Aivan kauhea ensimmäinen neuvolakäynti tänään :(

kuin kiinnittää asiaan huomiota?



Itse olin odotuksen alussa 54 kg (160 cm) ja vauvan syntyessä painoin 64 kg. Sain neuvolan tädiltä TODELLA rankkaa palautetta, kun joululoman aikana oli tullut 1,5 kg lisäpainoa. Muuten kai painonnousu oli aika normaalia.

Itse olen 174 cm ja painoin vielä aikuisiällä jossakin vaiheessa 52 kg. En ollut anorektinen, vaan ihan hyvännäköinen. Paremman näköinen kuin nykyään 58 kiloisena. Tissitkin oli jotakin B-C kuppia. Sain kuulla pienen ikäni tarkastuksissa tuosta painosta, ja ymmärrän miten tuo satuttaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Sinä tunnet itse itsesi, ja tiedät ettet kärsi mistään puutetiloista. Jos se mietityttää, niin käy testaaamassa kaikki arvot terkkarin lähetteellä. Jos mietit, että voiko kyseessä olla jokin imeytymishäitiö tai kilpirauhasen liikatoiminta (joka itseltäni on ainakin testattu), niin testaa nekin.



Jos syöt hyvin, niin kyllä lapsi ravintonsa saa. Luonto on suunnitellut homman niin, että äiti kärsii puutoksesta ennen kuin vauva, joka vie kaiken mitä tarvitsee jos vain sitä on tarjolla.

Olen työssäni nähnyt todella laihoja äitejä - ihan luonnostaan. Ja olen nähnyt heitä jotka laihtuvat melkein luurangoksi kun ei kerta kaikkiaan mikään pysy sisällä voimakkaan raskauspahoinvoinnin johdosta (nämä ovat niitä jotka käyvät muutaman viikon välein sairaalassa tiputuksessa).



Mutta olen nähnyt myös anorektikkoja, tai entisiä anorektikkoja, joille raskaus on todella riskialtis hetki uudelleen sairastumisen kannalta.



Ongelmana on se, että anorektikko ei välttämättä tiedosta itse tilaansa, eikä huomaa rajoittavansa syömisiään tai tajua että liikuntaharrastus on mennyt kohtuuttomuuksiin. Siksi minun terveydenhoitajana täytyy - ihan välttämättä - joskus kysellä asiasta uudestaan ja eri kanteilta. Itse kyllä sanon suoraan, että olen pahoillani että kuulostan siltä kuin en uskoisi mitä asiakas sanoo. Omat asiakkaani eivät ole tuoneet ilmi loukkaantumista vaan jos jotain sanovat niin ymmärtävänsä, mutta tiedänhän minä että minulle ei välttämättä paljasteta niitä todellisia tunteita.

Itse olen 174 cm ja painoin vielä aikuisiällä jossakin vaiheessa 52 kg. En ollut anorektinen, vaan ihan hyvännäköinen. Paremman näköinen kuin nykyään 58 kiloisena. Tissitkin oli jotakin B-C kuppia. Sain kuulla pienen ikäni tarkastuksissa tuosta painosta, ja ymmärrän miten tuo satuttaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Sinä tunnet itse itsesi, ja tiedät ettet kärsi mistään puutetiloista. Jos se mietityttää, niin käy testaaamassa kaikki arvot terkkarin lähetteellä. Jos mietit, että voiko kyseessä olla jokin imeytymishäitiö tai kilpirauhasen liikatoiminta (joka itseltäni on ainakin testattu), niin testaa nekin.

Jos syöt hyvin, niin kyllä lapsi ravintonsa saa. Luonto on suunnitellut homman niin, että äiti kärsii puutoksesta ennen kuin vauva, joka vie kaiken mitä tarvitsee jos vain sitä on tarjolla.

