Yrittäisitkö pakottaa teinin lukioon,

Minut pakotettiin lukioon, enkä sen jälkeen päässyt töihin/opiskelemaan. Kukaan ei kertonut peruskoulun lopulla, että ylioppilaan karenssi on 5kk, ammattitutkinnon suorittaneen 5 arkipäivää. Hieman on harmittanut rahapula.

Tää tapaus olis varmaan ollut vetelä ammattikoulussakin eli ei olisi silti saanut töitä. Ei tällaiset ihmiset jotka vahtivat ensi töikseen jo nuorina kuinka pitkä on karenssi, pärjää missään hommassa tai missään opinnoissa.

Itse asiassa kirjoitin keskiverrot paperit, hain yliopistoon ja kahteen amkhon, ei vain tärpännyt. Molin sivut on kahlattu useaan kertaan ja joka kaupan kassaksi on tarjouduttu.

Harva 15-vuotias edes tietää, mikä karenssi on. Itsekin kuulin työkkärissä ensi kertaa kyseisen sanan, etten mieluusti tulisi leimatuksi vetelykseksi vain sen takia, etten päässyt hauista huolimatta minnekään.

tämä lopetti lukion eka vuoden jälkeen ja meni ammattikouluun. Voi helvetti sitä itkua ja parkua, uhkailua ja syyttelyä. Suuttui lopulta mullekin kun en ryhtynyt samaan vaan lopen kyllästyneenä totesin äidille että menis itse sinne lukioon jos se hänen suuri haaveensa on. Veli piti päänsä ja kun valmistui ammattikoulusta (vaikka äidin mukaan ei koskaan valmistu koska on luuseri) niin johan mamma ylpeänä piti juhlat. Ja oli aina sanonut että just tälle alalle veljen pitikin mennä :)

tämä lopetti lukion eka vuoden jälkeen ja meni ammattikouluun. Voi helvetti sitä itkua ja parkua, uhkailua ja syyttelyä. Suuttui lopulta mullekin kun en ryhtynyt samaan vaan lopen kyllästyneenä totesin äidille että menis itse sinne lukioon jos se hänen suuri haaveensa on. Veli piti päänsä ja kun valmistui ammattikoulusta (vaikka äidin mukaan ei koskaan valmistu koska on luuseri) niin johan mamma ylpeänä piti juhlat. Ja oli aina sanonut että just tälle alalle veljen pitikin mennä :)

Samalla tavalla nuori on noin kolme vuotta amiksessakin istunut.

..lukio on yläasteen jatke ja täysin hyödytön, jos aikoo oikeisiin töihin mennä koulun jälkeen! Voisi enemmänkin kysyä että mitä juhlimista on siinä, että on kuluttanut elämästään 2-5 vuotta pänttäämällä sellaista, mitä ei tule koskaan elämänsä aikana tarvitsemaan?

selvittäminen osoittaa, että nuori on pitkäjänteisellä työllä kykenevä tähtäämään älyllisesti hyviin suorituksiin.

Ammattikoulu sen sijaan ei ole kovinkaan vaativa, itse asiassa ei lainkaan vaativa. Sinne mennään kun muualle ei päästä ja lähes 20 prossaa aloittaneista ei koskaan saa siellä opintojaan loppuun asti.

Ei ole kovinkaan vaikea ratkaista, kumpaa arvostaa juhlilla.

Samalla tavalla nuori on noin kolme vuotta amiksessakin istunut.

tämä lopetti lukion eka vuoden jälkeen ja meni ammattikouluun. Voi helvetti sitä itkua ja parkua, uhkailua ja syyttelyä. Suuttui lopulta mullekin kun en ryhtynyt samaan vaan lopen kyllästyneenä totesin äidille että menis itse sinne lukioon jos se hänen suuri haaveensa on. Veli piti päänsä ja kun valmistui ammattikoulusta (vaikka äidin mukaan ei koskaan valmistu koska on luuseri) niin johan mamma ylpeänä piti juhlat. Ja oli aina sanonut että just tälle alalle veljen pitikin mennä :)

Ei ole edes ammatti. Daa...

selvittäminen osoittaa, että nuori on pitkäjänteisellä työllä kykenevä tähtäämään älyllisesti hyviin suorituksiin.

