Mun mies kertoi ihastuneensa toiseen naiseen...

En oikein ymmärrä miksi tällaisesta syytetään aina toista naista. Onko toinen nainen varattu vai sinkku? Syyllinen on mun mielestä mies, joka toimii epäluotettavasti. Eihän se toinen nainen ole luvannut sulle ap uskollisuutta ja rakkautta!





lapsellista aina vetää se toinen nainen mukaaan "keskusteluihin" . todella lapsellista.

[/quote]

kun vaan olisi totta.

Kuinka monta sataa viestiä tässä pitäisi vielä arvuutella, että jättääkö mies vai ei ennen kuin kaikki tajuavat, että porvoosta kajahtaa.

Niinkö? Ihan tottakin voisi olla. Viilenneessä suhteessa varsinkin on todella helppoa ihastua toiseen ja edetä vaikka mihin asti. Ainakin itselleni on varsin usein flirttiä tarjolla ihanilta naisilta.

En oikein ymmärrä miksi tällaisesta syytetään aina toista naista. Onko toinen nainen varattu vai sinkku? Syyllinen on mun mielestä mies, joka toimii epäluotettavasti. Eihän se toinen nainen ole luvannut sulle ap uskollisuutta ja rakkautta!

lapsellista aina vetää se toinen nainen mukaaan "keskusteluihin" . todella lapsellista.

Jos tuttavasi vikittelisi miestäsi, sinusta ko tuttavasi ei mitenkään pettäisi sinua? Eihän kavereiden kesken olla luvattu uskollisuutta ja rakkautta, kyllähän nyt kaverin miehen saa iskeä itselleen ilman eetä on oikeus suuttua muulle kuin miehelle!!

En oikein ymmärrä miksi tällaisesta syytetään aina toista naista. Onko toinen nainen varattu vai sinkku? Syyllinen on mun mielestä mies, joka toimii epäluotettavasti. Eihän se toinen nainen ole luvannut sulle ap uskollisuutta ja rakkautta!

lapsellista aina vetää se toinen nainen mukaaan "keskusteluihin" . todella lapsellista.

Niin, vastatkaa. Kun ollaan vaikka avoliitossa niin monenko puoliso on joillakin sanoilla luvannut uskollisuutta? Onko sellaista lupausta edes kirkon vihkikaavassa?

Kyllä minusta ap:llä on oikeus joutua paniikkiin ja olla vihainen, surullinen, ahdistunut jne. On eri asia kertoa, että olen ihastunut mutta valmis tekemään suhteemme eteen kaikkeni kuin täräyttää, että on parempaa tiedossa ja erotaan ja mennä vieläpä kertomaan asiasta lapsellekin kännissä!



Minä pahoin pelkään, että mies käyttää nyt hyväkseen ap:n epävarmuutta ja petaa itselleen varman suhteen tämän toisen naisen kanssa. Onhan selvää, että mieheltä pitäisi tulla ihan toisenlaisia tekoja, jos hän haluaisi liittoon jäädä. Minä taas olen sitä mieltä, että ap:n ei pidä jäädä heittopussiksi odottamaan miehen tekoja. Aktiivinen toiminta auttaa myös jaksamaan.



Ap, ihan ensiksi mene pariterapiaan ja pyydä miestä mukaan, mutta mene ainakin itse. Pariterapia ehkä saa sinut tajuamaan, minkälaisin ehdoin voit jatkaa liittoa ja mitä pitää muuttua, jotta voisitte olla onnellisia. Uskoisin, että se myös antaisi sinulle hyvät eväät eroa varten.



Toinen, mitä tekisin, olisi ehdottomasti uusi työpaikka. Et voi vaatia työpaikan vaihtoa muilta mutta sinun ei tarvitse kiduttaa itseäsi epäilemällä jokaista katsetta - varsinkin jos ero tulee, on hyvä, että sinulla on toinen työ. Älä siis eroa vanhasta vaan etsiskele rauhassa sitä uutta työtä.



