Vauvan saamisesta

mutta tätähän en olisi saanut sanoa, koska en saa tietää mitään kasvatuksesta tai lapsista kun en vielä äiti ole.



-ap

niin että se löystynyt nahka nyt kuuluu asiaan, tiedän että kaikelta ei voi eikä pidäkkään välttyä. Ja raskausarpiinhan suositellaan ahkeraa rasvausta niin niitä ei niin paljon tule..



-ap

mut pääseehän niistäkin eroon, pääseehän?? kyllä aussi mies mulle siitä kerto et sekin käy kun pistää lusikan poikittain perseeseen puolikuun aikaan.

niin että se löystynyt nahka nyt kuuluu asiaan, tiedän että kaikelta ei voi eikä pidäkkään välttyä. Ja raskausarpiinhan suositellaan ahkeraa rasvausta niin niitä ei niin paljon tule..

-ap

samoin imetys, synnytys, ÄITINÄ oleminen 24/7, ei vain ja ainoastaan silloin kun sinulle sopii

Ei vauvan kuulu olla itsenäinen. Jokainen nukuttakoon vauvansa miten perhe nyt parhaiten nukkuu, mutta sun lähtökohta on kamalan kylmä. Tässä on se vaara, että nimenomaan sun lapsi joutuu kokemaan sitä turvattomuutta, kun sillä ei oo äitiä joka kestäis myös itkut, pettymykset, pahan olon, väsymyksen, hetkellisen oman ajan puutteen, vaikeudet ja vastoinkäymiset. Vauvan kohdalla on kysymys tarpeista, ei kasvatuksesta.



Eikä vauvaa voi noin vaan vieraan ihmisen hoitoon laittaa, vaikka miten omaa aikaa haluais.

se lapsi kasvaa tasapainoiseksi juuri niin, että äiti antaa kaikkensa.



Yökastelu voi olla merkki jostakin ongelmasta, ei kuitenkaan aina.



Minäkin olen pitänyt lapsilleni aina rajat, lapsiani on myös aina sanottu hyvin käyttäytyviksi ja tasapainoisiksi lapsiksi. Silti meillä on ollut uhmaa, kiukuttelua, unikoulua jne. Kaikki ei ole niin mustavalkoista!



Tulet yllättymään jos lapsen saatte.



Onnea aikaan lapsen kanssa!



Tulet

kysymys: mitä varten ne MLL hoitajat jne sitten ovat jos eivät hoitoja varten..? Ja onhan olemassa kaikenmaailman kotiapujakin, jotka käsittääkseni ovat juuri sitä varten että äiti yritti olla super liian kauan ja väsyi sitten kokonaan..



-ap

että tuo raskausarpijuttu on ihan bullshit, niitä tulee tai ei tule ja rasvaaminen auttaa lähinnä venyvän ihon kutinaan.



Miksi sinua ärsyttää muiden neuvot, kun olet selvästi jo oman suunnitelmasi tehnyt ja seisot sen takana?

ettet jaksa/ pysty hoitamaan lastasi yksin, niinkuin pitäisi, miksi edes harkitset vauvan hankkimista?

sen takia että vaikka tiedän kuinka toimin, se ei mene ihmisille jakeluun vaan silti tupataan niitä omia neuvoja. Käsketään ostaa käytettyä, nukkumaan perhepedissä, olemaan jatkuvassa symbioosissa vauvan kanssa jne. Koska sehän olisi kamalaa jos joku hoitaisi vauvan niin että tästä tulisi itsenäinen..



Kuten sata kertaa olen sanonut, minulle on aivan samamiten joku muu ipanansa hoitaa, siksi en esim keuhkoa ystävälleni kuinka typerää on pukea vauva käytettyihin vaatteisiin (eikö löydy sen verran arvostusta että pieni ansaitsisi uutta?), nukuttaa perhepedissä, nysvätä kotona jo neljättä kuukautta jättämättä vauvaa edes siksi aikaa että kävisi päivän shoppailukierroksella kaverin kanssa, pohtia pää puhki joistain soseista millä aloittaa kiinteät jne. Minusta turhaa stressiä, mutta tehkööt kuten haluaa ja väsykööt niin paljon kun tykkää..



-ap

jos tarve vaatii, mutta en ymmärrä mikä se tarve olisi. Edelleen MLL hoitajat jos mies olisi estynyt.. Mielestäni äidin tehtävä ei ole hoitaa yksin?!



