Concerta-lääkkeestä kokemuksia kellään/kenenkään lapsella??
Poikamme on 5. luokalla ja hänellä todettiin nyt jonkin sortin adhd tai add painotteinen tarkkaavaisuushäiriö.. ei ole niinkään ylivilkas, mutta tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä on ongelmia lähinnä koulussa. Ja tähän lisäksi vielä oppimisvaikeudet matematiikassa sekä lukemisen ymmärtämisessä. Muuten perusterve, sosiaalinen ja urheileva poika kyseessä.
Nyt erikoislääkäri väläytteli ajatusta kokeilla Concerta nimistä lääkettä, lähinnä tuohon kouluaikaan ja läksyjen teon aikaan sijoittuvaa lääkitystä, että keskittyminen olisi mahd hyvää ja poika jaksaisi paremmin olla skarppina koulussa. Olen todella sekaisin asiasta, en tiedä mitä ajattelisin.. toisaalta olisi hyvä jos lääkkeestä olisi apua ja senhän voi lopettaa mikäli apua ei ole. Toisaalta taas ajattelen, että silloin jotenkin konkretisoituu asia, että pojassa on jotain "vikaa" :( aluksi syytin itseänikin, että kasvatus olisi mennyt pieleen jotenkin ja otin asian henkilökohtaisesti.. mutta tiedän, että nämä asiat eivät ole kasvatuksesta johtuvia eivätkä tahallisia.
Haluaisin kuulla kokemuksia kyseisen lääkkeen käytöstä muilta. Onko se auttanut? Onko ollut sivuvaikutuksia? Mite lapsi itse on suhtautunut asiaan ja tietävätkö kaverit asiasta mitään?? Sekin siis mietityttää, että tieto leviää kavereille (tai muille hyvänpäiväntutuille), että lapsi tarvii lääkkeitä ja lapsi näin leimautuu jotenkin hulluksi tai erikoiseksi muuten... :(
Kommentit (87)
Osui minullekin silmiin, vaikka on vanha ketju. Olen syönyt Consua nyt ehkä puoli vuotta, eri annostuksilla, koska aluksi eri annoksien vaikutusta kokeillaan. 36mg on nyt toistaiseksi ja MF mylan lääke, mikä on rinnakkaisvalmiste. Iltapäivällä voi ottaa vielä medikinetin jos tarvitsee. Olen 35-v korkeakoulutettu iso mies. Minulla vaikutus on sellainen, että jotenkin ihmeellisesti asiat, jotka tuntuivat ilman lääkettä lähes mahdottomilta, alkavatkin sujua. Tiskikoneen täyttö, kahvipöytäkeskustelu, roskien vienti - yhtäkkiä niitä alkaa maagisesti tapahtua (ei aina, mutta huomattavasti useammin). Kulkiessani keittiössä katson tiskikonetta ja tulee ajatus "no hei mutta tuon voisi täyttää kun on likaisia astioita tuossa". Myöskin alan muistaa asioita mitä päivän mittaan on tapahtunut, eli lähimuistini paranee ja tällä on tosi iso merkitys siihen että pystyn keskustelemaan ihmisten kanssa. Se on tehnyt minusta sosiaalisemman. Oikeastaan tätä ennen lähimuistini oli hyvin satunnainen ja piti aina pinnistellä muistaakseen mitään. Keskustelu taukoili koko ajan ja kulutti paljon energiaa kun yritin pitää "tilannekuva" keskustelusta. Vetäydyin omaan kuoreeni.
Minulla ADHD ilmenee siten, että ne asiat mistä kiinnostun keskityn 110%:sti. Työ sujuu hyvin, koska pidän siitä ja matemaattiset kaavat ovat minulle hyvin selviä. Toki joskus on töissäkin hankalampiakin vaiheita. Mutta sitten muu elämä on melkoista kaaosta, koska se tiskikoneen tyhjennys ei vaan mitenkään satu kiinnostamaan, ja minulle se vain tuntuu siltä että pitäisi lähteä juoksemaan maratoni. Tykkäisin siis kyllä pitää siistin kodin, se vain on vaikeaa. Tällaisista asioista riideltiin exäni kanssa paljon, kun ei ymmärretty asiaa.