Kolmas asia on se, että älä jää kotiin nysväämään ja hoitamaan lapsia, kun miehesi saa mennä ja tulla, miten tahtoo. Määrittele tiukasti molemmille lähes saman verran sitä omaa aikaa ja perheen yhteistä aikaa, ja omalla ajallasi tee juuri sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi: tapaa ystäviä, shoppaile, käy kampaajalla, hanki uusi harrastus jne. Jos et tarvitse runsaasti omaa aikaa, mutta miehellä on esim. paljon aikaa vievä harrastus, niin voitte sopia, että sinun omaa aikaasi on esim. lauantaiaamusta klo 10 lauantai-iltaan klo 18. Muista, että olet oikeutettu saamaan hengähdystaukoa perheestä mutta että jos et halua sitä omaa aikaa viettää, voit lähteä lasten kanssa vaikka vanhemmillesi. Tee sitä, mikä helpottaa omaa oloasi.



Näillä toimilla saat toivottavasti itseluottamusta ja keinoja käsitellä parisuhdettanne ja mahdollista eroanne.

En siis kehota sinua hakemaan eroa mutta kehotan vahvasti varautumaan sen varalle siten, että sinulla on jo valmiiksi apuvoimia taustalla, jos sen aika tulee. Minusta et voi myöskään sallia miehellesi entisenlaista käytöstä ja entisenlaista panostusta parisuhteeseen ja perheeseen. Jos hän haluaa teidät pitää, täytyy sen näkyä käytöksessäkin. Niin sinulla kuin hänellä.

Kirjoitti hyvin.

Tsemppiä ap.lle. Onhan se mahdollista että miehesi hairahtuminen on vasta ihastusasteella ilman sekstailuja, mutta toisaalta mies voi vaan yrittää kiillottaa omaa imagoaan, onhan heillä työpaikankin puolesta hieman hävittävää pelissä. Ei olis kiva että muut työkaverit sais tietää omista vehtailuistani, jos olisin tuo nainen tai miehesi.

Itse vaatisin miestä valitsemaan, eli että hän tosissaan yrittäisi teidän suhteenne puolesta ja pistäisi täyden stopin tuolle ihastukselle, tai sitten on parempi erota, jos hän siitä kerran on jo puhunut... Kerro että itse haluaisit yrittää vielä, mutta et vastentahtoisen miehen kanssa. En jaksa uskoa että pelkkä painonnoususi vähentäisi miehesi rakkautta sinua kohtaan. Ehkä olet alkanut syömään kun olet onneton, tai sitten olet lihonut ja se on saanut itsetuntoasi alaspäin, miehen arvostelun myötävaikutuksella.... Vaikea sanoa, itse tiedät varmaan parhaiten. Meillä mies on lihonut, ei nyt pahasti, mutta yli 10kg näiden vuosien aikana. Ei lihominen ole ehkä niin paha paikka miehelle kuin monelle naiselle, mutta en kyllä voi kuvitellakaan arvostelevani hänen ulkonäköään negatiivisesti. Olen sanonut hänelle, että terveyden kannalta toivon että sais painoa pudotettua ja kuntoa kohotettua, mutta muuten kyllä rakastan häntä ihan yhtäpaljon kuin 10 kg sittenkin...olis todella julmaa arvostella toista!

puhumaan kanssani aiheesta. Muuttaa heti puheenaihetta, kun kysyn, ja välttelee tätä aihetta. Sanoo, ettei halua erota, mutta myönsi kuitenkin, että on miettinyt asiaa viime aikoina, koska meidän välit ovat hiipuneet. Tästä toisesta ei kuulemma tarvitse olla huolissaan, koska se nyt ei ole mitään "sellaista". Rakastaa kuulemma mua, ja ymmärtää mulle syntyneen luottamuspulan. Ja siinä kaikki. Näiden jälkeen meni sohvalle katsomaan elokuvaa, ja siellä on. Eli mitään tietoa tilanteesta ja hänen ajatuksistaan en saanut. No joo, haluaa kuulemma parantaa meidän suhteemme kuntoon, mutta ei sitten hajuakaan, että miten...ap

miehesi keskustelemaan, istuta keittiöön ja anna palaa! Mikä siinä on niin hemmetin vaikeeta?

Va i määrääkö mies senkin että milloin puhutaan ja milloin ei? Sä joudut sinnittelemään ja miettimään itseksesi kaiken?