-ap

mutta ajattelet samoin kuin minä. eikä minullakaan ole vielä lapsia, mutta aion myös pitää omasta ajasta ym. kiinni. kaikki samat aikomukset myös minulla. Lisäksi kukaan perheessä ja suvussa ei hössötä lapsista kuten täälä, että jos todella alkaisin toteuttaa tulevaisuudessa kaikkea mitä av:n äidit tekevät, katsoisi perhe minua vähän kieroon..

sitä isomman lapsen jättää vaikka MLL:n hoitajalle, mutta jollekin 4kk:n ikäiselle vauvalle olisi järkyttävää joutua vieraan hoitajan hoidettavaksi. Jos olisi pakko, ihan pakko, niin sitten muu ei auttaisi, mutta että shoppailukierroksen takia jättäisit vauvan ventovieraalle?



Ei munkaan mielestä äidin tehtävä ole yksin hoitaa lapsiaan, onhan niillä yleensä isäkin. Ja joillain onnekkailla mummut ja sedät ja muut sukulaiset. Ja vauvojen kanssa voi yhdessäkin liikkua kodin ulkopuolella. Kuka sitä nyt kotona jaksaa nysvätä.

se sinun vauvasi ei välttämättä tykkääkkään jäädä vieraan ihmisen hoitoon. Vauvat kun saattavat olla sellaisia, että välillä kelpaa vain äidin syli ja jos sitä ei saa, huudetaan naama punaisena kunnes saadaan. Jos et ole täysin psykopaattiäiti, et pysty lastasi tuollaisena jättämään hoidettavaksi, eikä kovin moni hoitaja varmaan häntä suostu ottamaankaan.



Toisekseen, meillä vauvaa on yritetty alusta asti nukuttaa omaan pinnasänkyynsä meidän sängyn viereen. Tulos 5 kk ikäisenä: läheisyyden tarve on kasvanut jatkuvasti, ja nyt herää aina n. puolen tunnin sisällä pinnikseen siirtämisestä (ei nukahda sinne itsekseen, vaan nukutetaan meidän sänkyymme viereen), siis joka kerta. Valittavana siis on, haluatko herätä n. 15 - 30 minuutin välein läpi yön ja ruveta hyssyttelemään vauvaa vai annatko sen nukkua vieressä ja nukkua itsekin n. 2-3 h pätkän. Minulle on ihan sama miten teet, mutta tuo intimiteetin ylläpitäminen voi pidemmän päälle käydä todella raskaaksi, jos saatte samanlaisen vauvan kuin meillä - käsittääkseni nämä ovat enemmistöä...

sitä omaa aikaa sitten pitäisi olla?

Kaikkein ärsyttävintä silloin kun oli vielä lapseton oli lapsellisten kommentit tyyliin "näet kyllä sitten itse mitä se on", "kyllä säkin kuule sitä epiduraalia vielä synnärillä tulet hinkuamaan", "älä sitten vaan nuku samassa sängyssä vauvan kanssa, en mäkään nukkunut", "kyllä vauva tottuu kun se totutetaan", yms yms.



Luoja minua varjelkoon ketään neuvomasta tuolla lailla, kun omienikin kanssa on elämä yhtä vuoristorataa ja kasvuprosessia, ja ainakin esikoisen kanssa ne vaiheet on aina ihan ennen kokemattomia.



Hyvä, että oma kasvatusideologiasi on selvillä, kunhan tiedostat, että se ei välttämättä lainkaan sovi vauvallesi. Seuraavalle vauvalle se sitten saattaakin sopia kuin nyrkki silmään. Jokainen ihmissuhde on erilainen.

eiköhän jokainen aluksi halua. Suurinosa tuskin haluaa heti sitä murrosikäistä.

Eiköhän siinä sitten kasveta sen lapsen mukana, sitten kun se on taapero, haluan sen taaperon.

Ja anteeksi nyt vain, valmistautukaa av-mammat repimään pelihousunne, mutta mielestäni yökastelu, tarve unikouluun jne kertovat että joku kasvatuksessa meni metsään.

Allergioille ei toki mitää voi. Mutta äiti on esim aina puhunut että minun uhmaikäni oli suht helppo, kun minut opetettiin pienestä pitäen että ei on ei, siitä oli turha jankata.

Mikäli kasvatus on tasapainoinen, ei lapsesta tule huutelevaa yöhillujaa.

