Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa, valehteleeko mieheni. Lukekaa purkaus.
18.12.2011 |
Olemme olleet naimisissa 4 vuotta. Menimme naimisiin parin vuoden seurustelun jälkeen. Mieheni on ollut kerran aiemmin naimisissa lyhyesti, kertonut että se oli huono suhde jo alkuaankin mutta meni naimisiin kun oli naiselle sen luvannut ja epäilen että halusi myös näyttää silloiselle ex-tyttöystävälleen, johon oli ollut kovasti rakastunut ja hän oli sitten mieheni jättänyt mennäkseen pian toisen miehen kanssa naimisiin.
Miehelläni on siis suhteita ja naisia riittänyt, mutta mun kanssani on sanonut voivansa vihdoinkin olla oma itsensä, joka ei ole saalistava reteä naistenmies vaan lempeä lapsirakas yhden naisen mies. Saan kuulemma hänessä hyvän ja lämpimän puolen esiin. Oli kyllä ensimmäiset vuodet niiiin palavan rakastuneen oloinen minuun, että vieläkin lämmittää :)
Mies on aika pitkä ja usein hyvännäköiseksi tituleerattu. On itse täysin myöntänyt tykkäävänsä naisista ja naisseurasta, mutta että seksin ja romantiikan suhteen riitän hänelle täysin. Tiedän että hänellä on ollut tosi paljon naissuhteita ja on varmaankin pettänyt ainakin ekaa vaimoaan, ehkä tyttöystäviäänkin.
Naimisiin menimme, koska tulin vähän yllättäen raskaaksi ja olen uskovaisesta perheestä, jolle olisi ollut järkytys ellei lapsemme olisi syntynyt avioliitossa. Mieheni sanoi itse, että mennään nyt ihmeessä naimisiin kun joka tapauksessa olen hänen elämänsä nainen, ettei vanhempieni tarvii hermostua. Onnellisia lapsesta kyllä olimme ja mieheni aivan hullaantui esikoiseensa.
Raskausaikana muutimme eri paikkakunnalle ja täällä uudessa kotikaupungissa elimme rauhallista perhe-elämää. Mieheni meni aivan uuteen työhön joka vaatii paljon, kouluttautuu ja spesialisoituu työn ohella korkeampaan tehtävään joten koulutusreissuja ja muitakin rientoja on paljon. Aluksi kävi niissä vain pakollisissa, mutta esikoisen synnyttyä ekojen kuukausien mentyä alkoi käydä useamminkin, mutta enintään kerran kuukaudessa. Muuten miehen menot olivat tosi harvassa, satunnaisia mökkireissuja veljiensä kanssa ym.
Kun aloin (hiukan suunniteltua nopeammin) odottaa toista lastamme esikoisen ollessa vuoden vanha, miehen menot lisääntyivät ja alkoi olla pahantuulisempi kotona. Mikään enkeli en ollut itsekään, myönnetään - raskaus ja pieni lapsi saivat hermot kireälle. Mies alkoi jutella paljon työpaikkaansa tulleesta mukavasta naisesta. Kertoi avoimesti hänestä ja hänen perheestään, jutteli välillä muistakin työkamuista, joten en epäillyt mitään, olin lähinnä tyytyväinen että on löytänyt "kilttiä" kaveriseuraa. Vielä kun kuvaili naista "ei juuri minkään näköinen, pyöreähkö tylsän perheenäidin oloinen mutta yllättävän hauska huumorintaju" niin olin ihan ok asian kanssa, ehdotin jopa että kutsuttais työkaverin perhettä kylään joskus, kun ei liikaa tunnettu perheitä täältä.
Näinkin tämän naisen pari kertaa kun kulki mieheni kyydissä johonkin ja jossain lastentapahtumissa samaan aikaan jne. On kyllä paremman näköinen (ja ihan normaalipainoinenkin) kuin mies oli antanut ymmärtää. Mukavan ja "kiltin" oloinen. Ei mitenkään flirttaileva.
Toisen lapsemme synnyttyä tämä nainen oli antanut suloisen potkupuvun vauvallemme lahjaksi töissä. Sinänsä ehkä outoa, koska työkavereilta muuten tuli yhteisenä lahjana kukkia ja onnittelukortti, mutta ihan kiva ele.