Alkaa jo ärsyttää nämä viestisi, et voi olla noin uusavuton ettet saa miestäsi edes puhumaan kanssasi? Tai jos on puhumaton tai mykkä mies, niin ota ero sitten, kauanko aiot vaan kattella ja ihmetellä? Miksi se mies tosta muuttuisi???

3. Annetaan ymmärtää että kaikki on normaalisti, aletaan ryyppäämään vaikka lapset kotona ja lapsella kaverikin kylässä, paljastetaan umpipäissään että on ihastunut toiseen ja haluaa erota, huudetaan ja haukutaan, vollotetaan itsesäälissä, kerrotaan asiasta lapselle joka säikähtää jne... Sen jälkeen ollaan taas niin kuin ennenkin.

On ihan naurettavaa syyttää miestä siitä, että hän on ihastunut toiseen. Sama kuin sanoisit, että mies ei saa olla jostakin asiasta iloinen tai surullinen. Tuomittavaa on se, jos mies tekee jotain ihastuksen takia, pettää tms.

jos ei olisi ihastumisen vuoksi alettu avioeroa tekemään...

Kyllä olen ollut ihastunut itsekin, kuten kerroin. Valitsin silloin järjen äänen, ja sain tunteeni kuriin, kovalla työllä. Itse en kertonut miehelleni tästä silloin, enkä olisi halunnut perhettä häneen vaihtaa.

Mutta älyttömän hyvä kysymys pohtia on tuo, että mikä mua eniten tässä loukkaa. Varmasti se, että lapsi piti sotkea heti tähän mukaan törkeällä tavalla, hänellä oli kaveri meillä yökylässä, joka joutui episodia sivusta seuraamaan. Kaverin perhe erosi noin vuosi sitten...

Se oli pahin asia. Mutta myös se, että en ole saanut vihjaisuakaan siitä, että meillä on asiat ihan tuossa jamassa! Olen ehkä vanhanaikainen, mutta kyllä minun mielestäni pitäisi ongelmia puida ensin keskenään, ennenkuin muiden tarvii alkaa neuvomaan ja voitelemaan mun miestäni. Meidän elämä on ollut hurjan hektistä jo pitkään. Toisillemme on ollut liian vähän aikaa, mutta molemmat ovat jotenkin hyväksyneet sen. Sitten loukkaa myös se, että joku voi tulla tietoisesti väliimme käyttäytyen täysin kaksinaamaisesti. Tarkoitan nyt sitä, että tunteet voi lopettaa heti alkuunsa , jos haluaa, kun tietää toisen siviilisäädystä, lapsista ym. Se tapa, jolla asia esitettiin - umpihumalassa moin kamala ja iso asia!! Joo-o. Tuntuu, että mun ja lasten elämää ei arvosteta, eikä kunnioiteta pätkääkään. Nyt mies sitten kaipaisi minulta ratkaisuja tai näyttöjä rakkaudesta, mutta ei mulla ole nyt, mistä ammentaa. On aika vaikea antaa lämpöä ihmiselle, joka halusi juuri erota...Mitä mä oikein teeeen?? Toivottavasti te keskustelevat ja ajattelevat ihmiset vielä jaksaisitte kommentoida. Joka sana tässä tarinassa on totta. Toivoisin tosin itsekin, etten tässä tilanteessa olisi! ap

sillä vahvana itseäsi rakastava olet se voittaja.

Miehesi täytyy haluta sinut, eikä jäädä armosta luoksesi.

Tarkoitan nimenomaa henkistä vahvuutta.

