Vauvan saamisesta

joka pisti että samaa mieltä ap: n kans, että ihan eri tyyppi, mutta samat ajatukset. :)

Toi blogi oli tosi hyvä idea :DD Oot kerännyt nyt jo mielettömän suuren lukijakunnan ennen kuin edes olet alkanut kirjoittamaan.

Tähän voin vaan todeta viisaan sanonnan: Kyllä elämä opettaa, jos ei muuta, niin hiljaa kulkemaan.

..Mitä tieto taitoa AP:lla.. Ap voi sit myös kirjoittaa kirjan, kuinka se täydellinen lapsi kasvatetaan! Eikä äiti väsy, ja kaikki toimii täydellisesti!?



Toki osa noista jutuista voi toimiakin.. mutta moni asia riippuu täysin lapsen tempperamentista. Toiset kaipaavat läheisyyttä ja syliä enemmän kuin toiset. Toisille tulee vahva vierastus, jolloin ei oikeasti kelpaa muut kuin äiti. Ei välttämättä edes se isä, vaikka kuinka olisitte 50-50 koittaneet vauvan hoitaa. Toiset vauvat eivät viihdy kertakaikkiaan hetkeäkään sillä jumppamatolla. Toiset nukkuvat todella huonosti eikä siinä auta mitkään "itsenäistämiset".. Se on kuitenkin VAUVA!! eikä mikään itsenäisyyttä opetteleva taapero!



Kaikkea vaan ei voi etukäteen suunnitella.. Ymmärtäisit Ap edes sen!! Elämä ei välttämättä menekään niinkuin sinä sen täydelliseksi kuvittelet!



Ja itsellä alatie synnytys oli helppo. Ei repeämiä ei mitään! Ei kipuja jälkeenpäin! Olin heti pystyssä, eikä tarvinnut parannella mitään sektio haavoja! Joten tosiaan yksilöllistä tämäkin! Toisilla ne sektiohaavat taas tulehtuvat ja paranevat huonosti.. Ei ole vain yhtä oikeaa vastausta tuohonkaan asiaan!

kyseenalaistaessaan... Miettikää vielä ensi vuosi.

ole vielä työpaikkaa, etsii sitä koko ajan. Eli ei aio jäädä lusmuilemaan.

Koska kyseessä kuitenkin tärkeä ystävä, haluan että on joku jolle puhua ja jännittää odotusta.

Ihan niinkuin hän puhui minulle aikanaan.

-ap

no onko oleskelulupa kunnossa?

että odottaisin vauvan hankintaa vielä useamman vuoden. Sinulla on hyvin aikaa, kun olet vasta noin nuori.

on aika typerää alkaa yrittää lasta 5 kk seurustelun jälkeen. Mutta en mä sitä kyllä ehkä suoraan kehtaisi kaverilleni sanoa.

... ja tulla raskaaksi heti perään? ;) Me nimittäin teimme näin silloin aikoinaan. Ollaan edelleen onnellisina naimisissa, meillä on ihania lapsia ja elämä hymyilee. Jos oltaisiin jääty seukkailemaan vuosikausiksi, niin mitähän siitäkin olisi tullut :)

täällä on kaikkitietävät mammat vauhkonneet koko yön:) En ole sanonut että miehen jääminen suhteeseen olisi yhdentekevää, vaan että pärjäisin ilman häntäkin. Edelleen on ne MLL hoitajatkin olemassa. En oleta että elämäni oli täydellistä ja ongelmatonta, tottakai vauvan kanssa on välillä vaikeaakin. Mutta moneen asiaan olisi myös ratkaisu, jota nämä marttyyri äidit kieltäytyvät käyttämästä, koska eiväthän he silloin olisi täydellisiä äitejä. Edelleen, minulla ei ole lapsia vielä, mutta monet teistä tuntuvat silti liioittelevat lapsen tuomaa raskautta jne, jos se todella olisi niin vaativaa ja väsyttävää, tuskin kukaan sitten toista enää tekisi;) -ap

Kukaan ei liioittele. Asia on vain niin, että lapsen tuomaa vastuuta ja työmäärää ei kukaan pysty ennakolta ymmärtämään, edes osittain. Lapsen saaminen on aikuiselämän suurin muutos ja se kyllä näkyy jokaisella elämän osa-alueella.

kunpa saisit haastavan vauvan, siinä olisikin sinulle ihmettelemistä, kun kaikki onkin erilaista mitä SINÄ luulit. Mutta tod.näk.saat ns. "helpon"vauvan ja jatkat itsekästä vaahtoamistasi myös lapsettomille tai lapsellisille ystävillesi. Ja tietenkin luulet, että on SINUN ansiotasi, että vauvasi on helppo.

