Tapaan salaisen miesystäväni perjantaina, aivan jo perhosia vatsassa :)

en myöskään kunnioita niitä,ketkä eroavat heti kun tulee vähän vaikeaa. "lastenkin takia" ero parempi. Ja paskat! Itse ollaan niin vaikeita, ettei kukaan tule kanssasi toimeen, sitten vain sanotaan, että mulle kun ei kuka tahansa kelpaa. Pienessä sivusuhteessa ei ole mitään pahaa, jos kukaan ei kärsi. Ja jos toimit varovasti, ei kukaan kärsi. Joillekin se on arvo, että pysytään liitossa hautaan asti. Minä kunnioitan sitä, vaikka se vaatisikin välillä ulkopuolista "apua". Nostan hattua ap:lle ja vitoselle.

Olin naimisissa, rakastimme toisiamme, mutta varsin suuret näkemyserot hiersivät suhdettamme. Ihastuin toiseen mieheen, se alkoi varsin viattomasti viestittelynä ja kirjoitteluna, mutta eteni sitten vakavammaksi. Ajattelin, että jos mieheni ei tiedä, ei häntä voi satuttaakaan. Oli niin kutkuttavaa saada ylenpalttista huomiota ja hellyyttä toiselta ihmiseltä.



Mutta enpä vaan pystynyt hallita omia tunteitani kuten ajattelin. Kun ihastuin tähän toiseen mieheen, rupesi oma mieheni ärsyttämään. Riitelimme paljon, yritin alituisesti keksiä "hyviä" syitä miksi kannattaisi erota. Samalla en kuitenkaan tosissani halunnut erota, tiedostin alitajuisesti että tämä on kuitenkin vain absurdia huumaa.



Niin siinä kuitenkin kävi, että jäin kiinni pettämisestä. Olin todella, siis TODELLA huolellinen, mutta miehen epäilykset kuitenkin heräsivät ja hän pääsi jäljilleni. Elämä pysähtyi. Kaikki sortui. Mies halusi kuitenkin jatkaa kanssani, itse en tiennyt mitä halusin. Pakka oli aivan levällään. Seuraavat kuukaudet voin henkisesti niin pahoin, etten haluaisi edes muistella sitä aikaa. Itkin menetettyä ihastusta, podin järkyttävää syyllisyyttä, olin satuttanut todella montaa viatonta ihmistä omalla itsekkyydelläni ja kyvyttömyydelläni. Halusin vain kuolla, mutta pakko oli jatkaa.



Lopulta avioliittomme kuitenkin kaatui, kumpikaan emme kestäneet syntynyttä luottamuspulaa. Ex-mieheni antoi minulle kyllä anteeksi, ei koskaan ole syyllistänyt minua teosta ja osasi etsiä itsestäänkin syitä tähän kriisiin. Mutta se ei ole poistanut tätä syyllisyyden ja häpeän taakkaa, jota kannan yhä 2 vuotta eromme jälkeen. Olen kyllä jatkanut elämääni, olen uudessa suhteessa ja varmasti myös ottanut opikseni. Mutta henkisesti olen yhä riekaleina, itken miltei päivittäin, olen niin pohjattoman surullinen tästä kaikesta.



Tällä tarinalla halusin vain kertoa, että vaikka kaikki tuntuisikin nyt ylitsevuotavan ihanalta ja helpolta, se tuskin tulee sitä olemaan. Jos et oikeasti halua satuttaa miestä ja lapsiasi, jätä koko homma nyt alkuunsa. Kun leikkii tulella, on kestettävä myös seuraukset. Niitä seurauksia kyllä tulee, varsin suurella todennäköisyydellä.

Minäkään en aluksi katunut enkä pelännyt. En voinut kuvitellakkaan, että mieheni edes epäilisi mitään. Tavallaan myös oikeutin tekoni itselleni, ja kerroin asiasta myöös muutamalle läheiselle ystävälleni. Voi kunpa joku olisi silloin takonut järkeä päähäni, vaikka tiedän kyllä ettei se silloin olisi auttanut. Olin niin varma itsestäni. Miksei minulla olisi oikeutta rakkauteen?



Jos olisin tiennyt edes murto-osan tästä seuranneesta p*skasta ja henkisestä kärsimyksestä, en olisi ryhtynyt suhteeseen. Ikinä. Asiasta olisi voinut tulla vielä paljon sotkuisempi, jos mieheni olisi heittäytynyt hankalaksi. Mutta hän oli ymmärtäväinen ja anteeksiantavainen. Tavallaan se ehkä korvensi minua vielä enemmän.