Tämä nainen lähti itse (onneksi) pois samasta työpaikasta, jossa molemmat olemme. Eli hän halusi kuulemma lähteä, ettei sotkisi elämäämme..no, sotki jo. Mutta hyvä näin kuitenkin. Heidän välillään ei, miehen kertomana, ollut vielä mitään muuta kuin tuo ihastuminen, joka alkoi kuulemma siitä, että olivat niin paljon yhdessä töissä ja juttelivat paljon..eli tavallaan mun kannalta katsottuna olin poissa vierestä - poissa mielestä. Eli luottamus on kadonnut kauaksi! Olen itsekin ollut ihstunut ja tunteiden viemänä pari vuotta sitten, mutta en kertonut siitä silloin miehelleni. Nyt kerroin. Halusin hänenkin tietävän, että tämä voisi olla toisin päinkin, että hän osaisi kaiken tämän ahdistuksen ja henkisen kivun ymmärtää edes osaksi. Kiitos myös teille, jotka katsoitte asiaa positiivisesti mieheni kannalta - herätti ajatuksia! Miesten mielipiteet luin myös silmääräpäyttämättä! Nyt tilanne on rauhoittunut. Mies on "valinnut" minut/ meidät. Loukkauksia en pysty sulattamaan. Tästä jää vahva jälki...ja aloin eilen siivoamaan kaappeja, jos tästä vielä muutto eteen tulisi. Elämme nyt jonkinlaista tunnusteluaikaa...ja se on hyvä, ei tule niin shokkina kaikki, jos ero tulisikin. Olen katsellut myös asuntoja, ja vähän jo "leikkinyt" ajatuksella omasta pesästä ja uudesta elämästä..en silti ole (outo ihminen?) eroamassa nyt tähän hätään. Pyysin häntä kyllä valitsemaan, kumman kanssa haluaa elämäänsä jatkaa. Ja luulen siis, että minun. Mutta asia on vielä niin tuore, että en tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Voihan olla, että hän vain "tasoittelee" järkytystäni, ja jonain päivänä vain muuttaa pois. Tai voi olla, että minä en pysty saamaan luottamusta enää kuntoon omassa päässäni, tai etten voi noiden törkeyksien ja kunnioituksen loukkausten jälkeen ehkä enää arvostaa miestänikään..en tosiaan tiedä, saammeko yhteistä elämäämme enää toimimaan, mutta yritämme edes, minä ainakin. Ostin uusimman Eeva-lehden ja lähden nyt "opiskelemaan" toisten elämänkulkua sieltäkäsin - jos vaikka löytyisi sieltä jotain hyvää. Mielettömästi kiitoksia osallistumisestanne - se on auttanut paljon!! Enkä muuten ole mistään porvoosta. Keskustelu jatkukoon, jos on jatkuakseen. Jännä juttu muuten, kuinka sitä tavallaan häpeää työkavereiden silmissä tätä asiaa, vaikka en ole tehnyt mitään, eivätkä he kai edes tiedä tästä mitään (?). Jotenkin nolo olo, murruin kyllä perjantaina heidän edessään, ja jouduin poistumaan töistä itku silmissä. Myönsin, että kriisiä pukkaa kotona, joten ehkä arvaavat sitten. Juttu taas pomppii sinnetänne, mut toivottavasti saatte nyt jotain tolkkua kuitenkin. Oikein Hyvää Uutta Vuotta Kaikille!! Tästä lienee tie vain ylöspäin... Ap

Koko ketju kuulostaa vähän erikoiselta, mutta ehkä tässä on jotain totta ja jotain satua. Hyvää uutta vuotta kuitenkin ap ja kaikki muutkin.

olen varmaan ainoa sitten joka ajattelee että on se kummallista kun ihmiset menevät yhteen niin ne alkavat omistaa toisen niin että on lupa päättää siitäkin mitä toinen tuntee

jos ystävä olisi kyseessä niin sille toivoisi kaikkea hyvää ja että tämä olisi onnellinen mutta kun kyseessä on oma puoliso niin tämä muuttuu omaisuudeksi ja saa olla onnellinen vain omistajansa kanssa

seksi on pirun intiimi asia mutta vaikea on ymmärtää miten toisen kanssa harrastetusta seksistä voisi loukkaantua jos siitä ei tiedä

siksi ihmiset eroaa ja tuntee kiusausta toisiin ihmisiin kun ne sidotaan kiinni elinikäiseen liittoon jossa ollaan vaikka ei oltaisi onnellisia koska pakko on, riippumatta siitä kuinka onnellisia voitaisiin olla yhdessä jos olisi todellinen vapaus olla, ihastua toisiin ihmisiin koska niin käy ja ehkä jopa kokea heidän kanssaan sitä mitä ihastuksesta syntyy - mikä on mahdotonta suurelle osalle koska oma mustasukkaisuus ja omistamisen halu estää sen

