymmärrän kyllä sen että yöllä pitäisi kaikkien nukkua ja päivärytmi on tärkeä ja näin mutta tuossa tilanteessa olin vasta tullut osastolle ja olin oikeasti aivan sekaisin ja hirveissä paniikkioireissa joihin annettiinkin diapamia suoraan nestemäisenä tarvittana ja tenoxia jne eli tilanne oli paha.
Kommentit (287)
Millähän perusteella lääkäri sitten voisi terapoida? Ei millään ellei ole koulutuksen saanut psykoterapeutti. Sama pätee hoitajiin. Molemmat ammattikunnat voivat hankkia terapeutin koulutuksen, että ei sen puoleen. Kumma olettamus tuo, että lääkäri voisi terapoida, mutta hoitaja ei.
Hoitajien on pidettävä tietty etäisyys potilaisiin. Pitkään yöllä jutellessa raja voisi ylittyä helposti. He eivät myöskään ole lääkäreitä, joten eivät voi terapoida sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin ap:n mielestä voi tuntua väärältä, että hoitajat eivät keskustele hänen kanssaan vaan kehottavat menemään nukkumaan
No voitko sitten kertoa, että mitä olisi pitänyt tehdä/tapahtua? Ap:han tosiaan halusi nukkua, mutta oli niin paniikissa ettei pystynyt nukkumaan. Ap:han kirjoitti, että paniikki oli niin kova, että hän ei pystynyt makaamaan vaikka olisi halunnut. Eli mitä olisi pitänyt tapahtua? Eikä enää kiitos mitään "vastusti hoitoa" tai "pompotteli hoitajia" tai "oli vaan niin kivaa valvoa" -paskaa vaan ihan konkreettisesti, mitä sitten olisi pitänyt tapahtua, jos ap kerran oli niin paniikissa ettei yksinkertaisesti pystynyt nukkumaan? Ja muistutan vielä, että paniikkikohtaus ei ole tahdonalainen tila, johon ihminen hoitajia kiusatakseen lietsoo itseään. Onkohan lääkäri myös erikseen kieltänyt, että "ei saa rauhoittaa yöllä jos tulee paniikissa pyytämään apua"?
tai katseli televisiota. Siihen hän siis pystyi pysähtymään... Ap:n olisi pitänyt mennä vuoteeseen sen kävelyn sijaan. Kävelevä potilas ei nuku, vuoteessa olevalla on siihen paremmat mahdollisuudet. Paniikkihäiriö ei ole tahdonalainen tila, vuoteeseen meneminen on. Paniikkihäiriö ei pakota kävelemään, se on potilaan oma valinta ko. tilanteessa. Hän siis halusi kävellä tai katsoa televisiota tai jutella, ei olla vuoteessa. Ongelma on siinä, että valitsemalla sen kävelyn hän valitsi unettomuuden ja pahan olon. Ap tiesi saaneensa paniikkihäiriöönsä hoidoksi ahdistusta helpottavaa ja nukahtamista auttavaa lääkettä. Hän päätti, että se ei riitä. Kyllä, hän todella päätti sen ihan itse, sillä nukahtamislääke auttaa nukahtamaan vain silloin, kun potilas suostuu olemaan levossa, ei kävelemään. Tuolla lääkeyhdistelmällään ja liikunnalla ap ihan itse teki olostaan vielä kamalamman, sillä elimistö halusi ei-tahdonalaisesti nukkumaan, ap ei siihen suostunut. Hoitajat yrittivät saada ap:n ymmärtämään, että hän itse pahentaa tilannettaan, mutta ap ei halunnut sitä apua vastaan. Hän halusi keskustella! Yöllä. Nukahtamislääkkeen vaikutuksen alaisena. Kukaan pätevä hoitaja ei ryhdy valvottamaan potilasta, jonka pitäsi nukkua!
