Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tapaan salaisen miesystäväni perjantaina, aivan jo perhosia vatsassa :)

Vierailija
14.12.2011 |

Ihanaa! Kolmannet treffit....

Kommentit (230)

Vierailija
21/230 |
15.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika apealla mielellä näitä viestejä lukee. Mä mietin, mitä pettäjien mielestä sitoutuminen tarkoittaa tai onko parisuhteessa mielestänne edes tarkoitus sitoutua. Pitääkö aina olla oikeus omaan hauskanpitoon ja piristykseen? Ottaa muista irti, mitä irti lähtee?



Mitä uudelta suhteelta haluatte ja mitä siitä saatte? Oletteko rakastuneita siksi, että uusi salarakas täyttää joitakin teidän tarpeitanne (hyväksyntä, kokemus halutuksi tuntemisesta jne.) ja mitä annettavaa teillä itsellänne on? Entä pidemmän päälle?



Jos olette jotain vailla, eikö olisi kohtuullista keskustella asiasta ensin oman puolison kanssa eikä haikailla muiden perään? Tai ehkä jopa katsoa peiliin ja miettiä omaa suhtautumistaan.



Vierailija
22/230 |
15.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

parisuhde aidosti kärsi jo itsessään siitä, että parin välille tulee suuri salaisuus, joka on vain toisen tiedossa?

Oman pidemmän (12v) parisuhteeni aikana olen kokenut juuri sen niin vapauttavaksi ja tärkeäksi, ettei oikeasti tarvitse peitellä/salailla mitään ja että voi olla täysin avoin ja suora kumppanille. Ei tarvitse käyttää energiaa esittääkseen mitään muuta kuin on. Ei tarvitse miettiä puheitaan, keksiä valheellisia selityksiä eikä pelätä minkään paljastumista. Tämä on sitä mitä kaipaan, hyväksyntää ja rakkautta minua kohtaan juuri sellaisena kuin olen.

Sitä en vain ymmärrä, että miten joku viitsii käyttää energiaansa johonkin sivusuhteen kaltaiseen banaaliteettiin. Uskoisi, että se vie henkisesti etäälle parisuhteesta, perheestä ja siitä, mikä itseasiassa on todellista.

Eikö henkinen etäisyytenne vakikumppaniinne ole kasvanut pettämisten myötä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/230 |
15.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pettäjä, joka ei luovu avioliitostaan, haluaa nimenomaan absoluuttisesti omistaa jonkun ihmisen. Hän ei osaa luottaa ihmisiin, ja pettää siksi ensin.

Miksi ihmeessä te pettäjät pysytte noissa ihmeellisissä liitoissanne, joihin ei tunnu kuuluvan rakkautta, ei luottamusta eikä kunnioitusta? Mikä on se syy, että haluatte vain olla silti siinä huonossa parisuhteessa, joka ei anna teille oikeastaan mitään ettekä te anna suhteelle mitään aidosti itsestänne?

Oletteko te oikeasti niin heikkoja ihmisiä, ettette vain uskalla erota ja tehdä itsenäisiä rehellisiä valintoja? Eikö teistä tunnu, että olette saastuttaneet itsenne ja parisuhteenne lisäksi myös perheenne liittämällä läheisenne tietämättä valheiden verkkoon?

Petetylle se aika, joka paljastuu sivusuhteen kestoksi, näyttäytyy myöhemmin bluffina ja valheena. Joku juuri kirjoitti menettäneensä 7 vuotta valheille miehen pettämisen vuoksi. Miten te pettäjät voitte kantaa tämän omatunnollanne?