Ja en usko äidin painon olevan kauheasti merkitsevä lapsen painon kannalla, jos laihuus on vain geneettistä. Itse painoin ennen raskautta 55 kg. Lapsi painoi syntyessään neljä kiloa ja pituuutta oli 52 cm.

multa ei ole kyllä koskaan testattu, mutta mulla ei kyllä ole mitään oireitakaan niistä mitä kävin nyt netistä lukemassa jotka sairauteen kuuluvat. Eli voikos sen vaan pyytää jos ei ole mitään oireita eikä suvussakaan ole?

ap

Niin siis tuo keliakia voi todella olla täysin oireeton. Itselläni ei ollut mitään vatsaoireita vaan pelkästään todella alhainen hemoglobiini. Myös itse olen ollut suhteellisen hoikka aina ja mikäs ihme se on, kun ruoka ei ihmeytynyt... Tosin enpä ole kovasti lihonut nyt gluteenittomallakaan ruokavalioalla, mutta elämänlaatu on silti periaattellisesta oireettomuudesta huolimatta todella paljon parempi kuin ennen diagnosointia. Joten ap, jos yhtään mietit asiaa, käy hakemassa apteekista keliakia pikatesti. Vaatii tosin sinulta "verikokeen" ottamista sormenpäästä itse. Tai mene terkkariin ja pyydä sieltä lähtettä eteenpäin. Tsemppia! t. keliaakikko

NOilla mittalukemilla näytät vakavasti sairaalta ja todennäköisesti on imeytymishäiriö. Ei todellakaan kuulu asiaan olla läpipaskuri. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa keskenmenon tai aikaistaa synnytystä.

Jos syöt normaalisti, kulutat liikaa syömisiisi nähden. (siis jo painaessasi 52kg)



Minulla todettiin keliakia ja ehdotettiin raskauden lykkäämistä vuodella, jotta elimistö kuntoutuu.



Jos olet laihtunut pahoinvoinnin takia, kai ymmärrät edes mennä päivystykseen ja hakeutua ravintotippaan.



Jotenkin vaikea uskoa todeksi koko aloitusta, sillä eihän tuossa jamassa oleva raskautettu ihminen voi olla kotona.

Jos haluat, voit vaihtaa toiselle hoitajalle. En ole sitä mieltä että laihoja ihmisiä saa haukkua ja pilkata missään tapauksessa, eikä pitää lähtökohtaisesti valehtelijana, mutta voiko olla että hoitajan huolella on perää siinä mielessä, että ehkä sinun kannattaisi harkita jotain radikaalimpia toimenpiteitä raskauspahoinvoinnin vuoksi. Eikö tämän ensimmäisen neuvolakäynnin aikaan raskautesi ollut jo aika pitkällä? Jos olet nyt "omin päin" laihtunut neljä kiloa raskauspahoinvoinnin vuoksi, se on lähtenyt nopeasti ja on paljon suhteessa painoosi. Se voi olla vaarallista, valitettavasti, vaikka en usko että painoindeksi 18 sinänsä vielä olisi vaarallista sinulle tai lapselle, mikäli se on ns. normaalitilasi. Raskauspahoinvointiin on reseptilääkkeitä olemassa, toinen vaihtoehto voisi olla tiputushoito. Ei välttämättä siksi että itse voisit niin huonosti (en tiedä oletko siinä kunnossa että pyörtyilet tms.), vaan siksi ettei paino tippuisi enempää. Itse kärsin myös aikanani voimakkaasta raskauspahoinvoinnista, mutta se alkoi vasta kun olin jo neuvolaseurannan piirissä. Raskauspahoinvointi vähän niin kuin kuuluu asiaan, mutta ei ole normaalia että paino putoaa melkein 10%.



Eli pointtini on että lienee turhaa surra sitä alkupainoa, se on mikä on ja voi olla sinun elimistöllesi ihan hyvä, vaikka terveydenhoitaja snaoisi mitä ja kauhistelisi sitä. Mutta huolestuttavampaa voi olla se että painosi on pudonnut. Pyytäisin ajan lääkärin vastaanotolle nopeasti, ja miettisin sen jälkeen uudestaan haluanko jatkaa samalla neuvolantädillä.