Paniikkikohtauksessahan se hallitsemattomuus on juuri tosi oleellista. Oletko ihan varma, että vain päättämällä ap olisi pystynyt rauhoittua niin, että hän olisi voinut jäädä sänkyyn makaamaan?
jos potilas pystyisi olemaan rauhallinen ja rento ja nukkumaan. *vääntää rautalangasta*
pyörtyvänsä, sekoavansa tai muuta vastaavaa. On aivan ymmärrettävää, että potilas sellaisessa tilanteessa tekee kaikkensa saadakseen apua. Jos lääkitys ei ole riittävä poistamaan järkyttävää ahdistusta, on ymmärrettävää, että potilas yrittää hakea apua. Keneltä muultakaan sitä voi saada, ellei hoitajalta. Jos hoitaja suhtautuu välinpitämättömästi potilaaseen, voi paniikkikierre olla valmis. Potilas alkaa ennakoivasti pelkäämään öitä osastolla, koska tietää, että silloin ei mitään apua ole saatavissa jos lääkkeet eivät auta tuskaan.
Nimenomaan. Se on varmaan ihan kauhea tunne ola siellä osastolla, jossa luulee olevansa "turvassa" (saavansa apua). Sitten kun apu ei ole riittävää eli paniikki ei hellitä niin syy on potilaan. "Kyllähän se uni tulisi jos vaan menisi sänkyyn". Joo-o...
on yhtä mahdotonta kuin kuuhun hyppääminen. Se on aivan sama kuin yrittäisit nukkua juostessasi maratonia. Kropassa kuohuu adrenaliini. Todella pahoissa paniikkikohtauksissa rauhoittavat lääkkeet tai unilääkkeet eivät auta. Ne eivät riitä rauhoittamaan elimistöä, koska elimistö käy niin äärimmillään ylikierroksilla. Se on aivan fysiologisesti mitattavissa. Potilaalta voidaan mitata esim pulssi ja verenpaine ja yleensä niissä on huomattavia poikkeamia normaaliin verrattuna.
Rantaan olisi kilometrejä matkaa. Ohi pyyhältäisi poliisivene. Huutaisit apua, mutta poliisi toteaisi, että sinun pitäisi nyt vain uida tai kellua selälläsi, hän ei voi auttaa koska hänellä on kiire ja poliisipäällikkö on kehottanut hoitamaan vain valvontatehtäviä.
Voin kuvitella, että pahassa paniikkikohtauksessa potilaasta voi samankaltaiselta, kun hän yksinäisenä kävelee sairaalan käytävällä ja yrittää epätoivoisesti saada apua.
Jos et ole itse koskaan kokenut pahaa paniikkikohtausta, et voi varmasti tietää, millainen se on ja millainen se ei ole.
Minä olen kokenut. Siksi myötätuntoni on ap:n puolella. Itse en ole koskaan ollut sairaalassa, mutta tuollaista, mitä ap kertoo kokeneensa, ei saisi tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rantaan olisi kilometrejä matkaa. Ohi pyyhältäisi poliisivene. Huutaisit apua, mutta poliisi toteaisi, että sinun pitäisi nyt vain uida tai kellua selälläsi, hän ei voi auttaa koska hänellä on kiire ja poliisipäällikkö on kehottanut hoitamaan vain valvontatehtäviä. Voin kuvitella, että pahassa paniikkikohtauksessa potilaasta voi samankaltaiselta, kun hän yksinäisenä kävelee sairaalan käytävällä ja yrittää epätoivoisesti saada apua. Jos et ole itse koskaan kokenut pahaa paniikkikohtausta, et voi varmasti tietää, millainen se on ja millainen se ei ole. Minä olen kokenut. Siksi myötätuntoni on ap:n puolella. Itse en ole koskaan ollut sairaalassa, mutta tuollaista, mitä ap kertoo kokeneensa, ei saisi tapahtua.
mutta et olekaan, koska sinulla on pelastusliivit. Ohiajava poliisi toteaa, että on kesä, veden lämpötila noin 22 astetta, pärjäät kyllä, kunhan lopetat jatkuvat sukellusyritykset ja huitomisen.