Vierailija
24/230 |
15.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pettäjillä ei ole oikeasti mitään mitä he väittää omassa elämässään muuta kuin valheellinen illuusio. he väittävät että virallinen liitto on hyvä ja aito ja tarvii sitä yms. mutta se on kulissia. ei se ole oikeata koska se on teeskentelyä. jos sitä liittoa ei olisi tuskin olisi yhden illan juttuja kummempaa. monet pettää juuri sen takia kun ei tarvi ottaa vastuuta siitä sivusuhteesta. tunteista tai rakkaudesta. se on vaan siinä olemassa että tuo "jännitystä" elämään. sivusuhde ei ole aitoa tai rehellistä, eikä myöskään virallinen liitto. pettäjät ovat raukkoja ja säälittäviä ihmisriekaleita, joilta elämän suunta ja merkitys ja kaikki mitä ihminen itsessään on on kadonnut. jos raamit putoaa ja salasuhde selviää aviopuolisolle tuskin se salasuhdekkaan jatkuu. ihminen ei kykene. se tajuaa että ei rakasta tarpeeksi niitä salasuhteen ihmisiä että haluaisi ne elämänkumppanikseen. koko elämä on heille pelkkää valhetta. ja ei uskalleta ottaa vastuuta

oikeastaan avoliitossa on ihan sama mitä tekee vaikka ois lapsia. eihän oo luvannu niinkuin avioliitossa rakastaa toista kuolemaan asti. puolisot joutuu erikseen sopimaan että onko sivusuhteita vai ei



mutta AVIOLIITOSSA on itsestään selvää ettei petetä toista.

Vierailija
25/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vain toinen käy vieraissa ja vielä salaa, on parisuhde lähtökohtaisesti mätä perustaltaan. Ei se ole silloin hyvä suhde.



Pettäjät ilmeisesti pettävät myös itseään.

Vierailija
26/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

huvittaa huomata, että kun nainen rehellisesti kertoo olevansa salasuhteessa, leimataan hänet huoraksi, kodinrikkojakso, varastaa mieheltään elämän yms. Samaan sortuva mies on vain reppana, noiden huorien vietävissä. Pitäkää vaimot miehiänne paremmin hyvänä, niin ei tee mieli hakea sitä hellyyttä muualta. Valtaosa kuitenkin noista netissäkin seuraa hakevista miehistä kertoo syyksi sen, että vaimo on niin kylmä ja mielenkiinnoton. Nämä miehet haluavat ensin sitä hellyyttä ja huomiota, sitten seksiä.

Elämässä valtava aukko ja ei tunne itseään edes ihmiseksi kun on vain taksikuski, lompakko, kokki tai jopa nukkuu ilman puolisoa.

Mun mielestä taas sivusuhteet on suositeltavia, jotta jaksaa omistaa sen arjen perheelle ja aviopuolisolle. Mä näen että vieraissa käynti on panostamista pitkään suhteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämässä valtava aukko ja ei tunne itseään edes ihmiseksi kun on vain taksikuski, lompakko, kokki tai jopa nukkuu ilman puolisoa.


Eli kun omalta ei saa sitä, mitä on vailla, on oikein hakea sisältöä elämäänsä muualta? Entä, jos se sivusuhteen toinen puolisko haluaakin jotain enemmän kuin paikata henkisesti rikkonaisen ihmisen tarpeita? Mitä annettavaa näillä pettäjillä on salarakkailleen tai puolisoilleen? Vai ajattelevatko pettäjät, että _minulla_ on oikeus onneen ja jonkun muun velvollisuus on tämä onni _minulle_ tarjottimella tuoda?

Vierailija
28/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, että näkee jonkin elämänvaiheensa valheena, on oma päätös, ja oman pään sisällä tapahtuva tulkinta. Yleensä seurausta siitä harhaluulosta, että toisen ihmisen voi omistaa.


En niele tätä. Jos paljastuisi, että mieheni olisi pettänyt minua, kyse olisi nimen omaan pettämisestä: siitä, että minulle on valehdeltu ja että suhteemme pohjaa (= luottamusta) on romautettu. Olemme avioon mennessämme ja sitä ennen luvanneet toisillemme tiettyjä asioita ja sitoutuneet toisiimme. Olisin hyvin loukkaantunut, jos minulle ei olisi kerrottu, että jotain on vialla - ei olisi annettu edes mahdollisuutta korjata asioita.

En ole koskaan ollut mustasukkaista sorttia, ja jo tutustuessamme tein selväksi, että jos mies minua paremman löytää, ottakoon vain. En halua olla kenenkään kanssa velvollisuudesta enkä halua, että mieheni on minun kanssani mistään muusta syystä kuin omasta vapaasta tahdosta. Mutta yksi suhde kerrallaan, kiitos.