Tiukat rajat alusta asti helpottavat myöhemmässä vaiheessa. Tässä myös syy siihen miksi en perhepetiä halua, turha opettaa nukkumaan vieressä ja ns vässykäksi, kun tulee kuitenkin aika kun pitäisi olla itsenäinen ja nukkua omassa sängyssä.. Uskon että vauva joka on alusta asti totutettu omaan sänkyyn, kestää tämän paljon helpommin jatkossa. Ja kasvaa muutenkin itsenäisemmäksi ja terveemmäksi.

Jossain oli tutkimustakin siitä että yökastelu kertoo jostain seksuaalitraumasta tai turvattomuuden tunteesta, että silleen..

-ap

Minä halusin lapsen. En pientä söpöä vauvaa, vaan lapsen joka kasvaa ja kehittyy omanlaisekseen persoonakseen. Ei se vauva ole mikään nukke, jolle ostetaan tonnin rattaita ja muita pilipalijuttuja. Äitiys on jotain ihan muuta.

Haluaisin kyllä olla kärpäsenä katossa, kun sinä laitat rajoja vastasyntyneelle "äidin tissi, ei saa koskea", "äiti käskee nyt nukkumaan omassa sängyssä". Kuten joku jo edellä totesi, ei vauvan pidäkään olla itsenäinen. Fiksuna ja lukutaitoisena ihmisenä varmasti ymmärrät mitä symbioosi tarkoittaa.

Ja anteeksi nyt vain, valmistautukaa av-mammat repimään pelihousunne, mutta mielestäni yökastelu, tarve unikouluun jne kertovat että joku kasvatuksessa meni metsään.

...

Mikäli kasvatus on tasapainoinen, ei lapsesta tule huutelevaa yöhillujaa.

Tiukat rajat alusta asti helpottavat myöhemmässä vaiheessa. Tässä myös syy siihen miksi en perhepetiä halua, turha opettaa nukkumaan vieressä ja ns vässykäksi, kun tulee kuitenkin aika kun pitäisi olla itsenäinen ja nukkua omassa sängyssä.. Uskon että vauva joka on alusta asti totutettu omaan sänkyyn, kestää tämän paljon helpommin jatkossa. Ja kasvaa muutenkin itsenäisemmäksi ja terveemmäksi.

...

Pointtina tässä se, että ratkaisuja on vaikka kuinka paljon, äidit turhaan väsyttävät itseään.

ja jos joku tajuaa kuinka pääsee helpommalla, tulee samantien lyttäys muilta äideiltä.

-ap

Näähän pitäis lisätä suoraan tuonne ketjuun, jossa kerrotaan hölmöimpiä lapsettomien möläytyksiä. :D Hyvä ap, kerro nyt meille kaikille tavallisten lasten epäonnistuneille mammoille, kuinka meidän olisi pitänyt toimia että olisimme saaneet yhtä hienoja, tasapainoisia ja ongelmattomia lapsia, anteeksi siis tyttöjä, niin kuin sinä aiot hankkia. ;)

Ei oikeesti, eihän tässä tiedä mitä kommentoisi kun on niin järkky provo. :D Mutta eipä siinä mitään, tottakai minä vilpittömästi uskon että ap saa kaiken mitä haluaa; täydellisen suloisen terveen tyttövauvan joka ei itke eikä sairasta, nukkuu yöt, syö kiltisti pulloa ja näyttää söpöltä sillä leikkimatolla köllötellessään kun ap vilkuttaa että moimoi kullannuppu, äiti menee nyt viettämään laatuaikaa! :) Voi kuinka ihana mielikuva, näinhän siinä tulee tapahtumaan.

Voisiko ap alkaa pitää blogia, olisi kiva lukea ensin lapsen yrittämisestä, sitten rennosti ja ongelmitta sujuvasta raskausajasta, ja etenkin sitten siitä vauva-ajasta kun teillä on se söpöliini ja haluat tietysti jakaa meidän muidenkin kanssa kuinka helppoa ja ihanaa kaikki on. Auttaisi paljon meitä avuttomia kuulla miten asiat pitää hoitaa jotta saa tasapainoisen, itsenäisen, terveemmän ja uhmaiättömän lapsen. Please ap! :)

eise lapsi yritä mitää tissiä jos sitä ei sille edes anna. ja ihan oman tilansa ap saa ottaa eli opettaa lapsi omaan sänkyyn. haloo,sun järki?

kun ap itse vastaa omiin viesteihinsä. Oot NIIN läpinäkyvä.