Ahdistaa, valehteleeko mieheni. Lukekaa purkaus.
Olemme olleet naimisissa 4 vuotta. Menimme naimisiin parin vuoden seurustelun jälkeen. Mieheni on ollut kerran aiemmin naimisissa lyhyesti, kertonut että se oli huono suhde jo alkuaankin mutta meni naimisiin kun oli naiselle sen luvannut ja epäilen että halusi myös näyttää silloiselle ex-tyttöystävälleen, johon oli ollut kovasti rakastunut ja hän oli sitten mieheni jättänyt mennäkseen pian toisen miehen kanssa naimisiin.
Miehelläni on siis suhteita ja naisia riittänyt, mutta mun kanssani on sanonut voivansa vihdoinkin olla oma itsensä, joka ei ole saalistava reteä naistenmies vaan lempeä lapsirakas yhden naisen mies. Saan kuulemma hänessä hyvän ja lämpimän puolen esiin. Oli kyllä ensimmäiset vuodet niiiin palavan rakastuneen oloinen minuun, että vieläkin lämmittää :)
Mies on aika pitkä ja usein hyvännäköiseksi tituleerattu. On itse täysin myöntänyt tykkäävänsä naisista ja naisseurasta, mutta että seksin ja romantiikan suhteen riitän hänelle täysin. Tiedän että hänellä on ollut tosi paljon naissuhteita ja on varmaankin pettänyt ainakin ekaa vaimoaan, ehkä tyttöystäviäänkin.
Naimisiin menimme, koska tulin vähän yllättäen raskaaksi ja olen uskovaisesta perheestä, jolle olisi ollut järkytys ellei lapsemme olisi syntynyt avioliitossa. Mieheni sanoi itse, että mennään nyt ihmeessä naimisiin kun joka tapauksessa olen hänen elämänsä nainen, ettei vanhempieni tarvii hermostua. Onnellisia lapsesta kyllä olimme ja mieheni aivan hullaantui esikoiseensa.
Raskausaikana muutimme eri paikkakunnalle ja täällä uudessa kotikaupungissa elimme rauhallista perhe-elämää. Mieheni meni aivan uuteen työhön joka vaatii paljon, kouluttautuu ja spesialisoituu työn ohella korkeampaan tehtävään joten koulutusreissuja ja muitakin rientoja on paljon. Aluksi kävi niissä vain pakollisissa, mutta esikoisen synnyttyä ekojen kuukausien mentyä alkoi käydä useamminkin, mutta enintään kerran kuukaudessa. Muuten miehen menot olivat tosi harvassa, satunnaisia mökkireissuja veljiensä kanssa ym.
Kun aloin (hiukan suunniteltua nopeammin) odottaa toista lastamme esikoisen ollessa vuoden vanha, miehen menot lisääntyivät ja alkoi olla pahantuulisempi kotona. Mikään enkeli en ollut itsekään, myönnetään - raskaus ja pieni lapsi saivat hermot kireälle. Mies alkoi jutella paljon työpaikkaansa tulleesta mukavasta naisesta. Kertoi avoimesti hänestä ja hänen perheestään, jutteli välillä muistakin työkamuista, joten en epäillyt mitään, olin lähinnä tyytyväinen että on löytänyt "kilttiä" kaveriseuraa. Vielä kun kuvaili naista "ei juuri minkään näköinen, pyöreähkö tylsän perheenäidin oloinen mutta yllättävän hauska huumorintaju" niin olin ihan ok asian kanssa, ehdotin jopa että kutsuttais työkaverin perhettä kylään joskus, kun ei liikaa tunnettu perheitä täältä.
Näinkin tämän naisen pari kertaa kun kulki mieheni kyydissä johonkin ja jossain lastentapahtumissa samaan aikaan jne. On kyllä paremman näköinen (ja ihan normaalipainoinenkin) kuin mies oli antanut ymmärtää. Mukavan ja "kiltin" oloinen. Ei mitenkään flirttaileva.
Toisen lapsemme synnyttyä tämä nainen oli antanut suloisen potkupuvun vauvallemme lahjaksi töissä. Sinänsä ehkä outoa, koska työkavereilta muuten tuli yhteisenä lahjana kukkia ja onnittelukortti, mutta ihan kiva ele.
