Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi ja vauvan nimi
22.12.2011 |
Meinasin laittaa otsikoksi Anoppiongelma, mutta on täysin mahdollista, että minä olen tässä ihmissuhteessa se ongelma. En todellakaan ole varma. Tiedän, että av-palstalla luultavasti teilataan sekä minut että anoppi, mutta olen valmis ottamaan sen riskin, koska vastausten joukosta löytyy toivottavasti myös ihan oikeasti ajatuksia herättäviä.
Lähtökohta tilanteessamme on se, että meillä on ollut varsin hyvät välit aiemmin. Olen ollut mieheni kanssa kaksitoista vuotta naimisissa ja anopin kanssa ei ole tullut minkäänlaisia kahnauksia. Välillä toki jotain pientä, niin kuin kenen tahansa ihmisen kanssa, mutta ei siis mitään suurempia. Pidän anopistani, mutta hän on sen verran vauhdikas (ja vähän hössöttävä) että viikko mökillä on kerralla ihan riittävä määrä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Asumme onneksi melko lähekkäin, joten tapaamme melko usein eikä liian pitkästi.
Nyt olen raskaana ja tiedämme, että odotan tyttöä. Olemme valinneet tytölle jo nimen ja kutsumme häntä sillä nimellä. Olemme tämän myös anopille kertoneet. Siis sanoneet, että vauvan nimi on "Liisa" (nimi muutettu :-). Tästä huolimatta anoppi nimittää vauvaa milloin milläkin nimellä, esim. "Onkos se Sofia Amanda potkinut kovasti?" "Sitten kun se Josefiina menee kouluun, niin..." jne. Tähän asti olen rauhallisesti korjannut aina anopin sanoessa nimen Liisaksi, enkä kiinnittänyt mitään huomiota asiaan muuten. Yleensä anoppi vastaa korjaukseeni esim. että olisi se Siirikin ihan hyvä nimi. Siis joku vielä ihan muu nimi. Aluksi ajattelin, että kyseessä on vain anopin huumori. Jos appiukko on noissa tilanteissa paikalla, hän yrittää hyssytellä anoppia, että älä nyt viitsi.
Nyt tätä on jatkunut jo yli kuukauden, eikä tilanne ole muuttunut miksikään. Viikko sitten olimme anoppilassa iltakahvilla ja anoppi kysyi, että minkähän ikäisenä te sitten sen Reetta Marjaanan uskallatte tuoda meille hoitoon, ja minä vastasin hilpeästi, että ainakin teidän pitää oppia lapsen nimi ensin. Ilmeisesti anoppi loukkaantui, koska ei ole sen jälkeen vastannut tekstiviestiini (jossa kerroin että ylimääräisessä ultrassa oli kaikki hyvin, ei siis varsinaisesti tarvinnutkaan vastausta) eikä soittanut minulle sopiakseen jouluaaton ohjelmasta, vaan miehelleni. Yleensä hän sopii kaikki aikatauluasiat nimenomaan minun kanssani, koska mieheltä tuntuu katoavan muistista kaikki sovitut ajat heti puhelun loppuessa.
Minusta tuntuu ikävältä ja loukkaavaltakin tämä anopin nimittely. Jos olemme valinneet lapsellemme mielestämme sen parhaan mahdollisen nimen, miksi anoppi ei voi kutsua tyttöä sillä nimellä? Ymmärrän oikein hyvin, että kyse voi olla vain siitä, että osin hormonihuuruissani ylireagoin asiaan, jolla ei oikeasti ole mitään merkitystä. Silti minulla on paha mieli tästä asiasta. Ja näen, että se häiritsee myös miestäni. Yritän suhtautua asiaan rauhallisesti, sillä en halua tuottaa miehelleni lisää pahaa mieltä näyttämällä omaani, enkä halua lietsoa riitaa anopin kanssa.
Mutta niin, paha mieli mulla on, enkä tiedä onko se oikeutettua vai ei. Kunhan nyt avauduin teille.