Kukin tyylillään, mutta mun mielestäni suhteeseen kuuluvat luottamus ja turvallisuus, ja salasuhteet tuhoavat näitä. Mitä puolisot sitten toisilleen sallivat, se ei ole mun asiani. Joku voi hyväksyä puolisonsa vieraissa käynnin, ok, mutta olisi reilua kertoa suoraan, missä mennään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa joku kirjoitti että uudelta suhteelta haetaan rakastumista yms. Minä en. Haluan nimenomaan välttää rakastumista, vaikka pientä ihastumista pitääkin olla. Rakastan miestäni, en halua muita rakkauden kohteita. En kuvittele enkä halua sivusuhteen johtavan mihinkään, haluan vain pientä irtiottoa arjesta silloin tällöin. Salamieheni on täysin samoilla linjoilla. Ja kyllä, meillä on mieheni kanssa pitkä avioliitto ja pidän sitä hyvänä. Meillä on ollut liitossa vaikeita asioita, sellaisia joihin ei kumpikaan ole voinut vaikuttaa, joista on ollut pakko ottaa vastuuuta ja keskustella perinpohjin.

Vierailija
30/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, sehän on selvää. Mutta meillä ainakin tilanne on se että seksi aviomieheni kanssa on surkeaa: Kestää 1-2 min, ilman alkulämmittelyitä jne. Miestä ei yksinkertaisesti kiinnosta se saanko minä seksistä jotain vai en.Olen puhunut tästä miehen kanssa ja hänen vastauksensa on että hän vaan on tällainen, ei voi mitään.

Avioliittomme on muulta saralta hyvä ja läheinen, olemme ystäviä ja jo lapsenkin takia tulemme pysymään yhdessä.

Olen siis tuomittu elämään ilman minkäänlaista mahdollisuutta nauttia seksistä. Ja seksi kuitenkin on yksi ihmisen perustarpeista.



Kiellänkö itseltäni siis kaiken seksiaalisen nautinnon? Joo, masturbaatio on tuttua, mutta ei sekään ikuisesti riitä.



Ja en siis ole AP, tai kukaan aiemmin ketjuun kommentoinut.







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/230 |
17.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ekat treffit takana, hyvin meni. Keskustelu lähti sujumaan heti samalla tavalla kuin sähköpostitsekin. Puhuttiin kaikesta mitä mieleen tuli, omista suhteista ja perheistäkin. Hämmästytti miten samanlainen tilanne kummallakin, vielä korostui kun kasvotusten päästiin juttelemaan. Seksiä ei harrastettu, vaikka hotellihuoneeseen mentiinkin. Siellä jatkettiin keskustelua yms. Ihana fiilis.

Vierailija
32/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

5 on menossa ulos syömään salarakkaansa kanssa :) Aina joku näkee, ihan aina, maailma on pieni. Juttu kulkee, käry käy ennemmin tai myöhemmin :)



Nämä pettäjät hokevat etteivät halua erota ja että "en selviäisi eron aiheuttamasta tuskasta". Mutta entäpäs jos se ei olekaan teidän päätettävissä. Jospa se petetty puoliso ottaakin eron. Siinä sitten saapi lopun elämää muistella "kutkuttavaa tunnetta mahassa"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihastumista kyllä, rakastumista meistä ei kumpikaan halua.

Jos kerran pystyt kontrolloimaan tunteitasi niin että pystyt olemaan rakastumatta (?), miksi et vain päätä rakastaa miestäsi enemmän?

Vierailija
34/230 |
17.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ekat treffit takana, hyvin meni. Keskustelu lähti sujumaan heti samalla tavalla kuin sähköpostitsekin. Puhuttiin kaikesta mitä mieleen tuli, omista suhteista ja perheistäkin. Hämmästytti miten samanlainen tilanne kummallakin, vielä korostui kun kasvotusten päästiin juttelemaan. Seksiä ei harrastettu, vaikka hotellihuoneeseen mentiinkin. Siellä jatkettiin keskustelua yms. Ihana fiilis.

