Tapaan salaisen miesystäväni perjantaina, aivan jo perhosia vatsassa :)

Esittäkää vastauksianne olkaa hyvät.



Miten esimerkiksi suhtaudutte sivusuhteiden tuottamaan väistämättömään tautiriskin kasvuun ja kumppanienne oikeuteen tietää kasvaneista riskeistä seksiteitse tarttuvien virusten ja muiden taudinaiheuttajien suhteen?

huvittaa huomata, että kun nainen rehellisesti kertoo olevansa salasuhteessa, leimataan hänet huoraksi, kodinrikkojakso, varastaa mieheltään elämän yms. Samaan sortuva mies on vain reppana, noiden huorien vietävissä.

mä olen sanonut petturi miesten olevan reppanoita tai huorien vietävissä? Niissä harvoissa aihetta koskevissa ketjuissa olen itseasiassa sanonut päinvastoin. Tosin sitähän sä nyt et tietenkään voinut tietää.

8 & 15

menee, niin nauti elämästä ja alavatsassa on muutakin kuin perhosia.

luettavaa nämä tekstit. Antakaa puolisoillenne sama vapaus sopimalla avoimesta liitosta.

no meillä kun luottamus kaiken a ja o, niin kyllä myös kondomin käytöstä on keskusteltu. Ja keskusteltu KAIKESTA muustakin mahdollisesta, myös toistemme perheistä. Tuo keskustelu tuntuu edelleen niin mahtavalta, että voi olla ettei seksiä edes välillämme ole pitkään aikaan. Meillähän siis ensi tapaaminen vasta edessä...

Eli aviomies voi käydä painamassa vierasta, toivottovasti menee ja panee jotain 20 vuotiasta maksullista huoraa, se kuitenkin tekisi sulle hyvää ja sun luonteelle :)

Eikö kummallakin osapuolella ole oikeus tietää mitä toinen tekee, jos kyseessä on suhteen ulkopuolella harjoitettava seksi? Oletteko koskaan keskustelleet puolisoidenne kanssa pettämisestä ja siitä missä rajat teillä kulkevat? Oletteko sopineet jotain? Sen lisäksi, että sivusuhteessa petetään vakituisen kumppanin luottamus, seksissä on myös (pieni tai suuri) mahdollisuus erinäisten tautien tarttumiseen ja jopa ei-toivottujen raskauksien alkamiseen. Ehkäisy voi aina pettää ja esimerkiksi kondylooma ja herpes voivat tarttua kondomista huolimatta. Onko parisuhteen molemmilla osapuolilla oikeus tietää, keiden kanssa he jakavat sukupuolielintensä bakteerikannan?

Hiv-testit näyttävät tartuntastatuksen kolmen kuukauden viiveellä, koska virus näkyy testeissä vasta 3kk tartunnasta. Vaikka virus ei näy vielä testeissä, se voi tarttua silti. Kiva riski sille tietämättömälle vakikumppanille. Myös kondylooma- ja herpesvirukset jäävät kehoon pysyvästi.

Miten kommentoitte ap ja 5?

kukkahattutädit äläkän. Itse kärvistelevät arkisissa mutta ah niin ihanissa liitoissaan, ja ovat salaa kateellisia niille, jotka vielä uskaltavat etsiä elämäänsä piristystä, satuttamalla kuitenkaan puolisoitaan. Eikö ole parempi tutustua, solmia luottamuksellinen suhde salarakkaaseen, keskutella ehkäisystä jne, kuin vaikkapa kännipäissään käydä huorissa Tallinnassa. Silloin kannattaisi tätä sukupuolitautikeskustelua käydä.

sisälukutaitoa...... en siis ole keskustellut aviomieheni kanssa aiheesta. Jos hän toimisi samoin, en kauheasti tykkäisi, mutta jos toimisi, toivon, etten saisi tietää. Tiedän, etten koskaan tulisi kestämään avioeron tuomaa henkistä surua yms, niin vaikeita aikoja takana muutenkin, joten en edes harkitse avioeroa. Kaipaan vain jotain muuta ja olen jo löytänytkin. Jopa ilman seksiä tähän asti.

sisälukutaitoa...... en siis ole keskustellut aviomieheni kanssa aiheesta. Jos hän toimisi samoin, en kauheasti tykkäisi, mutta jos toimisi, toivon, etten saisi tietää. Tiedän, etten koskaan tulisi kestämään avioeron tuomaa henkistä surua yms, niin vaikeita aikoja takana muutenkin, joten en edes harkitse avioeroa. Kaipaan vain jotain muuta ja olen jo löytänytkin. Jopa ilman seksiä tähän asti.