Sen jälkeen mies muuttui yhä etäisemmäksi ja oli kiukkuinen jos kyselin menoistaan. Työporukan iltarientoja oli paljon. Eräältä koulutusreissulta tultua miehellä oli samanvärisiä ja -pituisia hiuksia vaatteissaan, kuin tämän naistyökaverin hiukset. Niitä oli reilusti, sekä päällystakissa että laukusta pyykkiin laitetuissa sisävaatteissa. Samana päivänä kun reissusta palasivat, tuli tältä naiselta tekstiviesti - mieheni itse sanoi että oli tältä naiselta ja että pyysi siinä miestäni erääseen ulkoilutapahtumaan kanssaan vielä samana iltana. Silloin epäilykseni heräsivät. EN edes tiennyt, että viestittelevät tai ovat puhelinnumeroita vaihtaneet!
Mieheni on kiistänyt täysin että mitään sopimatonta suhdetta olisi. Kavereita kuulemma pitää saada olla ja koulutustapahtumissa "joutuu" tanssittamaan liudan naisia läpi iltajuhlissa ja monella on samantyyliset hiukset. Jaaha. Ei kuulemma herätä mitään kiinnostusta tämä nainen muuten kuin kaverina. Joo.
Seuraavan kevään aikana tuli aika ajoin näitä tekstiviestejä ja mieheni alkoi pitää puhelintaan taskussa tai ihan vieressään pöydällä. En kyllä koskaan ollut tutkinut sitä. Yleensä kertoi, mistä viestit tulivat ja myönsi tämänkin naisen, vaikkapa "Liisan" viestit. Olivat aina jotain "kyselee kaveriksi keilaamaan, ovat työporukalla menossa" tms. Kerran oli työporukan iltatilaisuus taas tulossa ja silloin sanoin miehelle, ettei menisi. Olin mustasukkainen, myönnetään, mutta molemmat lapset sairaana myös ja olin tosi väsynyt. Itkin väsymystäni, mies lupasi olla menemättä mutta oli selvästi harmissaan juhlien väliin jättämisestä. Silloin tokaisin "harmittaa vissiin kun et pääse Liisaa näkemään!! Ja eiköhän saman tien tule lyhyessä ajassa kaksi viestiä juurikin Liisalta, ensin joku missä kertoi kuulemma että samalla taksilla voisi mennää juhliin ja toinen jossa kyseli eikö mieheni tulekaan. Sain katsoa viestit: ekassa ei ollut mitään ihmeellistä mutta toisessa luki "Arvaat varmaan että sua kaivataan tänne kovin, ollaan XXX terassilla aloittelemassa. Kai tuut? Kyllä kannattais ;)" ja se vähän häiritsee, vaikkei siinäkään ihmeempää kai ollut. Silloim räjähdin miehelle, että nyt tuon on loputtava ja en halua että ootte kavereita enää!!
Sittemmin yhteydenpito on loppunutkin, tuosta juhlaillasta on nyt pari vuotta. Mieheni on ollut välillä eri työpisteessä ja nyt tämä Liisa on eri paikkakunnalla komennuksella, asuu kyllä täällä samalla paikkakunnalla yhä. Pari kertaa olemme sattumalta törmänneet, ihan normaali on ollut.
En tiedä miksi mulla on ollut voimakas aavistus että pitävät vieläkin yhteyttä. Mieheni kiistää sen jyrkästi. Olen aika varma että jotain heidän välillään on tai on ollut, ja jotain on myös tapahtunut.
Nyt odotan kolmatta lasta alkuvaiheessa, tämä oli oikein toivottu raskaus. Mies sitä ehdotti ja tuntuu olevan onnellinen odotuksestani. Nyt vaan sitten juuri tänään tuli takapakkia. Mies lähti työkavereiden kanssa iltaa istumaan. Kysyin ketä tulee, luetteli, Liisa ei ollut joukossa. Tein ensimmäisen kerran sen, että menin katsomaan miehen kännykkää. Siellä ei ollut saapuneissa mitään, mutta mieheltäni lähtenyt viesti: "Olihan varaus kuudelta? Kai sinne muitakin tulee, vai kutsuitko tahallas vain mut ;)?" Se oli Liisalle.