Sen jälkeen mies muuttui yhä etäisemmäksi ja oli kiukkuinen jos kyselin menoistaan. Työporukan iltarientoja oli paljon. Eräältä koulutusreissulta tultua miehellä oli samanvärisiä ja -pituisia hiuksia vaatteissaan, kuin tämän naistyökaverin hiukset. Niitä oli reilusti, sekä päällystakissa että laukusta pyykkiin laitetuissa sisävaatteissa. Samana päivänä kun reissusta palasivat, tuli tältä naiselta tekstiviesti - mieheni itse sanoi että oli tältä naiselta ja että pyysi siinä miestäni erääseen ulkoilutapahtumaan kanssaan vielä samana iltana. Silloin epäilykseni heräsivät. EN edes tiennyt, että viestittelevät tai ovat puhelinnumeroita vaihtaneet!
Mieheni on kiistänyt täysin että mitään sopimatonta suhdetta olisi. Kavereita kuulemma pitää saada olla ja koulutustapahtumissa "joutuu" tanssittamaan liudan naisia läpi iltajuhlissa ja monella on samantyyliset hiukset. Jaaha. Ei kuulemma herätä mitään kiinnostusta tämä nainen muuten kuin kaverina. Joo.
Seuraavan kevään aikana tuli aika ajoin näitä tekstiviestejä ja mieheni alkoi pitää puhelintaan taskussa tai ihan vieressään pöydällä. En kyllä koskaan ollut tutkinut sitä. Yleensä kertoi, mistä viestit tulivat ja myönsi tämänkin naisen, vaikkapa "Liisan" viestit. Olivat aina jotain "kyselee kaveriksi keilaamaan, ovat työporukalla menossa" tms. Kerran oli työporukan iltatilaisuus taas tulossa ja silloin sanoin miehelle, ettei menisi. Olin mustasukkainen, myönnetään, mutta molemmat lapset sairaana myös ja olin tosi väsynyt. Itkin väsymystäni, mies lupasi olla menemättä mutta oli selvästi harmissaan juhlien väliin jättämisestä. Silloin tokaisin "harmittaa vissiin kun et pääse Liisaa näkemään!! Ja eiköhän saman tien tule lyhyessä ajassa kaksi viestiä juurikin Liisalta, ensin joku missä kertoi kuulemma että samalla taksilla voisi mennää juhliin ja toinen jossa kyseli eikö mieheni tulekaan. Sain katsoa viestit: ekassa ei ollut mitään ihmeellistä mutta toisessa luki "Arvaat varmaan että sua kaivataan tänne kovin, ollaan XXX terassilla aloittelemassa. Kai tuut? Kyllä kannattais ;)" ja se vähän häiritsee, vaikkei siinäkään ihmeempää kai ollut. Silloim räjähdin miehelle, että nyt tuon on loputtava ja en halua että ootte kavereita enää!!
Sittemmin yhteydenpito on loppunutkin, tuosta juhlaillasta on nyt pari vuotta. Mieheni on ollut välillä eri työpisteessä ja nyt tämä Liisa on eri paikkakunnalla komennuksella, asuu kyllä täällä samalla paikkakunnalla yhä. Pari kertaa olemme sattumalta törmänneet, ihan normaali on ollut.
En tiedä miksi mulla on ollut voimakas aavistus että pitävät vieläkin yhteyttä. Mieheni kiistää sen jyrkästi. Olen aika varma että jotain heidän välillään on tai on ollut, ja jotain on myös tapahtunut.
Nyt odotan kolmatta lasta alkuvaiheessa, tämä oli oikein toivottu raskaus. Mies sitä ehdotti ja tuntuu olevan onnellinen odotuksestani. Nyt vaan sitten juuri tänään tuli takapakkia. Mies lähti työkavereiden kanssa iltaa istumaan. Kysyin ketä tulee, luetteli, Liisa ei ollut joukossa. Tein ensimmäisen kerran sen, että menin katsomaan miehen kännykkää. Siellä ei ollut saapuneissa mitään, mutta mieheltäni lähtenyt viesti: "Olihan varaus kuudelta? Kai sinne muitakin tulee, vai kutsuitko tahallas vain mut ;)?" Se oli Liisalle.
Nyt on tosi paha olo. Ei kuulu miestä kotiin. En oo sanonut mitään enkä soittanut. Mietin, että voihan olla että mies ei vaan uskaltanut sanoa Liisan tulevan kun oon ollut niin pahana. Liisa aika usein organisoi näitä, joten periaatteessa ihan normaalia, että häneltä kysyy aikataulua. Ja tuo loppu ihan kevyttä läppää. Mutta kyllä mietityttää ja lujaa :(
Jos jaksoit lukea, mitä ajattelet tilanteesta?