Ap oli saanut lääkityksen, hän vain ei suostunut "ottamaan hoitoa vastaan" eli nukahtamaan vaan käveli edestakaisin. Hyvin turhauttavaa seurata vierestä, miten pelastusliiveissä oleva henkilö yrittää uudestaan ja uudestaan kohti pohjaa...
on yhtä mahdotonta kuin kuuhun hyppääminen. Se on aivan sama kuin yrittäisit nukkua juostessasi maratonia. Kropassa kuohuu adrenaliini. Todella pahoissa paniikkikohtauksissa rauhoittavat lääkkeet tai unilääkkeet eivät auta. Ne eivät riitä rauhoittamaan elimistöä, koska elimistö käy niin äärimmillään ylikierroksilla. Se on aivan fysiologisesti mitattavissa. Potilaalta voidaan mitata esim pulssi ja verenpaine ja yleensä niissä on huomattavia poikkeamia normaaliin verrattuna.
lääkkeet annettu. Hoitaja ei saa toimia hoito-ohjeiden vastaisesti ja ryhtyä itse puoskaroimaan vaan hänen on kuin uhmaikäisen lapsen kanssa sanottava uudestaan ja uudestaan, että nyt nukkumaan. Varmasti se on ap:sta väärin, että hän ei itse saakaan määrätä, miten olla, mutta hän on siellä potilaana ja jos lääkäri määrää lääkettä ahdistukseen ja nukahtamiseen, ei yöllä potilasta saa valvottaa.
Uskon, että se pulssi ei ainakaan siitä tasaannu, että ap ei suostu noudattamaan lääkärin hoito-ohjeita. Mutta psykiatrinen potilashan tietää aina itse parhaiten, mitä juuri hänelle tulee tarjota eli yöllisiä keskusteluja, televisio-ohjelmia, todennäköisesti kuppi teetä ja muutama suklaakonvehtikin olisivat olleet mieleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, kaikki taatusti uskoo sinua. Olen itsekin provoillut av,lle milloin toisena naisena, milloin vl.nä yms. Hups, mutta sinähän et ollut ap :D
Joo, minä taas en ole provoillut koskaan täällä enkä muuallakaan, kaikki eivät katsos tee niin. Ehkä tuo selittääkin miksi näet myös itse provoilijoita siellä sun täällä. Ehkä provoilet nytkin ihan tahallasi? Kun ap ei lähtenyt enempää riehumaan niin nyt yrität saada minut kiivastumaan? Kun kerran näköjään aika provoileva luonne olet. Se on kieltämättä aika provosoiva tilanne, kun joku alkaa ihan tosissaan (?) väittämään että minun henkilöllisyyteni olisi jokin muu kuin mikä se on. Minä olen kirjoittanut tässä ketjussa aika monta kommenttia, puolustanut ap:ta ja miettinyt tätä kolkkoa sairaanhoitokulttuuria. Varmasti siis olet minun viestejäni lukenut useammankin, jos olet koko ketjun lukenut. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin ap. Jos ymmärrät. Voi tietysti olla vaikea ymmärtää, jos itsellesi on ihan luonnollista esiintyä tällä palstalla milloin kenenäkin. No joo, taidan olla nyt itsekin tässä kohtaa sen verran fiksu, että lopetan tarttumisen provosointiisi. Toivottavasti ap ei pahoittanut mieltään tästä ketjusta. Tämä ketju on kyllä oiva esimerkki siitä, miten sairaaksi keskustelu voi joskus mennä.
Ei perhana :D Eli siis koska tälle palstalle kirjoittelee pipipäät (kyllä, tässä tilanteessa uskallan sanoa näin) joiden elämä on niin kuivaa että täytyy vastata itse itselleen (ei jumalauta oikeasti :D:D) niin kaikkien muidenkin on pakko olla samanlaisia pipipäitä ja vastailla itse itselleen, provota itsensä kanssa :D Kyllä täällä taitaa joku muukin olla psykiatrisen hoidon tarpeessa jos ihan oikeasti tuollaista tekee. Olisi kiva jos paikalla olisi joku ylläpidosta. Minut saisi ihan vapaasti käräyttää kahdella nikillä kirjoittelusta jos sellaista tapahtuu.
Ja nyt menee jollakin jo hoitajat ja potilaat sekaisin. Minä EN (jälleen tämä merkki vihamielisyydestä, raivosta ja epätasapainosta) ole yöllä katsonut televisiota.