Kommentit (70)
Anoppi oli jostain saanut päähänsä, että lapsemme nimeksi tulee Veeti. Olimme raskausaikana puhuneet nimistä ja olin kertonut inhoavani nimeä Veeti (anteeksi kaikki Veetien äidit ja muut nimestä pitävät!). Samalla kerroimme, että lapsemme saa perinteisen nimen. Siitä huolimatta anopin mielestä tuo Veeti olisi niin hyvä nimi, hänen tutuillaankin oli Veeti-nimisiä lapsenlapsia. Vaikka aivan suoraan sanoimme, ettei lapsesta tule Veetiä, puhui hän sitkeästi lapsesta sillä nimellä. Kun vauva syntyi, hän oli kertonut tutuilleen, että Veeti syntyi. Ristiäisissä oli sitten naama näkkärillä kun lapsi saikin aivan toisen nimen. Edelleen saattaa sanoa, että olisi se Veeti ollut niin kiva nimi. Lapsemme on nyt viisi eikä anoppi kutsu lasta juuri koskaan hänen oikealla nimellään vaan jollain lempinimiväännöksellä. Anopin siskon mielestä nimivalintamme on "kauhea" ja hän on jo muutamaan kertaan kysynyt miksemme vaihda lapsemme nimeä nykyaikaisempaan. Lapsemme nimi on tyyliin "Toivo" tai "Onni". Ristiäisissä kun nimi paljastettiin, anopin sisko sanoi kirkossa ääneen "kauhea nimi". Kiitos siitä. Molempien mammojen käytös loukkaa mua edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei käy niin, että joku Liisa julkisuudessa mokaa pahasti ja nimi saa ikävän kaiun tyyliin Johanna (Tukiainen). Anoppi kun voi sitten jatkaa sen Liisan käyttöä, vaikka te vaihtaisitte nimen Lauraan. Ja taas saisit lisää vänistävää.
Ei mulle ole tullut mitään antipatioita nimeä kohtaan vaikka joku julkkis olisikin käyttäytynyt törpösti. Omituista tuollainen.
Johanna, Juulia, Martina, Mervi, Matti jne. ovat edelleen mielestäni aivan normaaleja nimiä, eikä niissä ole mitään negatiivista kaikua.
Hei!
Toki anoppisi voi toimia noin ihan ilkeyttäänkin tai siitä syystä ettei pidä valitsemastanne nimestä, mutta kyseessä voi tosiaan olla myös ihan sukupolviero. Vanhan kansan oppien mukaan lapsen nimeä ei saanut paljastaa ennen ristiäisiä. Minulla on ihana anoppi, mutta hänelle oli kova pala se, että olimme valinneet lapsellemme jo ENNEN raskausaikaa nimen. Hän ilmoitti itse, ettei halua tietää nimeä ennen ristiäisiä. (Hän oli myös erityisen huolissaan siitä, ettei kukaan naapuri tai pikkuserkun serkku vaan saa tietää nimeä etukäteen) Näin ollen pidimme miehen puolen suvusta nimipimennossa, mutta minun vanhempani ja läheiset ystävät saivat kuulla nimen etukäteen. Olihan se vähän hassua, mutta toimi niinkin.
Eli antaisin asian olla toistaiseksi. Mikäli anoppisi jatkaa samaa linjaa myös lapsen synnyttyä, niin sitten ilmoittaisin kohteliaan viileästi että hänellä oli tilaisuus nimetä omat lapsensa aikoinaan, nyt on sinun ja miehesi vuoro. Ja kuten täällä tuli ilmi, nimimautkin menee osin sukupolvittain, molempien kannattaisi se vaan hyväksyä.
Ps. Meidän pojan nimi pysyi samana läpi odotuksen odotuksen ja raskauden aina sinne ristiäisiin saakka (ja siitäkin toki eteenpäin). :)
niin minua vitauttaisi jos minulta vaadittaisiin nimilistoja vanhoista suvun nimistä ja ties mistä. Ei kuule jaksa kiinnostaa, on muitakin kiireitä OMASSA elämässäni. Miniä hankkikoon listansa muualta.