Sinä sitten taas yrität epätoivoisesti tyttövauvaa muutaman kuukauden seurustelun jälkeen... ensimmäinen kierto menossa ja tärkeintä on nyt mielestäsi ostaa ne hienot vaunut ja tytönvaatteita. Voi jestas, kasva aikuiseksi.



Lapsia saadaan, ei tehdä.

Tytöt ja pojat ovat tasan yhtä ihania.

Lapselle olisi hyvä tarjota myös turvallinen lapsuus, siis parisuhde vakaalla pohjalla.... jne...

Suosittelen edelleen alatiesynnytystä ( molemmat yli 4kg ja mun sokerit oli priimat) . Toinen oli täysimetetty ja toinen pullovauva. Ja jos kolmas joskus tulisi, haluaisin EHDOTTOMASTI imettää - oli se niin paljon helpompaa ja palkitsevampaa. Vihasin sitä pullosirkusta!

Jos miehen jääminen suhteeseen on yhdentekevää?

Mutta ihmetyttää, miten niin moni on jaksanut vastata tälle selvästikin trollailevalle. Huono trolli vielä, kun on niin ilmiselvä.

joka puhuit että saan varmaan helpon vauvan. En usko että on olemassa helppoja tai vaikeita vauvoja, vaan kyse on vanhempien kasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta. Jos saan helpon vauvan, tiedän onnistuneemme, jos saan vaikean vauvan, tiedän että jotain meidän pitäisi tehdä toisin.



-ap

Miksi omista vauvahaaveista ja raskautumisyrityksistä pitäisi edes kuulutella etukäteen? Edes raskautta ei pitäisi julkistaa heti kaikille, koska siitä ei seuraa mitään muuta kuin jatkuvaa utelua ja neuvoja neuvon perään...

tähän vastaan mielelläni.

- en halua synnyttää alakautta, koska ihan rehellisesti en halua tuhota alapäätäni. Ja näitä tarinoita on paljon kun on revetty suolta myöten jne. Moni toipuu sektiosta myös nopeammin, ystäväni oli ainakin kolmantena päivänä jo todella hyvä vointinen, eikä hänelle jäänyt negatiivista kuvaa sektiosta vaikka sitä alunperin ei halunnutkaan, joutui sinne kuitenkin. En myöskään halua kärvistellä supistustuskissa jne.

- En sano että imetys olisi huono asia, sitä vain hehkutetaan suomessa liikaa. En koe luontevaksi sitä että joku muu roikkuisi rinnoillani. Omasta mielestäni rintani ovat seksiä varten, miestäni varten, vaikka näin ei "luoja" ole alkujaan luonutkaan. Itse koen sen jotenkin pervona että lapsi olisi sitten siinä kiinni.

- Mielestäni äitiys ei tarkoita naiseudesta luopumista, olen edelleen nainen vaikka olisin äiti. Siksi haluan säilyttää oman intimiteettini ja oman tilani, myös öisin.

- Läheisyyttä vauva saa varmasti tarpeeksi päivisin. Myös mieheni varmasti halisi vauvan melkein puhki.

- Mielestäni minulla on oikeus myös omaan aikaan, vaikka olisi lapsi. Siksi lapsella on myös isä joka tällöin hoitaa,

-ap

Olet kyllä ap aika pimee ellet vaan provoile. Synnytystavalla ei nyt ole niin merkitystä vauvan kannalta... Itsellä onnkaksi luomusynnytystä takana eikä alapää ole mitenkään tuhoutunut.. Onneksi oli pienet vauvat. Minusta synnytys oli hieno kokemus, jotenkin olen ylpeä siitä että kehoni toimi niinkuin on tarkoitettu. Kipu oli kova, muttei kestämätön, koska synnytykset olivat nopeat.