Aiheuttaako lääke riippuvuutta? En osaa sanoa varmaksi. Onhan se mukava ottaa koska päivät ovat helpompia. Jos maailma olisi hieman erilainen ja yksinkertaisempi niin ehkä sitten sitä ei haluaisi ottaa. Mutta ei-adhd-ihmiset ovat niin kovin..outoja. Juoksevat kauhealla kiireellä ja tekevät asiota joista eivät oikeasti pidä ja valittavat ja joutuvat ongelmiin sitten siitä. Tuntuu että he eivät oikeasti käytä aivojaan samalla tavalla kuin ADHD:t. Me keskitymme siihen mikä on elämässä kivaa ja kaunista. Mutta tämä tosiaan aiheuttaa kitkaa, koska yleisemmin hyväksytty arki ei sellaista ole. Lääkkeen avulla minä pääsen hieman paremmin tähän erikoiseen yleisempään arkirytmiin. Olen minä tupakkaa polttanut sekä alkoholia ja ganjaa maistellut aikoinani, mutta en itsekään siitä pöhnäolosta ja sekavuudesta oikeastaan pidä. Enemmän pidän siitä että alkoholi saa nousuhumalassa minut liikkeelle. Kun metyylifenidaatti antaa sitä samaa, niin vähemmän on tullut juotuakaan. Joskus silti. Pilvenpoltto jäi myöskin koska se lähinnä lukitsee siihen sohvaan, enkä tarvitse yhtään enempää "ajatuksen lentoa".
Amfetamiinin ja metyylifenidaatin samankaltaisuudesta on arvuuteltu. Suomessa Elvanse-lääke taitaa olla sitä ihan itseään, eli piriä. Tietenkin lääkekapseli on rakennettu sillä tavalla, että se vapautuu tasaisesti pienellä annostuksella eikä tule sitä hetkellistä pursketta elimistöön, johon ilmeisesti osa jää koukkuun helposti. Huumeidenkäyttäjät toki osaavat muokata kapseleita haluamaansa muotoon.
Jos pohditte Concertaa tai muita ADHD-lääkkeitä lapsellenne tai itsellenne niin toivottavasti tekstistäni oli apua. Aiheuttaako se riippuvuutta? En tiedä, voi olla. Mutta minä, aiemmin hyvin lääkevastainen ihminen, aion tätä ottaa arkeani helpottamaan. Vaikka sitten lopun elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Osui minullekin silmiin, vaikka on vanha ketju. Olen syönyt Consua nyt ehkä puoli vuotta, eri annostuksilla, koska aluksi eri annoksien vaikutusta kokeillaan. 36mg on nyt toistaiseksi ja MF mylan lääke, mikä on rinnakkaisvalmiste. Iltapäivällä voi ottaa vielä medikinetin jos tarvitsee. Olen 35-v korkeakoulutettu iso mies. Minulla vaikutus on sellainen, että jotenkin ihmeellisesti asiat, jotka tuntuivat ilman lääkettä lähes mahdottomilta, alkavatkin sujua. Tiskikoneen täyttö, kahvipöytäkeskustelu, roskien vienti - yhtäkkiä niitä alkaa maagisesti tapahtua (ei aina, mutta huomattavasti useammin). Kulkiessani keittiössä katson tiskikonetta ja tulee ajatus "no hei mutta tuon voisi täyttää kun on likaisia astioita tuossa". Myöskin alan muistaa asioita mitä päivän mittaan on tapahtunut, eli lähimuistini paranee ja tällä on tosi iso merkitys siihen että pystyn keskustelemaan ihmisten kanssa. Se on tehnyt minusta sosiaalisemman. Oikeastaan tätä ennen lähimuistini oli hyvin satunnainen ja piti aina pinnistellä muistaakseen mitään. Keskustelu taukoili koko ajan ja kulutti paljon energiaa kun yritin pitää "tilannekuva" keskustelusta. Vetäydyin omaan kuoreeni.
Minulla ADHD ilmenee siten, että ne asiat mistä kiinnostun keskityn 110%:sti. Työ sujuu hyvin, koska pidän siitä ja matemaattiset kaavat ovat minulle hyvin selviä. Toki joskus on töissäkin hankalampiakin vaiheita. Mutta sitten muu elämä on melkoista kaaosta, koska se tiskikoneen tyhjennys ei vaan mitenkään satu kiinnostamaan, ja minulle se vain tuntuu siltä että pitäisi lähteä juoksemaan maratoni. Tykkäisin siis kyllä pitää siistin kodin, se vain on vaikeaa. Tällaisista asioista riideltiin exäni kanssa paljon, kun ei ymmärretty asiaa.