Nyt on tosi paha olo. Ei kuulu miestä kotiin. En oo sanonut mitään enkä soittanut. Mietin, että voihan olla että mies ei vaan uskaltanut sanoa Liisan tulevan kun oon ollut niin pahana. Liisa aika usein organisoi näitä, joten periaatteessa ihan normaalia, että häneltä kysyy aikataulua. Ja tuo loppu ihan kevyttä läppää. Mutta kyllä mietityttää ja lujaa :(
Jos jaksoit lukea, mitä ajattelet tilanteesta?
Kommentit (45)
Valitettavasti mulle tulee ihan väkisin mieleen, että kyllä niillä jotain on. Mä luottaisin vaistoon. En tosin tietäisi mitä tekisin. Alkaisin varmaan hulluksi kyttääjäksi. Ehkä kannattaa yrittää vielä keskustella miehen kanssa. Jos keskustelu ei ahdistustasi lievitä, mä yrittäisin perehtyä asiaan (=kyttäisin) tarkemmin. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oho, viestini oli vielä ylhäällä!
Mieheni tuli kahden aikoihin yöllä kotiin, ei kovin humalassa (eikä ne illanvietot mitään viinanhuuruisia sinänsä ole, yleensä muutaman tuopin kumoavat illan aikana) ja ihan hyvällä tuulella, pussaili ym. Otin sitten vasta aamulla puheeksi, oliko "Liisa" siellä. No mies myönsi että oli ollut. Kuulosti ärtyneeltä. Kysyin miksi ei ensin kertonut että Liisa tulee, että se saa jutun kuulostamaan epäilyttävältä.
Mies ehkä vähän suuttui ja toisaalta nolostui. Sanoi, että kun en tykkää että on samoissa menoissa Liisan kanssa ja hän ei kuitenkaan haluaisi työkaveripiirejään jättää kokonaan. Oli sitten ajatellut että en "turhaan" huoli jos hän ei mainitse koko Liisaa. Ei kuulemma ole mitään kaveruutta kummempaa eikä ole koskaan ollutkaan.
En vaan tiedä mitä uskoa. Helppohan se olis uskoa näin. Esitin nyt toiveen, että jättää kaikki mahdolliset menot pois, missä Liisa saattaa ollam eikä mennä samoihin tapahtumiin jne. Vähän vaikea varmaan on olla törmäämättä kun tää on suht pieni kaupunki, mutta voihan sitä vältellä aika pitkälle.
Mietin vielä, että pitäiskö ottaa yhteyttä sen Liisan mieheen, että onko sillä epäilyjä, et mitä mieltä on. Vaikuttaa mukavalta tyypiltä, mutta ehkä en kehtaa kuitenkaan...
Mies ei tykännyt kun rajoitin menoja, mutta kyllä sanoi ymmärtävänsä.
mutta täytyy myöntää että tuosta Liisasta jäi aika horatsu vaikutelma.
Aika pahassa tilanteessa olet kyllä. Kun tuohan voi olla ihan viatontakin, mutta toisaalta...... olisi kiva jos pääsisi esim nyt katsomaan missä se mies on?
naisen vaisto! Jos sulla on tunne, että joku nyt mättää, olet todennäköisesti enemmän kuin oikeassa.
Nyt kissa pöydälle. Kerrot miehellesi, miten sua loukkaa se, että hän mitä ilmeisemmin pitää vieläkin Liisaan yhteyttä. Jos hänellä on miespuolisia kavereita, miksi ne eivät riitä? Mitä niin ihmeellistä hän saa tältä Liisalta?
Ymmärrän hyvin huolesi ja mustasukkaisuutesi. Minä pakotin aikanaan mieheni jättämään tällaisen Liisan, katkaisemaan siis välit kokonaan.
Nyt 15 vuotta myöhemmin, olemme eronneet ja mieheni seurustelee tämän Liisan kanssa, mutta se on toinen juttu se....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se kuulostaa jotenkin vainoharhaselta kyllä.. paitsi tämän iltainen vaivaa nyt todella! Itkeskelen täällä. Asutaan kerrostalossa ihan keskustassa ja tuijotan ikkunasta koko ajan kadulle, josko mies osuisi seurueineen näköpiiriin...