Kommentit (45)
..Mies valehtelee!
En usko että kuvittelet turhia. Tuo Liisa vaikuttaa kyllä aika lutkalta, en voi ymmärtää tuon tyyppisiä naisia.
Nuo miehesi lähettämät viestit ja ne mitä tuolta naiselta on tulleet, ovat flirttailevia.
En osaa sanoa mitä sinun pitäisi tehdä. Toivotan vain voimia, vaikutat järkevältä ja fiksulta naiselta tekstisi perusteella.
Mutta aika vaikea sinun on saada selvyyttä asiaan kysymällä sitä suoraan mieheltäsi. Onko mitään muuta tapaa selvittää tätä? Onko miehelläsi ja tällä naisella ketään yhteistä tuttua, jonka sinäkin tuntisit? Voitko joskus lähettää jonkun kaverisi samaan paikkaan jossa tiedät näiden kokoontuvan?
mieleen, että miten onnellinen saa olla että mieheni on kotona viihtyvää sorttia. Ei ramppaa missään "työkavereitten" tai muitten kanssa.. Mä en ikinä kestäis tollasta että mies viestittelee jonkun naispuolisen "kaverin" kanssa ja viettää iltoja yhdessä.. (Ja siis en ole koskaan kieltänyt miestäni tekemästä/menemästä tai estänyt ystävyyttä kenenkään kanssa. Mies ei vaan harrasta moisia..)
Kyllä minusta ap:n tapauksessa pistäisin miehen tilille asiasta, kertoisin rehellisesti että jos haluaa tämän Liisan kanssa viettää aikaa, niin silloin mies kutsuu Liisan perheineen esim. teille syömään tms. Mielestäni jos miehellä on puhtaat jauhot pussissa niin siinä ei pitäis olla ongelmaa.
joku tällainen firman illanvietto. Joko itse tai kaverin kautta. Sillä saanee aika suuren varmuuden, jos siellä on koko porukka mitä on pitänytkin, niin ehkä mies tosiaan puhuu totta. Mutta olen samaa mieltä kuin joku tuossa aiemmin, että jos on vähänkään edistyneempi valehtelija, niin kertoo olevinaan avoimesti paljon, kiinni jäädessään tunnustaa jonkin kokonaisuuteen nähden pikkujutun valheeksi, mutta jättää silti sen merkittävimmän totuuden kertomatta.
Toisaalta, mitä jos käykin ilmi, että ne firman juhlat on olleet illallisia tämän Liisan kanssa kahdestaan. Mitä ap sitten tekee? Sekin ehkä kannattaa miettiä ennen kuin lähtee stalkkaamaan miestä. Toki sekin on hyvä funtsia, mitä tapahtuu jos jääkin kiinni itse.
Toisaalta, mitä jos käykin ilmi, että ne firman juhlat on olleet illallisia tämän Liisan kanssa kahdestaan. Mitä ap sitten tekee? Sekin ehkä kannattaa miettiä ennen kuin lähtee stalkkaamaan miestä. Toki sekin on hyvä funtsia, mitä tapahtuu jos jääkin kiinni itse.
Sitten kysäistä joltain muka sivumennen että "oliko teillä mukavaa siellä keilaamassa/illanvietossa?" Näin saisi ehkä selville onko niissä illanvietoissa ollut muitakin?
mieleen, että miten onnellinen saa olla että mieheni on kotona viihtyvää sorttia. Ei ramppaa missään "työkavereitten" tai muitten kanssa.. Mä en ikinä kestäis tollasta että mies viestittelee jonkun naispuolisen "kaverin" kanssa ja viettää iltoja yhdessä.. (Ja siis en ole koskaan kieltänyt miestäni tekemästä/menemästä tai estänyt ystävyyttä kenenkään kanssa. Mies ei vaan harrasta moisia..)
Kyllä minusta ap:n tapauksessa pistäisin miehen tilille asiasta, kertoisin rehellisesti että jos haluaa tämän Liisan kanssa viettää aikaa, niin silloin mies kutsuu Liisan perheineen esim. teille syömään tms. Mielestäni jos miehellä on puhtaat jauhot pussissa niin siinä ei pitäis olla ongelmaa.
Tulisin hulluksi, jos mies kävisi jossain kahvilla muiden naisten kanssa tms... Hrr. Mustasukkainen olen, sen tiedän ja olen yrittänyt opetella siitä eroon, mutta ei se niin helppoa ole.