Sun avioliiton ja perheen asiat on sun perheen sisäisiä, ei kenenkään toisen miehen.

Sä annat pikkusormen, kohta se vie koko käden...

No petturien ajatusmaailma on just toi, niitä ymmärtää vaan joku toinen raukka, jolle avaudutaan ja se toinen pääsee livahtamaan mukaan teidän avioliittoon. Loppu onkin sitten yhtä katastrofia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni kaipasi elämäänsä pikkaisen jotain muuta kuten sinäkin ja kuvitteli ettei siitä jää kiinni. No ei varsinaisesti jäänytkään, mutta sivusuhteen myötä oma avioliitomme muuttui helvetiksi, jossa lopulta ajauduttiin siihen pisteeseen, että tiemme erosivat. Sivusuhde paljastui heti tämän jälkeen ja selvisi syy siihen miksi avioliittomme oli ollut niin kamalaa viimeiset puoli vuotta. Miehen sivusuhdekin loppui siinä saman tien, koska eihän hänellä ollut tarkoitus elää elämäänsä tämän toisen naisen kanssa, nainen ei ollut ns. sopivaa parisuhdemateriaalia mieheni sanoin. Kyseinen nainen jätti kuitenkin oman perheensä mieheni vuoksi.



Eli lopputuloksena tästä sekoilusta kaksi perhettä hajosi, yhteensä viisi lasta kärsi vanhempiensa itsekkäistä tarpeista ja kaksi petturia elää elämäänsä vuokrakaksioissaan, molemmat jo lievästi alkoholisoituneina ja masentuneina.



Kannattaa todellakin miettiä mitä on tekemässä, koska jollain tavalla se heijastuu avioliittoihinne kuitenkin, vaikkette suoranaisesti kiinni jäisikään.

Vierailija
36/230 |
17.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

No meidän suhde on alusta alkaen perustunut luottamukselle, kumpikaan ei halunnut mitään kylmää seksiä, mutta ei toisaalta mitään rakastumistakaan. Jotain siltä väliltä. Ja kukapa tietää, keskustelu ja muu läheisyys saattaa hyvinkin riittää meille pitkäksi aikaa, niin upea on fiilis nyt. Ja kotonakin jaksaa paremmin.

Vierailija
37/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla 20 vuoden liiton aikana satunnaisia salasuhteita, yhdestäkään en ole jäänyt kiinni ja ne ovat vain parantaneet avioliittoani! Kotonakin on ollut pirteämpää, puoliso tuntunut läheisemmältä jne. eli ei se aina noin mene.

Vierailija
38/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kuvittele enkä halua sivusuhteen johtavan mihinkään, haluan vain pientä irtiottoa arjesta silloin tällöin. Salamieheni on täysin samoilla linjoilla.

Vierailija
39/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kukkahattutädit äläkän. Itse kärvistelevät arkisissa mutta ah niin ihanissa liitoissaan, ja ovat salaa kateellisia niille, jotka vielä uskaltavat etsiä elämäänsä piristystä, satuttamalla kuitenkaan puolisoitaan. Eikö ole parempi tutustua, solmia luottamuksellinen suhde salarakkaaseen, keskutella ehkäisystä jne, kuin vaikkapa kännipäissään käydä huorissa Tallinnassa. Silloin kannattaisi tätä sukupuolitautikeskustelua käydä.

Arjen keskellä tuntuva intohimonliekki tekee siitä luksusta. Ap sanoi sen tuntevansa joskus myös pitkässä suhteessaan? Miksi se ei riitä? Arki tulee joka suhteeseen. Pitkä ja puhdas suhde omien lasten isän kanssa on todella arvokas asia. En ikinä laittaisi sitä uhatuksi.

Vierailija
40/230 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla 20 vuoden liiton aikana satunnaisia salasuhteita, yhdestäkään en ole jäänyt kiinni ja ne ovat vain parantaneet avioliittoani! Kotonakin on ollut pirteämpää, puoliso tuntunut läheisemmältä jne. eli ei se aina noin mene.

Joku kerta voi käydä huonostikin, kokeeko miehesi olevansa myös onnellinen sun kanssa vai kuvitteletkohan vain?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yhdeksän