Aivan kauhea ensimmäinen neuvolakäynti tänään :(

Naurattaa kyllä nämä ihmiset jotka ovat "huolissaan" ap:n terveydestä eivätkä meinaa millään uskoa ettei ole anorektikko. Olisi varmaan aiheellista miettiä omia motiiveja.



Ymmärrän ap tunteesi, itse olin normaalipainoinen alkuraskaudessa, mutta silti jäi viikolla 8 ekasta neuvolasta ankea kuva. Olin tosi huonovointinen ja mitään en meinannut saada alas. Siinä sitten kerroin terkalle että olen yrittänyt jotain hedelmiä syödä, niin tämä alkaa saarnaamaan mitä hedelmiä saa syödä ja kuinka paljon ettei lapsi liho. Oli vissiin hiukan huono päivä tai ei vain osannut eläytyä mun asemaan.



Jälkikäteen oon miettinyt, että normaalivoinnissa ollessani en ois ottanut sen juttuja ihan niin itseeni. Mutta ihminen vaan on psyykkisestikin herkempi sillon kun voi fyysisesti pahoin..



Tsemppiä sulle kovasti, ap, kohta se paha olo jo luultavasti helpottaa!

Varmaan saman painaa ko aloittaja, en oo viittiny kysyä ko sitä suututtaa koko painojuttu. sitä kuulema haluttais myös kauhistella ylipainoisia, koska hänen painoa saa kommentoida niin kai hän saa kommentoida pullukatkin...



Mutta joka tapauksessa, hänellä on kaksi täysin tervettä lasta! Onnea odotukseen ja vaihda neuvolaa!!

multa ei ole kyllä koskaan testattu, mutta mulla ei kyllä ole mitään oireitakaan niistä mitä kävin nyt netistä lukemassa jotka sairauteen kuuluvat. Eli voikos sen vaan pyytää jos ei ole mitään oireita eikä suvussakaan ole?



ap

kaveripiirini perusteella sanoisin että tyypillisesti eniten pahoin ovat voineet ne, joilla ei olisi enää yhtään varaa menettää painostaan. Ovat oksennelleet päivittäin raskauden puolivälille asti. Toivottavasti pääset vähemmällä ja onnea!

Odotatko ap esikoista?

Ylipaino on ihan yhtälailla riski sikiölle, kuin alipainokin. Minua ainakin terkka myös epäili syömisistä ja oli tökerö. Olen siis ylipainoinen. Oli varmasti huolissaan sikiöstä, mutta ikävältä se silti tuntui kuunnella jatkuvaa ripitystä vaikka tiesi syövänsä "oikein" ja terveellisesti.



Tsemppiä ap:lle raskauteen! Koita syödä terveellisesti, pieniä määriä ja usein. Raskauspahoinvoinnin aikana maistuu yleensä viileät ruuat paremmin, kuin kuumat. Hakeudu hoitoon, jos olo menee huonoksi tai paino vielä laskee. Saat tipalla ravintoa, että vauvan on hyvä olla.

tiputukseen, jos pahoinvointi on tota luokkaa?

Keliakia voi olla kyllä tosi oireeton. Mutta hoitamattomana se voi olla monella tapaa haitallinen raskaudelle. Elimistössä on jatkuva tulehdus ja huonolla tuurilla se voi aiheuttaa keskenmenon tai kohtukuoleman. Sen lisäksi vauvalle elintärkeän foolihapon imeytyminen voi heikentyä.



Keliakia voidaan tutkia suuntaa antavasti ihan verikokeilla, samoin se folaatti. Soita neuvolaan ja pyydä lähetteet.

Olen 169 pitkä ja painoin esikoisen alussa 47 kg.

Raskauden aikana sain painoa kyllä ihan riittävästi (18kg) ja vauva oli terve, minä myös.

Eipähän ole ongelmia raskauskilojen poissaamisessa.

Ja lapsi todellakin selviää hengissä, olipas epäammattimainen terkkari!!!

Lapsi otta ravinnokseen kyllä tarvitsemansa, älä siitä huolehdi, mutta oma jaksamisesi ja kuntosi voi olla heikoilla.

Lihavillakaan ihmisillä harvoin on edes terveelliset elintavat, vaikka massaa on, niin ravintoarvot saattaa olla surkeat.

multa ei ole kyllä koskaan testattu, mutta mulla ei kyllä ole mitään oireitakaan niistä mitä kävin nyt netistä lukemassa jotka sairauteen kuuluvat. Eli voikos sen vaan pyytää jos ei ole mitään oireita eikä suvussakaan ole?

ap

Onko hemoglobiinikin normaali? Sinänsä keliakia on helppo seuloa verikokeella, ja apteekistakin saa siihen kotitestin, jos eivät neuvolassa testaa.

Minullakaan ei tosiaan ollut muita oireita kuin tuo alhainen hemppa. Jos sinulla ei ole sitäkään, niin veikkaisin, että kyseessä on vain tuosta oksentelusta johtuva painonpudotus ja geneettinen alipainoisuus.

Toivottavasti oksentelu helpottaa! Tsemppiä! Ja keliakian voit tosiaan seuloa mielenrauhasi takia, jos haluat.