Paniikkihäiriön taudinkuvaan ei myöskään todellakaan kuulu hoitajien pompottelu tai muu epäsuostuva käytös. Aika hurjaa jos ensihoitajatkin sanoisi sairaalassa akuutissa tilanteessa olevalle potilaalle että nyt nukkumaan hopi hopi!
on yhtä mahdotonta kuin kuuhun hyppääminen. Se on aivan sama kuin yrittäisit nukkua juostessasi maratonia. Kropassa kuohuu adrenaliini. Todella pahoissa paniikkikohtauksissa rauhoittavat lääkkeet tai unilääkkeet eivät auta. Ne eivät riitä rauhoittamaan elimistöä, koska elimistö käy niin äärimmillään ylikierroksilla. Se on aivan fysiologisesti mitattavissa. Potilaalta voidaan mitata esim pulssi ja verenpaine ja yleensä niissä on huomattavia poikkeamia normaaliin verrattuna.
lääkkeet annettu. Hoitaja ei saa toimia hoito-ohjeiden vastaisesti ja ryhtyä itse puoskaroimaan vaan hänen on kuin uhmaikäisen lapsen kanssa sanottava uudestaan ja uudestaan, että nyt nukkumaan. Varmasti se on ap:sta väärin, että hän ei itse saakaan määrätä, miten olla, mutta hän on siellä potilaana ja jos lääkäri määrää lääkettä ahdistukseen ja nukahtamiseen, ei yöllä potilasta saa valvottaa. Uskon, että se pulssi ei ainakaan siitä tasaannu, että ap ei suostu noudattamaan lääkärin hoito-ohjeita. Mutta psykiatrinen potilashan tietää aina itse parhaiten, mitä juuri hänelle tulee tarjota eli yöllisiä keskusteluja, televisio-ohjelmia, todennäköisesti kuppi teetä ja muutama suklaakonvehtikin olisivat olleet mieleen?
tarvittaessa voisi sitten vaikka hälyyttää sen päivystävän lääkärin sinne paikalle. Älkää viitsikö hei jankuttaa tuota samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka tuota uskoo?
Jos ei ensimmäisenä yönä tule uni, annetaan seuraavana tujumpi annos.
Miksi lääkäri ei lääkinnyt lisää, jos päivittäin keskusteltiin? Vai olisiko niin, että lääkitys olisi ollut riittävä, jos ap ei olisi lietsonut paniikkiin?
Minusta aika mielenkiintoinen paniikkihäiriö, joka rauhoittui, kun sai katsella televisiota. Luulisi kaiken täällä kerrotun perusteella, että siihen tilaan ei auta sitten niin yhtään mikään, koska sille ei itse voi mitään. Ihmeesti sitä sitten rauhooittui television ääreen vaan ei omaan vuoteeseen.
Huomaatko ap lainkaan ristiriitoja kertomuksessasi? Sinä hait silkkaa huomiota öisin, ja kun sitä ei suostuttu antamaan, ryhdyit täällä kiukkuamaan.
Vai pitääkö ajatella niin, että paniikkihäiriöön lääkitykseksi sopii parhaiten TV:n katselu öisin? Miksi turhaan antaa mitään kemiallisia seoksia, jos apu on noin yksinkertainen! Ainakin ap:lla se tehosi, miksiköhän.
on yhtä mahdotonta kuin kuuhun hyppääminen. Se on aivan sama kuin yrittäisit nukkua juostessasi maratonia. Kropassa kuohuu adrenaliini. Todella pahoissa paniikkikohtauksissa rauhoittavat lääkkeet tai unilääkkeet eivät auta. Ne eivät riitä rauhoittamaan elimistöä, koska elimistö käy niin äärimmillään ylikierroksilla. Se on aivan fysiologisesti mitattavissa. Potilaalta voidaan mitata esim pulssi ja verenpaine ja yleensä niissä on huomattavia poikkeamia normaaliin verrattuna.