Hassua, että aikuisen ikäiset ihmiset kirjoittavat haluavansa kokea alkuhuumaa vieraan ihmisen kanssa ja oikeuttavat tällä pitkäaikaisen kumppaninsa pettämisen. Kun kasvaa ja viisastuu alkaa usein ymmärtää, ettei pitkää hyvää parisuhdetta todellakaan kannata uhrata hetkelliselle hormoonihuumalle, joka jo ihan biologisista syistä haihtuu suhteen edetessä.

Tää on niin totta.

Eivät kaikki asiat enää tietenkään pitkässä suhteessa tunnu samoilta kuin ennen, mutta on lapsellista kuvitella, että uudesta suhteesta saisi ainakaan pidemmällä tähtäimellä jotain enemmän. Mulla on joskus ikävä juurikin niitä ensimmäisiä hetkiä, kun adrenaliinia pukkaa eikä mikään vielä ole varmaa. Kun pienillä eleillä ja ilmeillä on mieletön vaikutus. Mutta niistä hetkistä on kauniit muistot, eikä samaan virtaan voi astua kahdesti. Nyt on tilalla jotain sellaista, jota en ikimaailmassa haluaisi luopua, josta silloin nuorempana haaveilin.

Ovatko ihmissuhteet käyttötavaraa: kun se ensimmäisen kerran kokemus ja kutkutus joskus haihtuu, sitten seuraavaa peliin, vai? Koska "mulla on oikeus hauskanpitoon"? Itsekästä, niin itsekästä! On mukavaa tuntea itsensä haluttavaksi, mutta sitäkö se vain on: oman egon pönkitystä?

Pettäminen on pettämistä, ja se jättää jälkeensä. Se, että täytyy toimia salassa, kertoo kaiken.

teeskentelyä se on jatkaa vuodesta toiseen liittoa, jossa ei täysin onnellinen eikä tee asialle mitään. tai sitten erota heti ja jatkaa riitelyä uuden kumppanin kanssa. Pieni piristysruiske sillointällöin niin avioliitto voi hyvin,e ikä se puoliso siitä kärsi kun ei tiedä. Av-mammat vaan vouhkaa kun alkoi aivokoneist raksuttaa, että jospa se olikin minun ihana mieheni,joka ap:n ja vitosen kanssa treffeillä =)

Liitossa tai sinkkuna, mutta voiko ihminen aikuisiällä olla koskaan todella TÄYSIN onnellinen ?

Eikö täydellinen onnellisuus kuulu lapsuuden naiviin aikaan, kun maailman pahuutta ja epäoikeudenmukaisuutta ei (toivottavasti) olla vielä nähty.

Minusta jos on onnellinen useammin kuin onneton, niin silloin on elämässä (ja parisuhteessa) vahvasti voiton syrjässä kiinni :)

Ihminen joka etsii täydellistä onnea on tuomittu olemaan koko ikänsä onneton, koska ei täydellistä onnea taida olla maan päällä.

teeskentelyä se on jatkaa vuodesta toiseen liittoa, jossa ei täysin onnellinen

jos kaksi pitkässä parisuhteessa ollutta perheellistä ennen täysin uskollista henkilöä rakastelevat keskenään mikä on todennäköisyys että tulee tauteja??



Jos tulee niin siinä tapauksessa jommankumman puoliso on ehtinyt pettämään ensin ja tuonut taudit mukanaan. Ja silloin on jo ihan toisen selityksen paikka!

samaa mieltä. kondomia kuitenkin mainostetaan todella suojana tauteja vastaan niin yhtäkkiä kukkahattutätien mielestä se ei ole ollenkaan hyvä, vaan kun kaksi petturia paneskelee, niin kaikki taudit tulevat kondomista huolimatta =D

kuin sivusuhde silloin tällöin on se, että joko kärvistellään todella huonossa liitossa vuodesta toiseen, ehkä hautaan asti tai sitten erotaan heti ensimmäisten vaikeuksien tullen,pistetään lapset kärsimään ja kohta sama rumba uuden kumppanin kanssa. Se että elät montakymmentä vuotta avioliitossa saman ihmisen kanssa, jaat elämän ilot ja surut ja ARJEN, mutta haet silloin tällöin piristystä muualta, saa minun ääneni.