AP:n tilanne kuulostaa ahdistavalta. Miettisin kuitenkin asiaa niin, että esim. tuon tekstarin mies olisi poistanut, jos se olisi ollut tarkoitettu flirttailevaksi tms. Pettäjä harvoin jättää kovin selviä jälkiä. Eli voi olla, että ovat oikeasti vain kavereita, jotka sitten vaikka läpällä "flirttailevat" - mikä on kyllä oksettavaa, mutta parempi kuin oikea pettäminen. Yhh. Miksi miesten on niin vaikea pysyä uskollisena?
jo selvinnyt kenen kanssa ja missä miehesi on ollut eilen? Voimia sulle!
onko selvinnyt oliko Liisa matkassa?
Mutta kerronpahan miten mulle kävi: sain selville, että mies kahvittelee kans naisten kanssa, joita minä en tunne. Väittää kiven kovaan, ettei niissä ole mitään seksuaalista, kavereita vain. Kivaa seuraa. Silti se loukkaa. Ai miksi? En ole koskaan rajoittanut mieheni menoja mitenkään, olen aina ollut ymmärtäväinen reissujen ja muiden suhteen. Miehelläni on vaativa työ, joka vie paljon aikaa. Minä hoidan kaiken kotona yksin, aivan kaiken koneiden korjauksesta kotitöihin ja lapsiin. Mies urheilee, koska ei muuten jaksa töitään. Kiva, minä urheilen silloin, kun saan lapsenvahdin. Kiltin tytön syndrooma, idiootti minä!
Siksi sain hirveet hepulit kesällä, kun tämä paljastui. Se oli siinä vaiheessa ihan helkkarin se ja sama, pettääkö mies näiden kanssa vai ei. Vaan siksi, että tunsin itseni aivan idiootiksi. Mies tekee mitä haluaa ja viettää omaa elämää ja kahvittelee "pirteässä seurassa" ja vierailee sitten kotona. Pkele!! Katkera? Kyllä. Sympatiat puolellasi ap, vaikkei Liisan kanssa mitään olisi tapahtunutkaan helkkarin p-stä mieheltäsi silti.
toisinpäin. Meillä se mustasukkainen ja vahtiva osapuoli on mies. Itse teen projektiluontoista työtä jossa oleellisena osana on verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Työ on kansainvälistä ja sisältää jonkinverran matkustelua, kokouksia, seminaareja, kursseja, illallisia jne.
Itse olen sosiaalinen, energinen ja mielestäni aikaansaapa ihminen, mies on toisentyyppinen. Hän on usein mustasukkainen ja epäilee menojani, mustasukkaisuus kohdistuu myös joihinkin tiettyihin henkilöihin. En kuitenkaan koskaan ole ollut uskoton.
Miehen suhtautuminen on johtanut siihen että jätän kertomatta tai suorastaan salailen asioita vaikka niissä ei mitään salailtavaa olisikaan. Mies tutkii myös kännyköitäni, sekä työ että omaani.
Olen niin väsynyt miehen epäluuloiseen, epäilevään jopa vainoharhaiseen käytökseen että suhteemme on omalta osaltani täysin kuollut. Itse olen ajatellut että jos joskus ihastun oikein kunnolla johonkin niin annan mennä, olenhan epäilyksen alla jo jokatapauksessa. Rima on vain sen verran korkealla että mahdollisuus tällaiseen on melko pieni. Itse olen jo valmis eroon, mies ei, mielestäni asia on vain ajan kysymys.
Itse en ymmärrä ollenkaan ajatusmallia jossa parisuhteen toinen puolisko kieltää toista olemasta tekemisissä jonkun kanssa, itse en haluaisi koskaan olla suhteessa jossa toinen olisi jollakintavoin pakolla mukana.
Sinuna ottaisin suoraan yhteyttä ko. naiseen ja pyytäisi jättämään mieheni rauhaan. Fiksu ihminen myöntyy pyyntöön, vaikka pitäisikin sitä outona.
Mieheltäsi voit tiukata, miksi hän on edelleen pitänyt yhteyttä naiseen, vaikka kielsit sen.