lääkkeet annettu. Hoitaja ei saa toimia hoito-ohjeiden vastaisesti ja ryhtyä itse puoskaroimaan vaan hänen on kuin uhmaikäisen lapsen kanssa sanottava uudestaan ja uudestaan, että nyt nukkumaan. Varmasti se on ap:sta väärin, että hän ei itse saakaan määrätä, miten olla, mutta hän on siellä potilaana ja jos lääkäri määrää lääkettä ahdistukseen ja nukahtamiseen, ei yöllä potilasta saa valvottaa. Uskon, että se pulssi ei ainakaan siitä tasaannu, että ap ei suostu noudattamaan lääkärin hoito-ohjeita. Mutta psykiatrinen potilashan tietää aina itse parhaiten, mitä juuri hänelle tulee tarjota eli yöllisiä keskusteluja, televisio-ohjelmia, todennäköisesti kuppi teetä ja muutama suklaakonvehtikin olisivat olleet mieleen?
tarvittaessa voisi sitten vaikka hälyyttää sen päivystävän lääkärin sinne paikalle. Älkää viitsikö hei jankuttaa tuota samaa.
eikä silti mikään muuttunut. Eli valehteleeko ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, kaikki taatusti uskoo sinua. Olen itsekin provoillut av,lle milloin toisena naisena, milloin vl.nä yms. Hups, mutta sinähän et ollut ap :D
Joo, minä taas en ole provoillut koskaan täällä enkä muuallakaan, kaikki eivät katsos tee niin. Ehkä tuo selittääkin miksi näet myös itse provoilijoita siellä sun täällä. Ehkä provoilet nytkin ihan tahallasi? Kun ap ei lähtenyt enempää riehumaan niin nyt yrität saada minut kiivastumaan? Kun kerran näköjään aika provoileva luonne olet. Se on kieltämättä aika provosoiva tilanne, kun joku alkaa ihan tosissaan (?) väittämään että minun henkilöllisyyteni olisi jokin muu kuin mikä se on. Minä olen kirjoittanut tässä ketjussa aika monta kommenttia, puolustanut ap:ta ja miettinyt tätä kolkkoa sairaanhoitokulttuuria. Varmasti siis olet minun viestejäni lukenut useammankin, jos olet koko ketjun lukenut. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin ap. Jos ymmärrät. Voi tietysti olla vaikea ymmärtää, jos itsellesi on ihan luonnollista esiintyä tällä palstalla milloin kenenäkin. No joo, taidan olla nyt itsekin tässä kohtaa sen verran fiksu, että lopetan tarttumisen provosointiisi. Toivottavasti ap ei pahoittanut mieltään tästä ketjusta. Tämä ketju on kyllä oiva esimerkki siitä, miten sairaaksi keskustelu voi joskus mennä.
Ei perhana :D Eli siis koska tälle palstalle kirjoittelee pipipäät (kyllä, tässä tilanteessa uskallan sanoa näin) joiden elämä on niin kuivaa että täytyy vastata itse itselleen (ei jumalauta oikeasti :D:D) niin kaikkien muidenkin on pakko olla samanlaisia pipipäitä ja vastailla itse itselleen, provota itsensä kanssa :D Kyllä täällä taitaa joku muukin olla psykiatrisen hoidon tarpeessa jos ihan oikeasti tuollaista tekee. Olisi kiva jos paikalla olisi joku ylläpidosta. Minut saisi ihan vapaasti käräyttää kahdella nikillä kirjoittelusta jos sellaista tapahtuu. Ja nyt menee jollakin jo hoitajat ja potilaat sekaisin. Minä EN (jälleen tämä merkki vihamielisyydestä, raivosta ja epätasapainosta) ole yöllä katsonut televisiota. Paniikkihäiriön taudinkuvaan ei myöskään todellakaan kuulu hoitajien pompottelu tai muu epäsuostuva käytös. Aika hurjaa jos ensihoitajatkin sanoisi sairaalassa akuutissa tilanteessa olevalle potilaalle että nyt nukkumaan hopi hopi!
"Jotkut hoitajat antoivat öisin katsoa jopa jääkiekkoa kun oli MM-kisat menossa"
ja nyt väitit, että et saanut katsoa televisiota.
Siis kumpi sinä valehtelee?
Kyllä ne ensihoitajat sanovat akuuttipotilaalle, että nyt nukut, jos potilas on saanut unilääkettä. Ei ne ehdota, että kävelepäs käytävällä edestakaisin niin nähdään, miten sekaisin menet lääkkeistä.