Oma kokemukseni mukaan perhepeti ja täysimetys on helpompi vaihtoehto kuin pulloruokinta+vauvan huudattaminen öisin. Tissi suuhun, niin vauva ei edes ehdi kunnolla herätä nälkään, ja me kaikki kolme, mies, minä ja vauva saamme nukkua paremmin. Esikoinen siirrettiin kaksivuotiaana omaan huoneeseen nukkumaan. Hommaa 180 cm tai leveämpi sänky, niin mahdutte, ellette ole ylipainoisia. Alussa vauvan vieressä nukkuminen voi olla sen verran jännittävää, ettei osaa kunnolla nukkua, mutta itse totuin siihen parissa viikossa. Imetyskään ei ollut minulle helppoa, esikoisen knassa se ei kunnolla onnistunut joten pullorumba tuli tutuksi. Meillä mies ei kunnolla herännyt vauvan itkuun, joten kyllä se olin minä joka äitiyshormoneissa heräsin helpommin ja hänet yölläkin syötin...vauva ehti aina itkeä ennenkuin pullon sai suuhun, ei hyvä. Kuopus on täysimetetty. Kieltämättä en minäkään siitä aluksi pitänyt, ja kaksi ekaa kuukautta oli jopa hieman kivuliaita, heruminen sattui, onneksi kipuilu loppui alkukuukausien jälkeen... Mutta silti, todella mukavaa verrattuna pulloruokintaan.

Sukupuolesta en jaksa edes mitään sanoa, muutakuin että toivon teille sydämestäni poikaa, on nimittäin hyvä, että vielä jokin asia löytyy mihin ihmisellä ei ole päätäntävaltaa.

mun mielestä raha on melko kehno tekosyy lykätä lapsenhankintaa. se tuntuu olevan nykymaailman ihanne, että ensin opiskellaan 10 vuotta hyvää ammattia ja ollaan ainakin 5vuotta työssä, jotta palkka kohoaa oikealle tasolleen. sitten voidaan vasta alkaa puhumaan lastenhankinnasta, eli reilusti yli 30vuotiaana.

kylllä niillä kaupanalan ihmisilläkin aiiika monella on lapsia ;) hui kauhea, vaikkei ansaitsekaan 5000€/kk! varmasti lapsilla kamala lapsuus.



ja yrittkää toki tyttölasta, kukapa sitä olisi tuomitsemaan, yrittäkää vaikka seepraa jos sellaisen haluatte :) mutta eipä kannata olla noin herkkänahkainen ihmisille, jotka ystävällisesti tuo esille, että ei tieteen valossa ole edes mahdollista "tehdä" jommankumman sukupuolen edustajaa, vaan se on arpaonnea =)

lapsia niin moneen suuntaan kuin kerkeevät.

Eli kun sinä lämmittelet niitä pullojasi vauvalle, miehesi on ehkä jo laittamassa uutta vauvaa aluilleen.

Sinun kuvitelmasi on kaukana totuudesta.Voit kuvitella pystyväsi suunnittelemaan koko tulevaisuuden, mutta niin harvoin elämässä käy.

Ole edes onnellinen jos yleensä tulet raskaaksi!

(tosin juttujesi perusteella tekisi hyvä odottaa vuosi jos toinenkin!).

Toivottavasti ainakin suhteenne kestää, jos siis oikeasti vauvan haluatte!

joka puhuit että saan varmaan helpon vauvan. En usko että on olemassa helppoja tai vaikeita vauvoja, vaan kyse on vanhempien kasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta. Jos saan helpon vauvan, tiedän onnistuneemme, jos saan vaikean vauvan, tiedän että jotain meidän pitäisi tehdä toisin. -ap

Eli vauvan koliikki esimerkiksi on kiinni kasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta.... tai synnytyksessä vammautuminen... tms...

Et todellakaan tiedä lapsiperheen arjesta mitään.