Mutta vain silloin, kun se oikeus hakea piristystä muualta on kummallakin avoimesti. Eikä vain toinen salaa käytä tätä etuoikeutta, toisen ollessa uskollinen ja kärvistellessä.

jos kaksi pitkässä parisuhteessa ollutta perheellistä ennen täysin uskollista henkilöä rakastelevat keskenään mikä on todennäköisyys että tulee tauteja??

Jos tulee niin siinä tapauksessa jommankumman puoliso on ehtinyt pettämään ensin ja tuonut taudit mukanaan. Ja silloin on jo ihan toisen selityksen paikka!

Jos pettäjä saa taudin, ainoa keino tietää varmasti onko saanut sen omalta puolisolta vai pettäjäkumppanilta, on vahtia sen salasuhteen vierellä kun tekevät testit ja lukevat tulokset.

Eihän se sinulle kertoisi, että "tuota tuota niinkuin oli puhetta niin en -varsinaisesti- ole pettänyt aiemmin, ihan vaan ohimennen nusassu paria pirkkoa ja tuoata..."

Tämä seksuaaliterveyskysymys on oikeasti tärkeä pointti! Kortsu suojaa 99% tartunnoilta, mutta on hyvä muistaa että miljoonasta 1% on 10000.

Sitä paitsi, moni kyllä käyttää kortsua, mutta pimperoa nuolee ilman mitään. "Ai niinku voikse tarttuu niinkin päin öööh?"

Olen ehkä vanhanaikainen, mutta minun on hirveän vaikea käsittää, että miksi sitä toista halutaan pitää hyvässä uskossa, että kaikki on ok, ja itse touhutaan omiaan salassa? Perheen koossa pitäminen on hyvä arvo sinänsä, mutta mielestäni itsetunnon pönkityksen hakeminen ulkopuolisesta suhteesta on todella väärin.



Olen se, jota on petetty, ja kuten kerroin, se oli ehkä kamalinta mitä olen kokenut. Ja tosiaan, siitä syntyi halu kostaa, vallankin kun tunnen olevani kaksin verroin oikeutettu siihen. Mutta ei, en usko, että siitä koituisi mitään hyvää. Mielummin odottelen, ja teen oman osuuteni siinä, että saamme liittomme toimimaan, ja jos näin ei käy, niin sitten erotaan.



Miksei sitä hyvää ja kutkuttavaa voisi yrittää kokeilla sen oman puolison kanssa? Laittaisi ne paukun siihen, jos liitto on kuitenkin niin hyvä, ettei siitä erotakaan tarvitse?

jossa viestiteltiin ja suunniteltiin tapaamista. En sitten kuitenkaan voinut tehdä niin omalle rakkaalleni ja olen siitä nyt todella iloinen. Vaikka en koe ylpeyttä siitäkään, että tällaista miehen selän takana suunnittelin. Aloin vain miettiä seurauksia jo etukäteen ennen tapaamista. En olisi voinut elää sen asian kanssa. Kyllä pettämiseen liittyy varmaan yleensä huonoa itsetuntoa, kyvyttömyyttä käsitellä omia tunteitaan, "toisten vietävissä olemista" tai sitten mikä pahinta, narsismia eli kyvyttömyyttä ottaa toisen tunteita huomioon ja loputonta tarvetta ihailulle.



http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1522920/pidatteko_ta…

ja melkein löysät housussakin, jos ihmisellä on yhtään omaatuntoa jäljellä ja tiedossa on valehtelua ja pettämistä. Kyllä minuakin jännittäisi ihan täysillä.

kommentoi tautiriskejä? Ette nimittäin tiedä lainkaan mikä historia salarakkaallanne on, hän saattaa olla tapadeittaaja, jolla on monta suojaamatonta suhdetta samaan aikaan. Miten harrastatte puolisonne kanssa seksiä vai otatteko molempien kanssa kondomit käyttöön?

Tosin kondomi saattaa hajota kumman kanssa vain.



Ja tiedoksi vielä parille tietämättömälle, seksitauteja on muuallakin kuin Tallinnan h***apaikoissa.



