Lue keskustelun säännöt.
Miten selvitä kaikesta tästä paskasta?
28.12.2011 |
Eli olin koulukiusattu ja siitä jäänyt traumat. Valitsin loismiehen joka käyttää henkistä väkivaltaa ja siitä traumat. Olen ollut työpaikkakiusattu ja siitä traumat. Sairastanut psykoosin ja nyt ainakin keskivaikea masennus...siitä traumat. Nyt tulossa ehkä ero tuosta hyväksikäyttäjä miehestä...siitä traumat. Niin ja meillä pienet lapset joiden yh:ksi varmaan jään ellei mies pistä kampoihin ja paljon.
Miten koskaan pääsen ylös? Yksinäisyys myös vaivaa varsinkin jos tulee ero. Huoliiko minua koskaan kukaan normaali mies tai rakastaako. =(
Kommentit (24)
uuden sukupolven edustajana. Kaikki ne huonot ja vaurioittavat kasvatuskäytänteet periytyvät sosiaalisesti ja vaikuttavat sinuun, kaikki ne perhesalaisuudet, menneet traumat ja ahdistukset näkyvät siinä miten uutta sukupolvea kohdellaan ja kohdataan.
On hyvä tiedostaa, millaisia asioita vanhemmilla on ollut taakkanaan, jotta niistä pystyy irrottautumaan ja tekemään itse toisin omien lasten kohdalla. Vain tiedostamalla voi vapautua, muuten sitä vain toistaa samaa mitä itse on saanut osakseen.
Raskasta työtä se vapautuminen vaatii, se on helvetin vaikeaa ja raskasta. Mutta siitä on mahdollisuus selvitä ja voida paremmin - ja tehdä parempia valintoja jatkossa, kun on rakentanut samalla itselleen uutta, positiivisempaa minäkuvaa ja identiteettiä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 vuotta taapertanut uhrina ja ajelehtinut vaikeukdesta toiseen.
Aina sama kaava, aina samat ruikutukset. Hänkin koulukiusattu ja työpaikkakiusattu ja opinnoissa kaltoin kohdeltu. Minä olen kusipää ja äitini ennen minua...
Minä havahduin siinä vaiheessa, kun sisko jälleen kerran oli rahavaikeuksissa ja miehensä häipynyt. Minä lainasin 7 000 euroa ja siskolla käynnistyi sama vanha levy, kuinka minä olen kusipää jne. jne.
Hän olisi lentänyt asunnostaan vuokrarästien takia ja sitten jauhoi vain yhtä ja samaa.
Tajusin että eihän se sisko mikään uhri ole, vaan äärimmäinen vallankäyttäjä loppujen lopuksi. Minuakin simputtanut ja syyllistänyt
vuosikymmenet.
Nyt tästä 15 vuotta ja sisko taas vaikeuksissa... Ja kas kummaa, vastaajaani kertyy herjaviestejä.
Itsessään ei näe mitään vikaa!
On tässä ollut kuule pahempiakin traumoja koko elämä mutta jos jokaista takaiskua jää murehtimaan niin ei tästä mitään tule muuta kuin masennusta ja paskaa.
Nyt jätä sen menneiden murehtimisen ja mietit ainoastaan tätä hetkeä.
Mä tunnen muutaman kaltaisesi märehtijän, en ymmärrä heitä. Eli ihan oikeasti kiinnostaa että miksi haluat joka käänteessä muistella KAIKKEA pahaa mitä elämässä on sulle tapahtunut??
Etkö osaa vaan päästää irti asioista vai onko se sitä että voi mennä niiden asioiden taakse piiloon ja masentua?
Toivoisin että joku selittäisi tän mulle...
Ja luuleeko nämä ihmiset että muiden ihmisten elämä on ollut helppoa? Että heille on vaan osunut se vaikein pala?
siis 21. :)