Aiheuttaako lääke riippuvuutta? En osaa sanoa varmaksi. Onhan se mukava ottaa koska päivät ovat helpompia. Jos maailma olisi hieman erilainen ja yksinkertaisempi niin ehkä sitten sitä ei haluaisi ottaa. Mutta ei-adhd-ihmiset ovat niin kovin..outoja. Juoksevat kauhealla kiireellä ja tekevät asiota joista eivät oikeasti pidä ja valittavat ja joutuvat ongelmiin sitten siitä. Tuntuu että he eivät oikeasti käytä aivojaan samalla tavalla kuin ADHD:t. Me keskitymme siihen mikä on elämässä kivaa ja kaunista. Mutta tämä tosiaan aiheuttaa kitkaa, koska yleisemmin hyväksytty arki ei sellaista ole. Lääkkeen avulla minä pääsen hieman paremmin tähän erikoiseen yleisempään arkirytmiin. Olen minä tupakkaa polttanut sekä alkoholia ja ganjaa maistellut aikoinani, mutta en itsekään siitä pöhnäolosta ja sekavuudesta oikeastaan pidä. Enemmän pidän siitä että alkoholi saa nousuhumalassa minut liikkeelle. Kun metyylifenidaatti antaa sitä samaa, niin vähemmän on tullut juotuakaan. Joskus silti. Pilvenpoltto jäi myöskin koska se lähinnä lukitsee siihen sohvaan, enkä tarvitse yhtään enempää "ajatuksen lentoa".
Amfetamiinin ja metyylifenidaatin samankaltaisuudesta on arvuuteltu. Suomessa Elvanse-lääke taitaa olla sitä ihan itseään, eli piriä. Tietenkin lääkekapseli on rakennettu sillä tavalla, että se vapautuu tasaisesti pienellä annostuksella eikä tule sitä hetkellistä pursketta elimistöön, johon ilmeisesti osa jää koukkuun helposti. Huumeidenkäyttäjät toki osaavat muokata kapseleita haluamaansa muotoon.
Jos pohditte Concertaa tai muita ADHD-lääkkeitä lapsellenne tai itsellenne niin toivottavasti tekstistäni oli apua. Aiheuttaako se riippuvuutta? En tiedä, voi olla. Mutta minä, aiemmin hyvin lääkevastainen ihminen, aion tätä ottaa arkeani helpottamaan. Vaikka sitten lopun elämääni.
Hyvä kirjoitus, kiitos : )
Vierailija kirjoitti:
Osui minullekin silmiin, vaikka on vanha ketju. Olen syönyt Consua nyt ehkä puoli vuotta, eri annostuksilla, koska aluksi eri annoksien vaikutusta kokeillaan. 36mg on nyt toistaiseksi ja MF mylan lääke, mikä on rinnakkaisvalmiste. Iltapäivällä voi ottaa vielä medikinetin jos tarvitsee. Olen 35-v korkeakoulutettu iso mies. Minulla vaikutus on sellainen, että jotenkin ihmeellisesti asiat, jotka tuntuivat ilman lääkettä lähes mahdottomilta, alkavatkin sujua. Tiskikoneen täyttö, kahvipöytäkeskustelu, roskien vienti - yhtäkkiä niitä alkaa maagisesti tapahtua (ei aina, mutta huomattavasti useammin). Kulkiessani keittiössä katson tiskikonetta ja tulee ajatus "no hei mutta tuon voisi täyttää kun on likaisia astioita tuossa". Myöskin alan muistaa asioita mitä päivän mittaan on tapahtunut, eli lähimuistini paranee ja tällä on tosi iso merkitys siihen että pystyn keskustelemaan ihmisten kanssa. Se on tehnyt minusta sosiaalisemman. Oikeastaan tätä ennen lähimuistini oli hyvin satunnainen ja piti aina pinnistellä muistaakseen mitään. Keskustelu taukoili koko ajan ja kulutti paljon energiaa kun yritin pitää "tilannekuva" keskustelusta. Vetäydyin omaan kuoreeni.