Miehesi vaikuttaa manipuloivalta, sori vaan. Tunnistan miestyypin kilometrin päähän, koska ihastun itse aina sellaisiin. Yleensä naamari putoaa, kun kohtaat miehen suoraan. Varo, ettei tule suorastaan turpaan, niinkin on mulle käynyt.
toisinpäin. Meillä se mustasukkainen ja vahtiva osapuoli on mies. Itse teen projektiluontoista työtä jossa oleellisena osana on verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Työ on kansainvälistä ja sisältää jonkinverran matkustelua, kokouksia, seminaareja, kursseja, illallisia jne.
Itse olen sosiaalinen, energinen ja mielestäni aikaansaapa ihminen, mies on toisentyyppinen. Hän on usein mustasukkainen ja epäilee menojani, mustasukkaisuus kohdistuu myös joihinkin tiettyihin henkilöihin. En kuitenkaan koskaan ole ollut uskoton.
Miehen suhtautuminen on johtanut siihen että jätän kertomatta tai suorastaan salailen asioita vaikka niissä ei mitään salailtavaa olisikaan. Mies tutkii myös kännyköitäni, sekä työ että omaani.
Olen niin väsynyt miehen epäluuloiseen, epäilevään jopa vainoharhaiseen käytökseen että suhteemme on omalta osaltani täysin kuollut. Itse olen ajatellut että jos joskus ihastun oikein kunnolla johonkin niin annan mennä, olenhan epäilyksen alla jo jokatapauksessa. Rima on vain sen verran korkealla että mahdollisuus tällaiseen on melko pieni. Itse olen jo valmis eroon, mies ei, mielestäni asia on vain ajan kysymys.
Itse en ymmärrä ollenkaan ajatusmallia jossa parisuhteen toinen puolisko kieltää toista olemasta tekemisissä jonkun kanssa, itse en haluaisi koskaan olla suhteessa jossa toinen olisi jollakintavoin pakolla mukana.
En oikein ikinä ymmärtänyt, miten lapselliset naiset tai miehet voivat hoitaa työhön liittyviä sosiaalisia kontakteja jatkuvasti myös ilta- ja viikonloppuaikaan. Jos lapsia ei ole,niin silloin asiassa ei liene ongelmaa..
Ei ole jäänyt valheesta kiinni, on rehdisti puhunut tästä työystävättärestään, on kertonut menoistaan avoimesti ja jopa näyttänyt tekstarinsa sinulle.
En tiedä mitä se Liisa aikoo mutta miehesi vaikuttaa hyvältä tyypiltä.
se eilen jäi valheesta kiinni...
On lapsia. Ilta tai viikoloppumenoja tai sosiaalikstan kontaktien hoitamista ei missään nimessä ole jatkuvasti vaan jonkinverran niin kuin kirjoitin ja äärimmäisen harvoin mitään viikonloppuisin.
Miehellä on omia harrastuksiaan ja on poissa sen vuoksi viikonloppuisin, asia ei ole minulle ongelma. Itse en ole poissa viikonloppuisin, jos olen niin lapset ovat mukanani.
alkuun kertoi kyllä niin avoimesti asioista etten uskoisi että siinä on ollu mitään ihmeellistä. ja kyllähän naiset ostavat työkavereilleen vauvalahjaksi myös vaatetta. itse olen työkavereille ostanut ja niitä myös saanut. en siis pidä sitäkään outona. ja eihän mies sinulle voinut sanoa että liisa on hyvännäköinen, mitäs siitä sitten olisit ajatellut.vai kertoisitko itse miehellesi miten komea työkaverisi on? luultavasti sanoisit vaan että ok/tavallinen tai vastaavaa oli totuus mikä vain. viimeinen kerta kun ei liisasta sinulle kertonut. uskon että ei uskaltanut kun tiesi että pahoitat mielesi ja olet kuitenkin raskaana. ja kun kerroit että nimen omaan liisa näitä tapaamisia järjestelee niin tuo viestikin kuulostaa ihan normaalilta. nyt vaan rauhoitut ja juttelet asiasta miehesi kanssa. pyydät että saisit tutustua myös liisaan. jos oikein ymmärsin niin ei sinullakaan tuolla ole liikaa ystäviä. jos sinua rauhoittaa niin luulen että miehesi on ihan ok, tietysti pienet lapset tuovat stressiä. liika meneminen ei kuitenkaan ole suhteellenne hyväksi mutta tuokin selvinnee keskustelemalla. ja älä unohda että olet raskaana ja hormoonit pistävät sinut "ylisuojelemaan" perhettäsi rikkoutumiselta.