Itse olen sinun pituisesi ja painan 62 kg. Uskon kuitenkin sinuun ihan kypällä. Olet luonnostasi hoikka. minulla on isot luut joihinkin oikein sirihin verrattuna. painoin itsekin raskauspahoinvoinnin jälkeen 56 kiloa. Silloin oli kyllä tosi hoikka, mutta pidän silti tilannettasi ihan mahdollisena. En todellakaan ole milliäkään sitä mieltä että painosi nyt aiheuttaisi missään tapauksessa keskenmenoa, se oli ihan selvää pelottelua.



Syö monipuolisesti ja nauti raskkaudestasi - ja vaihda neuvolaa!!! Muuten th: n aiheuttamana stressi aiheuttaa koko sun raskaudelle huonoa mieltä. Nauti raskaudestasi!!

lähtöpaino esikoista odottaessani 34-vuotiaana 46 kg ja pituus 165 cm. Terveydenhuoltohenkilöstö kehui aina kovasti painoani. Olisin loukkaantunut TODELLA pahasti, jos joku olisi epäillyt syömisiäni tms. Vielä vinkki laihoille: pitäkää huolta, että syötte terveellisesti. Itselläni kostautuu nyt 44-vuotiaana (paino 56 kg) liiat herkuttelut koko aikuisiän: diabetes uhkaa :(

joku jonka aineenvaihdunta ei toimi niin hyvin ja on kerryttänyt itselleen mittavat kilot ja saa satikutia neuvolasta, niin AV:llakin lyötäisiin kuin vierasta sikaa...



Voi vittu sanon minä!

Niinkuin tuolla aiemmin kerroin, niin normaalisti painan n. 52kg, mutta olen nyt laihtunut entisestään pahoinvoinnin takia. Helppo siinä sitten on muiden ripittää, että syö syö, kun ei kertakaikkiaan pysty pitämään ruokaa kauan sisällä edes. Kotona en pysty edes avaamaan maustekaapin ovea kun jo lentää laatta.

ap

Juu sama oli mulla. Lähtöpainoa vaan oli enemmän... ei kertakaikkiaan yks päiväkään pysynyt sisällä kuin pari ruokalusikalliseta mustikoita ja muutama haukku voileipäkeksiä. Ne syömiset vaan tulee ylös sit kun sellane on :(

Mulla auttoi pahoinvintirannekkeet, saa apteekista, niin paljon kuitenkin ,että kannattaa kokeilla :)

joku jonka aineenvaihdunta ei toimi niin hyvin ja on kerryttänyt itselleen mittavat kilot ja saa satikutia neuvolasta, niin AV:llakin lyötäisiin kuin vierasta sikaa...

Voi vittu sanon minä!

Kun luet noi kaikki viestit, niin kyllä niistä suurimmasta osasta on sympatiat kaukana.

Ei tietenkään kaikille tuo helpotusta, mutta suurimmalle osalle kuitenkin.



Mulla oli ne käytössä toisessa raskaudessa, ekassa oli ollut ihan kamalaa etomista monta kuukautta. Toisessa raskaudessa oli siis käytössä ja etominen oli paljon vähäisempää rannekkeiden kanssa. Itse asiassa, illalla kun otin rannekkeet pois mennessäni nukkumaan, jouduin usein yökkäilemään jos jouduin liikkumaan vessaan tms. ilman niitä.

palata lukemaan näitä! Miten noin ilkeitä ihmisiä voi olla edes olemassa!? Kiitos teille mollaajille! Onnistuitte! Itken TAAS!



ap

Olet todellakin liian laiha! Täti ehkä muotoili asiansa tökerösti, mutta kiinnitä nyt hyvä ihminen viimeistään tässä vaiheessa asiaan huomiota! Lapsesi hyvinvoinnista on kuitenkin kyse.