Naapurissa asuu mukava pariskunta ihan seinän takana, mietin kehtaisinko viedä itkuhälyttimen heille, kun kerran lapset nukkuu... ovat hereillä, kuulen tuon Bond -leffan äänet sieltä. Jos sanoisin vaikka että haen apteekista särkylääkettä? Voisin livahtaa katsomaan, sillä aavistelen missä paikassa istuvat. Mutta kamalaa olisi jos näkisivät minut, tai törmäisin mieheeni alaovella! Tai vielä pahempaa, jos mies tuleekin kotiin sillä välin jostain toisesta suunnasta?
näin paljon pörrätä miehesi kanssa ulkona. Ja pyydellä keilaamaan ym.
Tuntosarvet ovat yleensä meillä naisilla kohdallaan. Et vaikuta mitenkään vainoharhaiselta. Ajan kanssa kaikki tietysti selviää. Tärkeintä olisi, että voisit luottaa mieheesi. Pääsetkö muuten itse kolmen lapsen äitinä illanviettoihin? Onko sulla mieskavereita? Aika hyvä testi on sekin, että alat vaikka "Harrin" kanssa sun työpaikalta harrastaa tällaista. Jos mies siitä ärtyy, niin ehkä ei ole ihan puhtaat jauhot pussissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole jäänyt valheesta kiinni, on rehdisti puhunut tästä työystävättärestään, on kertonut menoistaan avoimesti ja jopa näyttänyt tekstarinsa sinulle.
En tiedä mitä se Liisa aikoo mutta miehesi vaikuttaa hyvältä tyypiltä.
jos rupeat varjostamaan miestäsi, MENETÄT HÄNEN KUNNIOITUKSENSA.
Joku kyseli miksei miesystävät riitä. Miksi kyselijälle itselleen sukupuoli on noin tärkeä seikka? Olisin todella surullinen jos jokin ystäväsuhteeni katkeisi. Ihan sekundääristä ovatko miehiä vai naisia.
AP:n teksti oli lievästi vainoharhaista. Kannattaa ymmärtää, että ne AJATUKSET OVAT VAIN AJATUKSIA. Ne ovat ap sinun päässäsi olevia juttuja, eivät tosielämää. ÄLÄ OLE KATEELLINEN siitä, että miehesi antaa aikaa ja huomiota myös muille ihmisille. Liittonne tuhoutuu, jos alat vakoilla ja seurauilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko takana jokin menetys tai muu mikä romahduttanut itsetuntoa? Koska se selittäisi miten sun ajatusenergia pyörii miehesi ympärillä.
Miehesi on toiminut avoimesti ja aivan tavallisesti. Aikuisella ihmisellä on monia tuttavuuksia. Ne ovat tavallisia ja mukavia ihmissuhteita ja työkuvioita. Sinun kannattaisi siirtää huomio miehesi märehtimisestä itseesi. SIksi kysynkin: onko sinulla huono itsetunto? Onko se alentunut jostakin syystä?
Mun mies toimi just näin. Parhaat valehtelijat on sellasia, jotka kertoo mahdollisimman paljon totta. Suhdehan niillä oli. Meillä ei ollut lapsia, joten päätös oli helppo tehdä. Mut just toi, että työporukalla mennään ja usein puhu Leenasta. Joo ja ei oo mitään syytä olla mustaskkainen, Leena on vaan niin hyvä tyyppi. Ei tarvinnut valehdella kuin se, että niissä illanistujaisissa ei ollut muita tai että jatkot ei ollu ravintolassa vaan Leenan sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lakata ihmettelemästä naisia, jotka pyöräyttävät muksun toisensa jälkeen, kun mies on hulttio. Minä olisin ottanut liisan tapauksen todella vakavasti ihan ensi kerralla.