Ammattikoulu sen sijaan ei ole kovinkaan vaativa, itse asiassa ei lainkaan vaativa. Sinne mennään kun muualle ei päästä ja lähes 20 prossaa aloittaneista ei koskaan saa siellä opintojaan loppuun asti.

Ei ole kovinkaan vaikea ratkaista, kumpaa arvostaa juhlilla.

selvittäminen osoittaa, että nuori on pitkäjänteisellä työllä kykenevä tähtäämään älyllisesti hyviin suorituksiin.

Ammattikoulu sen sijaan ei ole kovinkaan vaativa, itse asiassa ei lainkaan vaativa. Sinne mennään kun muualle ei päästä ja lähes 20 prossaa aloittaneista ei koskaan saa siellä opintojaan loppuun asti.

Ei ole kovinkaan vaikea ratkaista, kumpaa arvostaa juhlilla.

Mikäli keskiarvo 6 niin kymppiluokalle. Stadissa ei pääse lukioon ja amikseen en tiedä. Voihan olla että viisastuu kymppiluokalla ja alkaa lukemaan ja saa paremman todistuksen.

yleisesti ottaen se on niin että nuori joka menestyy koulussa niin menee tietenkin lukioon.

Itse käynyt.

Lapselle on ollut pienestä pitäen selvää, että menee lukioon ja sen jälkeen yliopistoon.

Se on selvä, että peruskoulun jälkeen ei kotiin jäädä makaamaan, kouluun (tai töihin) on mentävä. Se, että mikä on kunkin lapsen opiskelupaikka riippuu sitten lapsista ja niiden mielenkiinnon kohteista.



Mulle tärkeintä on se, että nuo löytävät oman paikkansa elämässä ja yhteiskunnassa. Jos ovat onnellisia siivoojina, niin sopii mulle, ja jos taas tahtovat väitellä tohtoriksi, niin sekin sopii.



Itselläni siis YO-pohja ja siihen päälle Amk (opinnot yliopistossa suunnitteilla, muttei vielä toteutuksessa) ja noiden isällä amis-tausta (ja sekin vasta aikuisena hankittu).

- amis: olet valmis ammattiin muutaman vuoden kuluttua ja sitten oletkin töissä 5/7 ja lomaa todellakin vain se 5 viikkoa 18 vuotiaasta saakka

- lukio: valmistut 19 v ja sitten menet opiskelemaan jonnekin muualle... työt alkavat vasta vuosien päästä ja sinulla on kesät vapaata + syysloma + pitkä joululoma

;-)

Palataan todellisuuteen:

Amis: menet töihin valmistuttuasi, vaikka et vakipaikkaan niin pätkätyötä ja palkkaa kuitenkin saat ja pystyt elämään omaa elämääsi jo kaksikymppisenä. Mikään ei estä sinua menemästä yliopistoon sitten, kun riittävästi intoa löytyy.

Ja lohduttakoon tuon lainauksen kirjoittajaa se tieto, että yhä useampi pääsee jossain vaiheessa viettämään "lomaa" työttömyyskorvauksella.

Elämän aikana on kuitenkin ehtinyt karttua jo palkkaa ja eläkettä siltäkin ajalta, jonka ylioppilas on vasta opiskellut.

Ylioppilas: käytät elämäsi parhaat kesät pääsykokeisiin lukemiseen, kun haluat päästä tarpeeksi hyvään paikkaan. Amiskaverit voivat sentään tarjota baarissa, kun ovat saaneet palkat ja lomarahat.

Mutta ei taida keskiarvo riittää ammattikouluun. Ei sinne tosiaan niin vain mennä.

