Mikä on pienin/suurin määrä lapsia jonka voisit kuvitella itsellesi?
Minulla vähintään kolme enintään viisi. Kaksi tuntuis liian vähältä ja enempää kuin víisi en jaksaisi hoitaa eikä rahat riittäisi kun elämä pääkaupunkiseudulla on niin kallista.
Kommentit (36)
Näin siis, jos todella itse määräisi asioiden kulun. Nyt on kolmas tulossa ja ikä tulee vastaan, eli hyvin luultavasti jää lapsiluku kolmeen. Jos olisin nuorempana aloittanut, mielelläni haluaisin vielä ainakin pari lasta.
Tällä hetkellä lapsia 1. Tuo neljä ei mikään unelma olisi, mutta voisin kuvitella.
Tykätään lapsista. Nyt on tuo kolme mutta vielä sopis useampi nurkkiin.
Nyt on kolme lasta ja meille hyvä määrä. Kaksi oli liian vähän, kolmannen jälkeen olen ollut ihan tyytyväinen tilanteeseen. Jos taloudellinen tilanne antaisi myöten yksi tai kaksi lisää menisi vielä ihan hyvin.
Tällä hetkellä on yksi, jota tehtiin pitkään ja hartaasti. Toista on yritetty nyt vielä pidempään ja hartaammin (2,5v.) , mutta ei vain ole suostunut tulemaan.
En usko, että täällä kirjottavien esim. kahden lapsen äitien todellinen minimi on 0. Elämästä ilman lapsia on helppo kirjoittaa mukavana, jos ei ole kärsinyt lapsettomuudesta. Jos takana olisi vaikka 3 vuotta lapsen yrittämistä, tuskin minimi olisi 0. Jos lapsen saa heti, kun toivoo, on asiat menneet niin kivasti, että lapseton aika tuntuu mukavalta ja lapsellinen aika tietenkin taas luonnolliselta. Kun yritystä on takana kauan, ei lapseton aika tunnu enää niin kivalta ja nolla lasta tuntuu mahdottomalta ajatukselta.
Sori, taisi tulla vähän sekavasti.
on aina ollut toiveena vähintään 2 lasta. Enemmästä en osannut kuvitellakaan. Mutta 4 näitä nyt on ja enempää ei tule.
olisin kiitollinen. 2 olisi sopivin, niin olisi sisarus. Mulle sisko maailman tärkein ihminen. 2 olisi ideaali, mutta yhdestäkin olisin onnellinen.
enintään-määrää on paha sanoa, koska ei ole vielä ensimmäistäkään lasta. Ei sitä sitten tiedä, kuoriutuisiko minusta joku tehomamma vai ei. Tuskin kuitenkaan neljää enempää tekisin, kaksi voisi olla aika realistinen määrä, sen jälkeen olisi varmaan jo ikääkin aika paljon.
Elikäs se yksi (5 v.) on meillä jo saatu aikaan. Nyt oltu ilman ehkäisyä kohta kaksi vuotta, mutta olen ilmeisesti niin huono lisääntymään, et eipä ole vieläkään saatu sitä toista alulleen, et saas nähdä.
yksi mulla on eikä enempää näytä tulevan :( Tuohon kahteenkymmeneen en enää mitenkään ehdi vaikka olisinkin sikiävämpää sorttia. Parin kuukauden päästä tulee 30v täyteen, joten alle kymmeneen jää mun lapsiluku, todennäköisesti yhteen ja sekin on jo 7v.
halunnut yhtään lasta. Surkuhupaisaa lukea täältäkin yleistyksiä ja oletuksia millaisia me vapaaehtoisesti lapsettomat ollaan. Mitähän kaikkia niitä onkaan...
- itsekkäitä (yleistysten yleistys)
- ei osata huolehtia muista (esim. minä olen huolehtinut sairaista omaisistani mutta sitähän ei lasketa)
- bilettäjiä, matkustelijoita
- eläinhulluja, eläimet menee ihmisten edelle
- lastenvihaajia
- huumorintajuttomia nipottajia
-kontrolli- ja siivousfriikkejä
- toisten puolisoiden iskijöitä
- elämäänsä katkeroituneita
- ahdasmielisiä
jne jne.
Jotain siltä väliltä voisin kuvitella.
Ei lasta ainakaan vielä. vuosiin.