itsellä ollut vähän samanlainen tilanne. miehelläni oli naispuolinen ystävä, jo ennen meidän seurusteluaan olivat siis ystäviä. asia oli fine mulle, olihan tää naikkonen ollut ennen minunkin ystäväni (ennen mun ja mieheni seurustelua)
parisen vuotta sitten mies väitti minulle jäävänsä ylitöihin, (kyllä, tein väärin) luin hänen viestinsä joista ilmeni että oli tämän naikkosen luona kahvilla. joo riita tuli ja meni, sovimme kumminkin lopulta. heillä oli rivoa läppää myöskin välillään, en tiedä minkälaista kun mies sen mulle vahingossa paljasti.
tänä vuonna luin heidän keskustelujaan miehen profiilista kun unohti auki. siellä oli kaikkea 'läppää' yhteisistä (tulevista) suihkuhetkistä, miten miehelläni oli kova ikävä tätä naista, kutsuivat toisiaan muruiksi/kullaksi ym. ja mies jankkasi kokoajan että milloin pääsee taas kyläilemään.
hetkellinen ero tuli, otin takaisin mutta sillä ehdolla että se nainen oikeasti häviää miehen elämästä, miten aiemmin ei käynyt. myös lupa tonkia miehen profiilia/kännykkää jne. mulla on, säälittävää kyllä mutta luottamus on nollissa.
mies jankkasi koko ajan, ja vielä tänäpäivänäkin, ettei heidän välillään ollut muutakuin ystävyyttä, samaten tämä naikkonen kun vihapäissäni hänelle kirjoittelin (tosiaan, oli joskus minunkin ystäväni). ja se että minulla ja miehelläni oli 3kk lapsi toisen riidan aikana, ja tällä naikkosella kuukauden ikäinen muksu (hehe, empäs tiedä onko mieheni lapsi. ainakin tiedän että tämän lapsen isällä on sama etunimi kuin minun miehelläni) niin sai aikaseksi sen että uskon miestäni siinä suhteessa että pettämistä ei ole ollut.
anteeksi pitkä jaaritukseni, mutta sinulle sanon että näytä miehellesi kaapinpaikka. en tosiaankaan sano että eroa, teillä on kolme pientä lasta. koska se tunne kun edes joutuu epäilemään tuollaista on hirveä.
se että miehesi on taas liisaan yhteydessä vaikka oletkin kieltänyt on näköjään miehellesi tärkeämpää kuin sinun luottamuksesi. toisaalta jos he ovat samassa yrityksessä töissä, niin on vaikea kieltää kaikki yhteydenpito, mutta olisi mies voinut edes tuossa totuuden kertoa. toisaalta, varmaan pelkäsi sinun reaktiotasi, mutta jos tietäisi olevansa puhdas kuin pulmunen niin olisi antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
se on vaikeaa, en itse kykene edes ajattelemaan miesten tavoin. koska itse uskon miestäni, ettei ole pettänyt, mutta silloinkun asioita salataan niin on hyvin vaikea uskoa että kyse on vain 'tuttavuudesta'.
ps. itse olen säästänyt jemmatilille rahaa, jos tämä tapahtuu vielä kolmannen kerran meidän perheessämme niin minä ja lapsi lähdemme. en luota mieheeni pätkääkään. toivottavasti teillä menee paremmin, ja anteeksi etten oikein muuten osaa neuvoa. tiedän kumminkin mitä sinä tunnet tällähetkellä, joten jaksamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten ei. Aviomieheni asustelee nykyään työkaverinsa kanssa, joka oli aikoinaan "ystävä". Toisaalta minulla on paljon miehiä ystävinä, joiden kanssa ollaan tosiaan vain frendejä.
että luin vasta nyt tekstini ja hitto että on sekavaa! sorry, oon iha väsyny työpäivän jälkee ja nukkumaan juurikin menossa, jotenkin tuppauduin taas av palstalle pyörimään. koita saada jotain selvää
kehtaa lähteä katsomaan onko mies siellä baarissa, vaikka mieli tekis. Kai se on vaan odotettava, tai ehkä koitan nukkumaankin. Tekis mieli soittaa ja sanoa yhtäkkiä "annatko puhelimen Liisalle" mutta en uskalla. Mitäs jos antaakin sen muitta mutkitta, mitäs mä sitten sanoisin??