ei ole kyse siitä että toinen ihminen pettäisi meidät vaan siitä ettemme kestä sitä ettemme voi kontrolloida toista ihmistä

lupaus ikuisesta yhdessä olemisesta on illuusio, muutumme joka hetki ja todellista rakkautta on antaa toiselle vapaus olla ja kasvaa sellaiseksi kuin kasvaa

mutta me haluamme kuvitella että elämä on jotenkin hallittavissa

että kun meidät on "petetty" emme voi koskaan enää luottaa

luottaa mihin? ei kukaan voi luvata meille lopulta mitään koska ei voi tietää asioita etukäteen

saati elämä

joka ei ole meille mitään velkaa

pyrkikää siihen että olette itse onnellisia niin toivotte sitä myös muille

Jos ei pysty olemaan uskollinen tai ei halua olla, niin sellainen voi olla yksin tai löytää kumppanin toisesta samanmielisestä! Mutta ei voi vaatia yhtäkkiä toista hyväksymään kakkosvaihtoehtona oloa.

Voiko ihmiset oikeesti miettiä eroa yhden ihastuksen johdosta?

Ihastuminen on niin tavallista pitkässä parisuhteessa, että tuskin yksikään avioliitto kestäisi, jos kaikki eroaisivat pienestä ihastuksesta. Suurin osa ihastuksista ei tule koskaan puolison tietoon. Ihastuksia tulee ja menee, mutta hyvä parisuhde kestää sen. Ihastushan on vain merkki siitä, että omaankin parisuhteeseen pitää panostaa.

Tapaus 1: vain ihastunut toiseen, ilman että aikoo millään tasolla viedä asiaa eteenpäin. Ei puhu ihastukselleen asiasta, ei yritä päästä juttelemaan tälle. Vain kaukaa ihailee että onpa söpö jne. ei edes mietitä eroa. Ihastus voi kestää kauankin, mutta se on vain omia päänsisäisiä asioita.

Tapaus 2: On juteltu ihastukselle, puhuttu tunteista ja saatu kuulla että molemminpuolista kemiaa on. Halutaan nähdä jätkuvasti, kun päästään yhteyteen, ei haluta lähteä pois. Tässä tapauksessa ennen pitkää harrastetaan seksiä, aletaan miettiä eroa jne. Kuten AP:n mieskin on tehnyt.

Lukematta muita viestejä vastaan alkuperäiseen. Ihastuminen ei ole kovin vaarallista.. Älä vielä huolestu. On melko normaalia, että pitkässä suhteessa käy näin. ÄLÄ HÄTIKÖI! Mitä miehesi sinulle on? vain mies, lastesi isä, elämäsi rakkaus.. riippuu ihan teistä mitä pitäisi tehdä. Haluatko sinä olla miehellesi vaimo vai onko parempi joku toinen ratkaisu..

Yhtä vuoristorataa tämä on. Sovittiin, että yritetään löytää se rakkautemme uudelleen. Mutta nyt tuntuu siltä, etten pysty kyllä yhtään liikettä tekemään siihen suuntaan,että millään tapaa kykenisin osoittamaan hänelle rakkautta tai edes hellyyttä - niin vihainen ja loukattu olen! Enhän voi kuitenkaan näytellä, että kaikki olisi hyvin, kun ei ole. Eilen oli aika hyvä päivä, kun oli kaikkea touhua paljon. Nyt on taas masentunut ja epätoivoinen ja surullinen olo....

Se voisi auttaa eteenpäin, jos pystyt hahmottamaan, mistä olet erityisesti loukkantunut. Etkö itse ole ollut ihastunut kenenkään toiseen suhteenne aikana?

En käsitä, kuinka jonkun maailma voi mennä noin sekaisin yhdestä ihastuksesta.

ja pelottelis tuolla tavalla kännissä lastasikin, se olisi sulle ihan ok?



Tunteille ei voi mitään, mutta tekoja ja sanoja voisi vähän aikuinen miettiä.