Pääsikö? Tiedän hakijan, joka ei päässyt yli 8:n keskiarvolla, joten lukioon sitten päätyy jos täydennyshaussa ei tärppää.

Työuran kannalta on amis todistettavasti parempi vaihtoehto. Tästä pihasta lähtee nykyään aamuisin töihin useampi vain pelkän ammattikoulun käynyt,myös nuoret, mutta yo ja maisteri ovat työttöminä.

Onhan se harmillista jos on yli ysin keskiarvo ja ei menisi lukioon. Toki jokainen noin hyvän kesiarvon saanut menee lukioon. Muutenhan se on aivan järjetöntä. Täytyy kannustaa nuorta miksi kandee käydä lukio mikäli on hyvin pärjännyt.

Itse menin mukisematta.

Nuori valitsee itse oman alansa, eikä lukiolla edes ole enää samanlaista arvoa kuin joskus menneessä maailmassa. Ja lukion voi sitten käydä myöhemminkin jos mieli muuttuu.



Ja olen itse käynyt lukion.

Aikoo kylläkin suorittaa kaksoistutkinnon.

t. edellinen

Suomi on siitä hyvä maa että täällä voi käytännössä kouluttautua miksi tahansa milloin tahansa. Eli ylioppilastutkinto onnistuu iltalukionakin. Jos pakotat teinin tekemään jotain isompaa vasten tämän tahtoa, ammut käytännössä itseäsi jalkaan, ja lapsen jalkaa myös.

Pakottamalla ei kasvateta ketään, vain luonnetta. Houkuttelu on suotuisampi vaihtoehto. Anna hänelle houkuttelevia syitä valita se sinunkin haluamasi vaihtoehto. Älä kuitenkaan valehtele, siitä jää kiinni ennemmin tai myöhemmin.

Lukio on käytännössä vain pohja korkeakouluille, eli jatko-opinnoille. Jos haluat lapsesi käyvän lukion, haluat hänen myös myöhemmin käyvän ammattikorkeakoulun tai yliopiston. Ylioppilastutkinto on yksinään lähes arvoton. Se ei kerro mitään yksilön persoonasta tai tämän soveltuvuudesta johonkin alaan tai työhön.

Onko lapsesi rento, jos ei laiska? Onko hänen täytynyt tehdä työtä koulumenestyksensä eteen vai onko koulu hänelle helppoa? Onko hän sosiaalinen, siten että hän tutustuu oma-aloitteisesti muihin ihmisiin? Se on hirveä varoitussignaali jos koulu on lapselle helppoa. Yliopistossa viimeistään kokee miten brutaaliksi opiskelu voi yltyä. Silloin on hyvä olla työetiikan ja itsekurin kohdallaan, eikä siellä todellakaan luennoilla opita kaikkea, ei edes 10 prosenttia, mikä voi olla räikeä vastakohta kaikelle aiemmalle koulunkäynnille.

terv. joku jolle lukio oli helppo mutta yliopisto oli liikaa

serkut naureskeli, että oon kolmen ällän ylioppilas eli lukio lukematta läpi.. se oli tosi lähellä totuutta. Ja kuinkahan hyvät paperit oliskaan, jos olis jossain vaiheessa siellä tehny töitä, ku nytkin kirjoitin keskitasoisesti. Pääsin yli 10v sitten Jyväskylään okl:ään.. vieläki ne opinnot kesken.. appron eli perusopinnot 25ov (vai onko ne pisteitä nykyään) vedin samalla lailla lonkalta.. Sit ku olis pitäny oikeasti opiskella, ni ei mulla ollukaan tarvittavia valmiuksia, ku siihen asti kaikki oli ollu niin helppoa...

Toisekseen, nuori petaa omaa tulevaisuuttaan. En pakottais, koska en voi elämää muutoikaan elää puolesta. Eli hän tekee valinnat ja elää valintojensa kanssa.. Niin yksinkertaista se on.