EN osaa sanoa onko itsetuntoni laskenut. Kai pidän itseäni ihan hyvänä tyyppinä enkä pahasti ole rupsahtanutkaan. En yleensä meikkaa enkä laittaudu yhtään, ja sellaisena mieheni on muhun aikanaan rakastunut. Pidän toki nättejä vaatteita ja hoidan pitkää tukkaani, lenkkeilen, liikakiloja ei ole.
Vähän harmittaa se mieheni naistenmiehen maine joka aiemmin on ollut. Ja sitten se, kun ei koskaan kuitenkaan mies innostunut perheinä tapaanaan Liisan ja miehensä kanssa.
Liisa liikkuu usein perheensä kanssa, aina kun on nähty niin on mies tai koko perhe mukana ollut. Ei niitä työkaveririentoja niin kauhean usein ole ollut silloin aiemminkaan, sen yhden kevään aikana ehkä enemmän, parin-kolmen viikon välein.
Kai tässä täytyy niellä epäilyksensä. Aion kyllä vielä kysyä mieheltä, eikö Liisa tosiaan ollut siellä. Jos on niin rehti, niin kai sitten myöntää asian.
AP
sitten ei. Aviomieheni asustelee nykyään työkaverinsa kanssa, joka oli aikoinaan "ystävä". Toisaalta minulla on paljon miehiä ystävinä, joiden kanssa ollaan tosiaan vain frendejä.
Mutta se, että ollaan vaan ystäviä on johtunut kyllä minusta. Ystävät ovat tilaisuuden tullen yrittäneet syventää ystävyyttä. Mua ei ole vaan kiinostanut. Joidenkin kanssa on loppunut sulkapallon peluu sitten siihen, joidenkin kanssa ollaan oltu ystäviä jatkossakin.
Tokan lauseen kohdalla kyllästyin tuntemattoman idiootin horinoihin.
Niin ja kiitos kommenteista, pelottavan paljon on kokemuksia että siinä on sit kuitenkin ollut jotain kaveruudessakin :(
MIes on kyllä vakuuttanut mulle, että toista kertaa elämässään ei avioeroa ota, mikäli se vaan hänestä riippuu, ja että aikoo elää siten, ettei eroon tule syytä.
Mutta kyllä mä nyt kun mietin asiaa niin ihmettelen tuota Liisaa. Sillä on pakko olla joku kaksoiselämä, miten perheellinen nainen jaksais olla niin sosiaalinen ja kaikkea järjestää?
Mies sanoo, että Liisalla on paljon kavereita, järkkäilee mielellään juttuja ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Mulle tulee väkisin mieleen sellainen miehille mielistelevä tyhjännauraja joka pitää avokaulaisia paitoja. En tiedä pitääkö, kun oon nähnyt vaan takki päällä sen, mutta ainakin lastentapahtumissa on tukka ollut laitettuna, meikkiä ym. Kunpa ei enää haluaisi olla mieheni kaveri!! Hitto miten helppoa olis elää ilman Liisaa.
AP
Alue: Aihe vapaa
Minusta miehen toiminnassa ei ole mitään epäilyttäää. Ehkä heillä on Liisan kanssa jotain pientä flirttiä tai läpän heittoa, mutta tuskin mitään vakavempaa, josta sinun tarvitsisi olla huolissaan. Sinun pitäisi AP nyt keskittyä itseesi, oman itsetuntosi kohentamiseen, jotta pääsisit mustasukkaisuudestasi, ja näin myös näyttää miehellesi, kuka on se kaikkein ihanin nainen. :) Liialla mustasukkaisuudella karkotat vain miestäsi kauemmas itsestäsi. Mielestäni tuollainen viestien lähettely ja pieni flirtti on tylsää, mutta sitä taitaa olla aika monilla työpaikoilla, ilman että mitään sen kummempaa koskaan tapahtuu. Tuskin Liisa olisi muistanut teitä erillisellä vauvalahjalla (lahjahan onsinulle ja miehellesi jo oli vauvan body), jos olisi rakastunut mieheesi. Ennemmin se on minusta osoitus ystävälle ja sen perheelle uudesta vauvasta.