Minulla ADHD ilmenee siten, että ne asiat mistä kiinnostun keskityn 110%:sti. Työ sujuu hyvin, koska pidän siitä ja matemaattiset kaavat ovat minulle hyvin selviä. Toki joskus on töissäkin hankalampiakin vaiheita. Mutta sitten muu elämä on melkoista kaaosta, koska se tiskikoneen tyhjennys ei vaan mitenkään satu kiinnostamaan, ja minulle se vain tuntuu siltä että pitäisi lähteä juoksemaan maratoni. Tykkäisin siis kyllä pitää siistin kodin, se vain on vaikeaa. Tällaisista asioista riideltiin exäni kanssa paljon, kun ei ymmärretty asiaa.
Aiheuttaako lääke riippuvuutta? En osaa sanoa varmaksi. Onhan se mukava ottaa koska päivät ovat helpompia. Jos maailma olisi hieman erilainen ja yksinkertaisempi niin ehkä sitten sitä ei haluaisi ottaa. Mutta ei-adhd-ihmiset ovat niin kovin..outoja. Juoksevat kauhealla kiireellä ja tekevät asiota joista eivät oikeasti pidä ja valittavat ja joutuvat ongelmiin sitten siitä. Tuntuu että he eivät oikeasti käytä aivojaan samalla tavalla kuin ADHD:t. Me keskitymme siihen mikä on elämässä kivaa ja kaunista. Mutta tämä tosiaan aiheuttaa kitkaa, koska yleisemmin hyväksytty arki ei sellaista ole. Lääkkeen avulla minä pääsen hieman paremmin tähän erikoiseen yleisempään arkirytmiin. Olen minä tupakkaa polttanut sekä alkoholia ja ganjaa maistellut aikoinani, mutta en itsekään siitä pöhnäolosta ja sekavuudesta oikeastaan pidä. Enemmän pidän siitä että alkoholi saa nousuhumalassa minut liikkeelle. Kun metyylifenidaatti antaa sitä samaa, niin vähemmän on tullut juotuakaan. Joskus silti. Pilvenpoltto jäi myöskin koska se lähinnä lukitsee siihen sohvaan, enkä tarvitse yhtään enempää "ajatuksen lentoa".
Amfetamiinin ja metyylifenidaatin samankaltaisuudesta on arvuuteltu. Suomessa Elvanse-lääke taitaa olla sitä ihan itseään, eli piriä. Tietenkin lääkekapseli on rakennettu sillä tavalla, että se vapautuu tasaisesti pienellä annostuksella eikä tule sitä hetkellistä pursketta elimistöön, johon ilmeisesti osa jää koukkuun helposti. Huumeidenkäyttäjät toki osaavat muokata kapseleita haluamaansa muotoon.
Jos pohditte Concertaa tai muita ADHD-lääkkeitä lapsellenne tai itsellenne niin toivottavasti tekstistäni oli apua. Aiheuttaako se riippuvuutta? En tiedä, voi olla. Mutta minä, aiemmin hyvin lääkevastainen ihminen, aion tätä ottaa arkeani helpottamaan. Vaikka sitten lopun elämääni.
Ihana kirjoitus! Kiitos
Ennen lääkityksen aloittamista kannattaisi ehkä kokeilla meditaatiota:
https://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-07/muom-nss072611.php
Suomessa: https://transsendenttinen-meditaatio.fi/where-can-i-learn-tm/
Periaatteessa jos ottaa kuten määrätty, ei pitäis tulla riippuvuutta mutta voi tulla fyysistä riippuvuutta toki, eli lopettelu asteittain varalta. Jos mennyt pitkään suurella annoksella.
Pienempi haitta se kuitenkin kun arki sujuu yms.
Minä olen ottanu joskus lähes puoli vuotta päivittäin kuten määrätty, sen jälkeen kesälomalla pidempi tauko, en huomannut oireita, mutta otin pari päivää varalta pienempää annosta.
pidin siis 3-4vk taukoa ja takas parin portaan kautti vanhaan annokseen.
Lapset+mf,siihen on monta koulukuntaa, ja samaten niin monenlaista oireilua.
Onko kenelläkään kertoa kokemuksia siitä että millaisia sivuvaikutuksia lapsillenne on tästä lääkkeestä tullut? Onko lapsen mieliala muuttunut tai iloisuus kadonnut? Onko tullut masennusta?