Ei hysteerisiä kohtauksia, vaatimuksia, sitomisia tai kuulusteluja. Ei kukaan, mies tai nainen, arvosta sellaista. Et kohtelisi omaa ystävääsikään niin - ja puolisohan on paras ystävä.
Minusta miehesi toiminnassa ei ole mitään epäilyttävää. Olen satapros. varma että viimeisellä kerralla miehesi arvasi että alat skitsoilla jos "Liisa" mainitaan ja vältteli asiasta tiedottamista puhtaasti tämän vuoksi.
Juuri siksikin on tärkeää luottaa toiseen että avoin keskusteluyhteys säilyy. Eikä käyttäytyä niin että toinen alkaa salailla koska pelkää raivareitasi tai itkuhysteriaa.
Tsemppiä! Kaikki on hyvin.
Mielestäni on outoa, että mies laittoi "Liisalle" viestin, että kutsuitko vain minut HYMIÖ. Ei tulisi minulle mieleenikään kirjoittaa tuollaista työkaverille, joka kutsuisi työporukkaa illanviettoon. Jotain mätää tuossa on.
Voi olla, että mies nauttii "Liisan" antamasta huomiosta ja pienestä flirtistä ja itse tykkää flirttailla takaisin eikä siinä ole sen kummempaa. Mutta sillä ei ole mitään väliä, jos se aiheuttaa sinulle pahaa mieltä. "Liisako" täytyy pitää tyytyväisenä vai sinut, miehen oma vaimo?
Tekisin itse tuossa tilanteessa siten, että keskustelisin miehen kanssa ihan rauhallisesti ja kysyisin miltä tuntuisi lukea vastaava viesti minun puhelimestani. Joku "Kalle" töistä järkkäilisi työiltamia ja viestittelisin hymiöiden kera "ootkos vain minut kutsunut"-viestejä. Jos miehen mielestä sellaiset ovat ok, niin eiköhän niitä alkaisi järjestymään jossain vaiheessa.
Toivottavasti mies osaa katsoa asiaa toisesta vinkkelistä ja sitten kyllä lopettaa "Lissu the Bitchin" kanssa turhat viestittelyt ja varsinkin "ollaanko-kahdestaan-vai-kutsuitko-muitakin" illanvietot.
kuulostat vainoharhaiselta, minusta mikaan ei viittaa sivusuhteeseen. Aikuisten ihmisten valisessa kanssakaymisessa voi olla flirttia ja se on OK.
Kyttaamalla ja painostamalla voit ajaa hyvan miehesi pois.
jos rupeat varjostamaan miestäsi, MENETÄT HÄNEN KUNNIOITUKSENSA. Joku kyseli miksei miesystävät riitä. Miksi kyselijälle itselleen sukupuoli on noin tärkeä seikka? Olisin todella surullinen jos jokin ystäväsuhteeni katkeisi. Ihan sekundääristä ovatko miehiä vai naisia. AP:n teksti oli lievästi vainoharhaista. Kannattaa ymmärtää, että ne AJATUKSET OVAT VAIN AJATUKSIA. Ne ovat ap sinun päässäsi olevia juttuja, eivät tosielämää. ÄLÄ OLE KATEELLINEN siitä, että miehesi antaa aikaa ja huomiota myös muille ihmisille. Liittonne tuhoutuu, jos alat vakoilla ja seurauilla.
Veikkaan, että ovat ihastuneita. Ei silti välttämättä (edes luultavasti) ole mitään fyysistä. Mutta kumpikin nauttii pienestä flirtistä.
Olen itse tehnyt tuota samaa kuin Liisa ja miehesi, siksi uskon näin. Puolisoni koki sen ikäväksi, nyt ymmärrän sen jälkeenpäin. Ja tiesin kyllä jo sillloin tilanteen ollessa päällä tekeväni väärin, vaikka puolustauduin sillä, että emme olleet fyysisesi kontaktissa.
Yritä selittää miehellesi, miltä sinusta tuntuu heidän flirttinsä.
Ja kaveriporukatkin koostuu vain miehistä. Joskus on sutinaa jonkun kanssa, mut 99 prossaa on vaan hyviä kavereita. Saattaahan tuota kaikenlaista käydä mielessä, mut ei niitä ajatuksia tartte toteuttaa.
Mutta totuus on, että kun on viinan huuruisia illanviettoja, niin helposti lipsahtaa..
Ja olen kyllä kirjoituksesi pohjalta sitä mieltä, että suhde on Liisalla ja miehelläsi. Tai ainakin ollut tai sitten satunnaisesti on..