Kuka tuota uskoo? Jos ei ensimmäisenä yönä tule uni, annetaan seuraavana tujumpi annos. Miksi lääkäri ei lääkinnyt lisää, jos päivittäin keskusteltiin? Vai olisiko niin, että lääkitys olisi ollut riittävä, jos ap ei olisi lietsonut paniikkiin? Minusta aika mielenkiintoinen paniikkihäiriö, joka rauhoittui, kun sai katsella televisiota. Luulisi kaiken täällä kerrotun perusteella, että siihen tilaan ei auta sitten niin yhtään mikään, koska sille ei itse voi mitään. Ihmeesti sitä sitten rauhooittui television ääreen vaan ei omaan vuoteeseen. Huomaatko ap lainkaan ristiriitoja kertomuksessasi? Sinä hait silkkaa huomiota öisin, ja kun sitä ei suostuttu antamaan, ryhdyit täällä kiukkuamaan. Vai pitääkö ajatella niin, että paniikkihäiriöön lääkitykseksi sopii parhaiten TV:n katselu öisin? Miksi turhaan antaa mitään kemiallisia seoksia, jos apu on noin yksinkertainen! Ainakin ap:lla se tehosi, miksiköhän.
Kertokaa minulle, miten onnistuisin lietsomaan itselleni paniikkikohtauksen. Vaikka sairastan paniikkihäiriötä, en osaa sitä taitoa. Vaikka kuinka yrittäisin, en tiedä miten saan itselleni aikaiseksi oikein pahan panikkikohtauksen. Se on valitettaasti tahdosta riippumaton asia. Valitettavasti oloni on edelleen rauhallinen, vaikka kovin yritän lietsoa. Mitä välinettä muuten teillä on tapana käyttää lietsomiseen? Mistä voi hankkia paniikkipalkeita ;)?
(Lietsoa: 1.puhaltaa palkeilla ilmaa palamisen kiihdyttämiseksi)
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä sänkyyn meno ja nappien veto auta ollenkaan vaan pahentavat sitä olotilaa entisestään.
Ei ole merkitystä kuinka paljon väsyttäisi. Uni ei vaan tule jos liian kuohuksissa/ahdistuksissa menee petiin.
PAkko pysyä liikkeellä jotta pää pysyisi edes jokseenkin kasassa. Sängyssä se ei ainakaan pysy ellei sinne sänkyyn pääse niin että olo on jo rauhoiuttunut...
Mutta ettehän te vatipäät tajua vaan intätte vastaan vaan siitä ilosta että saisitte lyödä lyötyä!
Ei siinä sänkyyn meno ja nappien veto auta ollenkaan vaan pahentavat sitä olotilaa entisestään. Ei ole merkitystä kuinka paljon väsyttäisi. Uni ei vaan tule jos liian kuohuksissa/ahdistuksissa menee petiin. PAkko pysyä liikkeellä jotta pää pysyisi edes jokseenkin kasassa. Sängyssä se ei ainakaan pysy ellei sinne sänkyyn pääse niin että olo on jo rauhoiuttunut... Mutta ettehän te vatipäät tajua vaan intätte vastaan vaan siitä ilosta että saisitte lyödä lyötyä!
Eikö olekin kummallista, että potilas itse ei saa päättää, mikä hoito olisi kivaa?
Että ensinnäkin täällä keskusteluissa esiintullut "terapoiminen" ei kuulu yöaikaan. Eikä muutoin hoitajille, vaan terapeutille.
Hoitavat keskustelut ja empatia kuuluvat taas olennaisena osana kaikkeen hoitajan ja potilaan väliseen kohtaamiseen, niin yöllä kuin päivälläkin.
Mielestäni sinulla on ihan aihettakin olla loukkaantunut saamastasi hoidosta/ kohtelusta. Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan moista. Hienoa sensijaan on, että voit nyt paremmin!
Ap oli saanut lääkityksen, hän vain ei suostunut "ottamaan hoitoa vastaan" eli nukahtamaan vaan käveli edestakaisin. Hyvin turhauttavaa seurata vierestä, miten pelastusliiveissä oleva henkilö yrittää uudestaan ja uudestaan kohti pohjaa...
Ei suostunut nukahtamaan? Ei paniikissa PYSTY nukkumaan, vaikka kuinka haluaisi.