Itse en voi mitenkään ymmärtää tällaista touhua, toivottavasti saatte siipeenne niin, että tuntuu. Sääliksi käy vain lapsianne kun kokoatte raunioituneen perhe-elämänne pirstaleita, niin siinä käy kuitenkin ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella.



nimim. niin monta vastaavaa tapausta sivusta seuranneena ( yleensä työpaikalla ), aina päättyneet itkumarkkinoihin

kristus tätä yhtä jankuttajaa. kyllä se kondomi kuitenkin aika hyvin niiltä taudeilta suojaa. ja jos oikein hyvin ja huolellisesti suunnittelee salasuhteensa, EI JÄÄ KIINNI. jos kerran kahteen kuukauteen tapaat, niin kyllä sen pystyt peittämään.

TODELLA monta avioliittoa, jossa esim. miehellä ollut useitakin salasuhteita. ei ole jäänyt kiinni ja vaimo onnellinen ja liitto voi hyvin. nämä kivittäjät täällä ovat niitä ahdasmielisiä, oman elämänsa julkisivuja pystyssä pitäviä, jotka jaksavat vuodesta toiseen hokea, kuinka meillä edelleen läheisyyttä löytyy, pusipusihalihali vaikka totuus ihan muuta.

kristus tätä yhtä jankuttajaa. kyllä se kondomi kuitenkin aika hyvin niiltä taudeilta suojaa. ja jos oikein hyvin ja huolellisesti suunnittelee salasuhteensa, EI JÄÄ KIINNI. jos kerran kahteen kuukauteen tapaat, niin kyllä sen pystyt peittämään.

Paikallinen tuttavuus, työn kautta etäisesti siis tiesin tästä miehestä. Tapasin hänet eräissä juhlissa yhden työmatkan aikana, ja hän vietti yön kanssani hotellihuoneessani. Miten ihmeessä tästä olisi voinut jäädä kiinni?

Kyllä salasuhteilla voi vaikka vuosien ajan jäämättä kiinni, jos osaa hoitaa asiat oikein. Kokemusta on. Eihän pettäminen kunnitoitettavaa ole. Mutta jos ajattelee, että tutkimusten mukaan noin puolet ihmisistä sitä joskus tekee, niin voi kai sanoa että se on aika inhimillistä ja tavallista.



Hetken hairahdus tai pitkäaikaisempikaan suhde ei satuta ketään, jos se ei tule ilmi. Avioero lapsiperheessä satuttaa 100% varmuudella lapsia ja aikuisia.



En tiedä onko hyvä suuntaus vai ei, mutta nykyään ihanteena tuntuu olevan se, että kumppanille ollaan täysin uskollisia aikansa, ja sitten kun kerran petetään, pistetään liitot ja kodit samantien paskaksi ja aletaan uusi täysin uskollinen suhde mahdollisesti uusperheenä jonkun toisen kanssa. Ennen ehkä oltiin ymmärtäväisempiä, yhdessä pysytään, eikä tällaisten takia, annettiin ja saatin anteeksi eikä liittoa ja kotia hajotettu. Aikuiset ihmiset tietää, että elämässä sattuu ja tapahtuu.

kristus tätä yhtä jankuttajaa. kyllä se kondomi kuitenkin aika hyvin niiltä taudeilta suojaa. ja jos oikein hyvin ja huolellisesti suunnittelee salasuhteensa, EI JÄÄ KIINNI. jos kerran kahteen kuukauteen tapaat, niin kyllä sen pystyt peittämään.

kyllä sitä kuule voi jäädä uskomatonta ( ja onneksi ) kyllä kiinni hyvinkin suunnitelluista tapaamisista. Aina joku näkee jonkun jonka tuntee jonkun kautta ja sana kiertää tms. Sitä ollaan nyt niin jotenkin ylemmyydentuntoisia kun MINÄ kyllä voin tehdä mitä haluan. Oikein toivon, että puolisonne touhuavat jotain epämääräistä teiltä salaa tai sitten joskus kun rakastutte oikeasti, niin tämä rakas pettää selän takana, kun "onhan hänellä siihen oikeus, jos ei teillä oikein suju".

Ja muistakaa, että lapsenne tietävät enemmän kuin tiedättekään. Mulla on pari nelikymppistä kaveria, jotka eivät tänä päivänä kykene parisuhteeseen kun vanhemmillaan oli "salasuhteita" ( joista oikeasti kaikki tiesi ) ja parisuhteen malli oli mitä oli.

nro 62 ( kommentoi nyt toisen kerran )

hattua sille, että 5 pysyy liitossaan lasten takia. sillä on lapselle suurempi merkitys kuin voi kuvitellakaan.



t: itse muka asiallisen avioeron kokeneiden vanhempien lapsi