Miten kukaan voi olla parisuhteessa, jossa ei olla lainkaan keskusteltu siitä, ollaanko parisuhteessa seksuaalisesti yksiavioisia vai ei? Uskoakseni suurin osa pareista käy nämä asiat läpi seurusteluaikana. Etkö tosiaan tiedä mitä miehesi ajattelee pettämisestä?

Alapää ohjaa onneen, lapsia säälimättä.

Huora=myy seksiä rahasta



Opetelkaa käsitteet ennen kuin haukutte puuta.

hei haloo!! Vähän nyt pientä rajaa noihin päätelmiin. Tottakai olemme puhuneet mieheni kanssa näistä asioista, tavatessamme, seurusteluaikoina, naimisiin mennessämme jne. Myös ME olemme aikoinanmme puhuneet kaikesta maan ja taivaan välillä. Tiedän hänen ajatuksensa useimmiten ilman sanojakin; osaan tulkita häntä pienistä eleistä ja ilmeistä vaivattomasti. Tiedän, mikä häntä miellyttää ja mikä häntä ärsyttää. Meillä on takanamme 13v suhde, johon on mahtunut myös sellaisia asioita, joita ei monelle parille koskaan tapahdu. Ne asiat ovat ensin hitsanneet meidät niin tiiviisti yhteen, että jo mietin, voiko näin tiivistä yhteyttä vielä monen vuoden jälkeen löytääkään. Kun rankkoja aikoja kestää tarpeeksi pitkään, nuo samat asiat saattavat erottaa. Meillä ei erottu, mutta jotenkin avioliitto muuttui, ei huonoksi, mutta muuttui.



Meillä on varmasti samanlainen avioliitto kuin useimmilla täällä tuomitsevilla. Ette saa minua katumaan toimintaani, koska niinkuin sanoin, tämä on minun elämäni ja tiedän ainakin sen, että jos joku läheiseni joskus on samanlaisessa tilanteessa, en häntä tuomitse, vaan ajattelen, että jokaisella elämässään on niitä asioita, joita ei yksinkertaisesti vain voi ulkopuolisille selittää. Eikä tarvitsekaan. Minä en halua ikinä miestäni ja lapsiani loukata, mutta JOSKUs pitää ajatella myös itseäänkin. Ne syyt, jotka minut ovat saaneet näin toimimaan, ovat niin moninaisia, tietää jokainen, jotka vaikka ovat ottaneet avioeron ns. hyvästä liitosta. Joskus elämä vain menee niin, että toiset tekevät elämän itselleen sellaiseksi kuin parhaaksi katsovat. Siihen ei tuomitseminen ja jeesustelu liikauta suuntaan eikä toiseen.

sivistymättömät lähiömammat haukkuvat huoraksi tietämättä edes mitä se tarkoittaa. Itselläni sivusuhde oli melkein loppuun asti pelkkää ihanaa keskustelua, joka avarsi silmiäni niiin paljon, että olen ikuisesti kiitollinen. Seksiä harrastimme 3 viikkoa suhteen loppua, erosimme ystävinä ja nyt osaan arvostaa omaa liittoani paljon enemmän. joten älkää tuomitko, jos ette edes koita ymmärtää,olkaa ennemmin hiljaa, samanlainen tilanne voi tulla eteenne jollain tavalla ennemmin tai myöhemmin.

Onko karu todellisuus riisuttuna alkuhuuman höyryistä liian rumaa ajateltavaa?

Ymmärrän täysin sen tunteen, että haluaa kokea olevansa ihana, kiinnostava, seksikäs, rakastunut... Meillä ehkä miehelle kävi juuri noin, koska hänellä oli suhde toiseen naiseen. Meillä oli (tai on edelleen) kaksi pientä lasta, ja en varmaankaan osannut antaa hänelle tarvittavaa huomiota.