Tänne tuli näköjään taas tämä yksi joka vastailee kaikilla eri nikeillä mutta vastaanpa silti. Minä olen vastannut joka ikiseen kysymykseen mitä on kysytty ja oikonut mahdollisia epäloogisuuksia.
Minä olin 2 viikkoa hoidossa. En osaa sanoa oliko lääkehoito riittävää koska minä en ole lääkäri. Enkä ole sitä edelleenkään. Minä en ole lääkealan asiantuntija ja näin ollen en edes tiedä mitä kaikkia lääkkeitä paniikkiin ja nukkumiseen on tarjolla. Ehkäpä av-palstan avohoitopotilaat tietäisi? Kyllä, minä katsoin myös televisiota. En yöllä vaan joskus aamulla, joskus illalla SILLOIN KUN OLIN PAREMPANA. Minä kun tosiaan olin sen 2 viikkoa osastolla. Alussakin taisin tv-huoneessa istua ja "katsoa" televisiota samalla kun itkin ja esim. heiluttelin jalkojani tai heijasin itseäni edes takaisin koska en paikalaan pystynyt olemaan. Nämä oli HETKIÄ, kuten jo kerroin, välillä paniikki hetkeksi helpotti. Minä en ole ollut vaatimassa suklaata, terapiaa, kahvia tai telkkaria vaan olen itkien pyytänyt apua. Kyllä, sairaalassa olen kehdannut pyytää apua. Synnärilläkin olen aikanaan pyytänyt apua, ihan jopa keskellä yötä. Hyi minua kun olen hoitajia kehdannut häiritä.
Kuka tuota uskoo? Jos ei ensimmäisenä yönä tule uni, annetaan seuraavana tujumpi annos. Miksi lääkäri ei lääkinnyt lisää, jos päivittäin keskusteltiin? Vai olisiko niin, että lääkitys olisi ollut riittävä, jos ap ei olisi lietsonut paniikkiin? Minusta aika mielenkiintoinen paniikkihäiriö, joka rauhoittui, kun sai katsella televisiota. Luulisi kaiken täällä kerrotun perusteella, että siihen tilaan ei auta sitten niin yhtään mikään, koska sille ei itse voi mitään. Ihmeesti sitä sitten rauhooittui television ääreen vaan ei omaan vuoteeseen. Huomaatko ap lainkaan ristiriitoja kertomuksessasi? Sinä hait silkkaa huomiota öisin, ja kun sitä ei suostuttu antamaan, ryhdyit täällä kiukkuamaan. Vai pitääkö ajatella niin, että paniikkihäiriöön lääkitykseksi sopii parhaiten TV:n katselu öisin? Miksi turhaan antaa mitään kemiallisia seoksia, jos apu on noin yksinkertainen! Ainakin ap:lla se tehosi, miksiköhän.
Kertokaa minulle, miten onnistuisin lietsomaan itselleni paniikkikohtauksen. Vaikka sairastan paniikkihäiriötä, en osaa sitä taitoa. Vaikka kuinka yrittäisin, en tiedä miten saan itselleni aikaiseksi oikein pahan panikkikohtauksen. Se on valitettaasti tahdosta riippumaton asia. Valitettavasti oloni on edelleen rauhallinen, vaikka kovin yritän lietsoa. Mitä välinettä muuten teillä on tapana käyttää lietsomiseen? Mistä voi hankkia paniikkipalkeita ;)? (Lietsoa: 1.puhaltaa palkeilla ilmaa palamisen kiihdyttämiseksi) -ohis
ei silloin tule paniikkikohtausta, johan sen ap:kin on selittänyt.
Lääkäri on määrännyt hoidoksi aquarakkulat. Kätilö toteuttaa hoidon. Potilas määrätään synnyttämään rauhallisesti. Kun potilas valittaa, että on kipuja ja haluaa lisää lääkettä, kätilö kääntää selkänsä. Hän toteuttaa lääkärin ohjeita. Case closed.
Paniikkikohtauksessahan se hallitsemattomuus on juuri tosi oleellista. Oletko ihan varma, että vain päättämällä ap olisi pystynyt rauhoittua niin, että hän olisi voinut jäädä sänkyyn makaamaan?