No, en myöskään missään tilanteessa yrittäisi vaikuttaa lastenlasteni nimiin.
t. kolmen pojan äippy
Anoppi oli jostain saanut päähänsä, että lapsemme nimeksi tulee Veeti. Olimme raskausaikana puhuneet nimistä ja olin kertonut inhoavani nimeä Veeti (anteeksi kaikki Veetien äidit ja muut nimestä pitävät!). Samalla kerroimme, että lapsemme saa perinteisen nimen. Siitä huolimatta anopin mielestä tuo Veeti olisi niin hyvä nimi, hänen tutuillaankin oli Veeti-nimisiä lapsenlapsia. Vaikka aivan suoraan sanoimme, ettei lapsesta tule Veetiä, puhui hän sitkeästi lapsesta sillä nimellä. Kun vauva syntyi, hän oli kertonut tutuilleen, että Veeti syntyi. Ristiäisissä oli sitten naama näkkärillä kun lapsi saikin aivan toisen nimen. Edelleen saattaa sanoa, että olisi se Veeti ollut niin kiva nimi. Lapsemme on nyt viisi eikä anoppi kutsu lasta juuri koskaan hänen oikealla nimellään vaan jollain lempinimiväännöksellä. Anopin siskon mielestä nimivalintamme on "kauhea" ja hän on jo muutamaan kertaan kysynyt miksemme vaihda lapsemme nimeä nykyaikaisempaan. Lapsemme nimi on tyyliin "Toivo" tai "Onni". Ristiäisissä kun nimi paljastettiin, anopin sisko sanoi kirkossa ääneen "kauhea nimi". Kiitos siitä. Molempien mammojen käytös loukkaa mua edelleen.
kun lapsen nimi kerrotaan nimiäisissä tms., käännymme toisiamme kohti ja sanomme, että voi kauhistus. Ja nauramme. Hormonihyrskyissä vellovat äidit pillahtavat itkuun, mutta ihan oma ongelmansa. Miksi brassailevat nimillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin minua vitauttaisi jos minulta vaadittaisiin nimilistoja vanhoista suvun nimistä ja ties mistä. Ei kuule jaksa kiinnostaa, on muitakin kiireitä OMASSA elämässäni. Miniä hankkikoon listansa muualta. No, en myöskään missään tilanteessa yrittäisi vaikuttaa lastenlasteni nimiin. t. kolmen pojan äippy
ja kun lapsi nimetään jonkun Örkki Urpanan mukaan niin sitten voi nauraa, että etkö sinä hyvä ihminen tajunnut, että se oli pelkkä vitsi, ei missään suvussa tuollaisia nimiä ole.
Meillä myös anoppi kutsuu meidän tulevaa vauvaa milloin miksikin. Välillä kyllä oikealla nimelläkin.
Joka ei ole kyllä ihan varma.
Oletko 100% varma että anoppisi tietää että nimi on jo "virallisesti" päätetty?
Meillä mies kutsuu tällä hetkellä masukkia Napsuksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Ja jos anoppi oikeasti suuttui sinun kommentistasi niin kyllähän hänkin ylireagoi.
Jos teillä on aiemmin ollut hyvät välit niin puhumallahan se selviää. Typerä syyhän tämä nimiasia on jäädä riitoihin anopin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi anoppisi, kutsuisin sitä lasta ikuisesti Reetta Marjaanaksi. Siinäpä miettisit, mistä ilmaista hoitoapua, kun anopille ei voi viedä.
Niuhoperseminiä mussuttaa jostain älyttömästä sikiön nimestä...kyllä on tarkkaa joillakin.
sorry ap.
Jos olisi anoppisi, kutsuisin sitä lasta ikuisesti Reetta Marjaanaksi. Siinäpä miettisit, mistä ilmaista hoitoapua, kun anopille ei voi viedä.Niuhoperseminiä mussuttaa jostain älyttömästä sikiön nimestä...kyllä on tarkkaa joillakin.
sorry ap.
Joululomat alko ja terästety glögi maistuu vai?
Alue: Aihe vapaa
Itse tosin osaisin pitää varani, koska oma anoppini on käyttäytynyt ärsyttävästi niin monta kertaa. Niinpä en kertoisi hänelle kimeä ennen kuin nimiäisissä / ristiäisissä papin tms. suusta.