ps. kukaan ei ole normaalilla syömisellä noissa mitoissa. painan itse 50kg ja olen alle 160 ja olen juuri ja juuri normaalipainoinen. noilla raskausviikoilla painoa on jo ollut muutamia kiloja enemmän.

syö normaalisti ja voi hyvin ei ole liian laiha. Ihmiset ovat erilaisia. Samaten mä voisin tuomita kaikki 165cm/60kg liian lihaviksi, koska kukaan joka syö terveellisesti ei paina noin paljoa.

kiitos taas näistä elämänkokemuksista, joita oli moni laittanut! ISO kiitos kaikille vastaajille, joiden tarkoitus ei ole ollut vain mieleni pahoittaminen tiedoillaan joita ei edes ole! Nyt täytyy poistua, alkaa oksettamaan joidenkin suhtautuminen.



ap

Olen työssäni nähnyt todella laihoja äitejä - ihan luonnostaan. Ja olen nähnyt heitä jotka laihtuvat melkein luurangoksi kun ei kerta kaikkiaan mikään pysy sisällä voimakkaan raskauspahoinvoinnin johdosta (nämä ovat niitä jotka käyvät muutaman viikon välein sairaalassa tiputuksessa).

Mutta olen nähnyt myös anorektikkoja, tai entisiä anorektikkoja, joille raskaus on todella riskialtis hetki uudelleen sairastumisen kannalta.

Ongelmana on se, että anorektikko ei välttämättä tiedosta itse tilaansa, eikä huomaa rajoittavansa syömisiään tai tajua että liikuntaharrastus on mennyt kohtuuttomuuksiin. Siksi minun terveydenhoitajana täytyy - ihan välttämättä - joskus kysellä asiasta uudestaan ja eri kanteilta. Itse kyllä sanon suoraan, että olen pahoillani että kuulostan siltä kuin en uskoisi mitä asiakas sanoo. Omat asiakkaani eivät ole tuoneet ilmi loukkaantumista vaan jos jotain sanovat niin ymmärtävänsä, mutta tiedänhän minä että minulle ei välttämättä paljasteta niitä todellisia tunteita.

Vai tarkoitatko, että ne terkkarit, jotka asiaan eivät ole puuttuneet, eivät hoida hommiaan?

Uskotko, jos tyyppi sanoo, ettei käytä alkoholia, huumeita tai tupakkaa raskausaikana? Jäätkö jankkaamaan niitäkin?

Mielestäni vaikutat ammttitaidottomalta.

ja hyvinkin tökeröön sävyyn.

Ylipaino on ihan yhtälailla riski sikiölle, kuin alipainokin. Minua ainakin terkka myös epäili syömisistä ja oli tökerö. Olen siis ylipainoinen. Oli varmasti huolissaan sikiöstä, mutta ikävältä se silti tuntui kuunnella jatkuvaa ripitystä vaikka tiesi syövänsä "oikein" ja terveellisesti. Tsemppiä ap:lle raskauteen! Koita syödä terveellisesti, pieniä määriä ja usein. Raskauspahoinvoinnin aikana maistuu yleensä viileät ruuat paremmin, kuin kuumat. Hakeudu hoitoon, jos olo menee huonoksi tai paino vielä laskee. Saat tipalla ravintoa, että vauvan on hyvä olla.

jotka ovat laihempia, kuin haluaisivat olla. He eivät sille mitään saa ja ovat käyneet kaikki tutkimuksissa. Yhdellä oli keliakia, muilta ei löydetty mitään syytä. Täällä varmaan aika paljon ylipainoisia, ja hei tuo bmi ei ole ollenkaan varma. Monella urheilijalla painoindeksi voi näyttää ylipainoa, ja taas varmasti moni pullea on painoindeksin mukaan normaalipainoinen... Ihmeen kateellista sakkia.

Heti jos on laihan,niin pitäis löytyä syy laihuudelle. Aika monellehan jää kiloja raskauden jälkeen ja jos ei kiloja, niin sitä löysää... Katellista sakki kyllä liikkeellä!