Luonnollisesti tuo oli ehkä kamalinta, mitä olen kokenut kun kaikki aikanaan paljastui. Olemme edelleen naimisissa, mutta jotenkin joka päivä kyseenalaistan tämän liiton. Nyt kun olen itse taas päässyt pois kodin seinien sisäpuolelta ja saanut hiukan omaa elämää, tulee väistämättä mieleen, että eikö minullakin olisi oikeus kokea jotain tuollaista? Ei mieheni kuitenkaan ole halunnut erota, mutta ei todellakaan pidä minua kuin kukkaa kämmenellä, tai osoita erityistä huomiota. Ehkä ennemminkin vain kiukuttelee ja murjottaa, ja minun pitäisi edelleenkin kannatella ja "nostaa" häntä, ihailla, kehua ja rakastaa, siitä huolimatta että hän ei tee samoin. Ja siitä huolimatta, että hän on pettänyt. Alkaahan se ajan myötä vituttaa. Ja tulee niitä ajatuksia, että "miksen minäkin..?".



Jotenkin kuitenkin on vain moraali niin kova, että ei pysty. Ihan käsittämätön ajatus, että laittaisin ilmoituksen johonkin palstalle?! Jos tässä nyt joku toinen tulisi ikinä kuvioihin, niin kyllä se sitten on sen jälkeen kun on ensin erottu. Ehkä haluan olla sen verran miestäni parempi ihminen, että ainakaan pettämisestä hän ei minua voi syyttää. Enkä halua sellaista syyllisyyttä omalle tunnolleni, on se sen verran karmeaa. En usko, että saisin siitä millään muotoa hyvän olon, vaikka kuinka haluaisinkin kokea jonkun ihailua.



Miksette tosiaan eroa? Ei siihen tylsään avioliittoon kuole. Minun on vaikea uskoa, että tuollainen toimisi täysin ilman mitään syyllisyydentunteita tai ongelmia kovin pitkään.

kun joillakin oikeasti toimii, ilman syyllisyyttä, ongelmia + vielä omaa parisuhdetta parantavasti. koettu on, tiedän. te, ketkä tuomitsette, ette tiedä, joten olkaa hiljaa.piste.

jos tosiaan ei tunnu missään se, että pettää puolisonsa. Mä en ymmärrä, miten varsinkaan pienten lasten äidit voitte pettää miestä tuosta noin vain. Eikö yhtään tule mieleen, kuinka kovan hinnan lapset siitä maksavat, kun jäätte kiinni? Jos ei miestä rakastakaan, niin lapsia pitäisi sen verran rakastaa, ettei riistä heiltä arkea oman isänsä kanssa.

jos tosiaan ei tunnu missään se, että pettää puolisonsa. Mä en ymmärrä, miten varsinkaan pienten lasten äidit voitte pettää miestä tuosta noin vain. Eikö yhtään tule mieleen, kuinka kovan hinnan lapset siitä maksavat, kun jäätte kiinni? Jos ei miestä rakastakaan, niin lapsia pitäisi sen verran rakastaa, ettei riistä heiltä arkea oman isänsä kanssa.

Miten ero muka parantaisi lasten tilannetta ja suhdetta isään?

aikuisten välisissä seksisuhteissa? Miten jokin näinkin suuri ja olennainen kysymys voidaan sivuuttaa tästä keskustelusta?



Oikeus seksuaaliterveyteen vailla toisen tietoisesti tuottamia riskejä on jotain, mistä en parisuhteessa halua luopua. Törkeää hyväksikäyttöä elää valheessa ja ylläpitää sivusuhdetta salassa.



Jos kyse on avoimesti sovitusta molemmille sopivasta avoimesta parisuhteesta, ei ole mitään moralisoitavaa. Mutta huijaaminen, erehdyttäminen ja salailu ovat jokaisessa parisuhteessa kohtalonkysymyksiä.



Eikö teitä pettäjiä ahdista, ettei teidän puolisonne tunne teitä enää aidosti? Välillänne on suuri salaisuus ja kolmas osapuoli. Mahtaa olla ahdistavaa kun tuosta vähän toivutte.