T: yksi noista, joka keliakiaa aiemmin väläytteli

kiitos kaikille tukijoille tässä ketjussa, olitte todella avuksi minulle kun alkoi jo tuntumaan epätoivoiselta koko asia. Kyllä varmasti hormonitkin ovat osallisena loukkaantumiseeni neuvolan tätille. Olen kuitenkin koko ikäni saanut kuulla painostani, luulisi, että olisin jo tottunut... Mutta tuo loukkasi minua todella että epäili syömisiäni ja uhkaili vauvani hyvinvoinnilla ihan niinkuin minä tahallani olisin laiha ja oksentelisin... Mut on jo vähän parempi mieli kun sai kuulla, että on teitä muitakin laiheliineja ja silti terveitä lapsia maailmaan saattaneita :)!



ap

Olen aina urheillut ja ollut energinen. Kukaan ei epäillyt lapsen hyvinvointia eikä minun kykyä olla hyvä äiti. Muistaakseni neuvolassa ei kukaan sanonut aloituspainosta mitään, loppuraskaudessa kun painoa oli kertynyt jo yli 20 kg tuli kyllä sanomista. Synnytyksen jälkeen maha oli littana (ihmettelin onko muut vasta tulossa synnyttämään, kun monella oli niin isot vatsat synnyttäneiden osastolla) ja entiset farkut meni jalkaan ennen jälkitarkastusta.

Hyvää raskautta ap.lle. Voit toki vaihtaa neuvolatätiä.

Todellakin vauva saa tarvitsemansa, jos kuitenkin tuon pahoinvoinnin jälkeen pystyt taas syomään normaalisti. Mäkin söin alkuraskaudessa oikeastaan pelkkiä appelsiineja, kun muu ei tahtonut pysyä sisällä. Silloin terkka vain sanoi, että vauva saa kyllä noistakin tarvitsemansa. Onneksi pahoinvointi loppui 12rv tienoilla.



Itsellä on siis tällä hetkellä täysin terve, vilkas poika, jonka mitat oli 1v-neuvolassa 80cm ja 11.5kg. Paljon onnea vielä raskauteen!



T: 34

Olen kahden lapsen äiti ja paino on ollu noin 50 kg ja pituutta 170 cm.



Toisessa raskaudessa painoni tippui pahoinvoinnin takia juurikin 48 kiloon. Mihinkään tiputukseen ei kukaan ota, jos ruokaa kuitenkin pysyy joka päivä sisällä.



Neuvolassa ei ole kukaan koskaan kommentoinut mitään negatiivista, enemmän ovat olleet tyytyväisiä, kun on kerrankin normaali odottaja, jolla ei ole raskausdiabetesriskiä tms. Multa ei ole kummassakaan raskaudessa tehty sokerirasitusta, vaikka ikää jo yli 30 vuotta.



Lapseni syntyivät normaaliaikaisena ja painot olivat 3400 g ja 4100 g. Eli ei mitään erityisen pienipainoisia. Molemmissa painoarviot synnytyksen aikoihin ovat olleet 500 - 1000 g pienemmät ;)



Painoa kertyi raskauden aikana noin 10 kg. Ainoa ongelma on oikeastaan ollut se, että pienirintaisille ei osata antaa kunnollista imetysohjausta. Pientä rintaa kun ei siirrelläkään ihan tuosta vaan vauvan suuhun. Tein kuitenkin sitten niin kuin itsestä parhaalta tuntui ja lapset täysimetettyjä 6 kk.



Tsemppiä ap odotukseesi! Voit halutessasi vaihtaa terkkaa.

kolmen lapsen äiti. Kaikki tutkimukset käyty nuoruudessa ja olen huipputerve, veriarvot loistavat jne. Jokainen lapsistani painoi syntyessään yli 4 kg eli en ymmärrä missä ongelma. Rakausajat voin loistavasti, en ollut päivääkään esim. sairaslomalla joten en ollut mielestäni mitenkään riutunut. Meillä myös laihuus kulkee suvussa.

Tosin mulla pituutta 155 cm ja painoa oli ensimmäistä odottaessa 35 kg.. Ne kyseli tosi tarkkaan mitä söin ja kävin ravitsemusterapeutilla kerran, mutta ruokapäiväkirjan pidon jälkeen huomasivat että syön ihan kunnnolla. Sitä ennen ne yritti tyrkyttää kaiken maailman syömishäiriöitä..



Mä olen muuten täysin terve, mutta mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Yleensä se kuulemma lihottaa mutta mun tapauksessa laskee painoa. Tämän asian puitteissa vierailin myös sisätautilääkärillä, joka sanoi että pieneen kokooni nähden olen hyvinki sopusuhtainen ja omistan kuitenkin naisvartaloon kuuluvat muodot että ei se usko minkään olevan vikana.Toiset vaan on laihempia.



Ja mä olen ollut syntymästä lähtien hoikka. Ajan myötä tilanne rauhoittui kun alettiin lääkitä sitä kilpirauhasen vajaatoimintaa joka raskauden yhteydessä löydettiin. Nyt vajaa 3 vuotta sen löytymisestä olen edelleen laiha, mutta pääsen jo 37-38 kiloon painoni kanssa. Toki se on jäänyt kaihertaan kun neuvolatäti ja moni muu siitä jatkuvasti huomautteli ja epäilivät etten saa normaalikokoista lasta. Lapsi kuitenkin 36+6 vk 50cm pitkänä ja 3300g painavana. Toisen lapsen piti kans olla mun kokoni takia pieni, mutta syntyi 50cm pitkänä ja 3500g painavana (vaikka piti päästä juuri ja juuri 2 kiloon kun mä olen niin pieni)..

Nyt ymmärtää sitä terkkaakin....Olet alipainoinen, joten voi olla syytäkin olla huolissaan vauvasta ja sinusta. Epäasiallista käytös on, jos terkka ei usko sinua tai haukkuu pystyyn... Siinä tapauksessa voit sanoa terkalle suoraan, että tuollainen asiatonta, kun kerran olet puhunut totta. Jos pahoinvointi on voimakasta ei varmaan mikään pysy sisällä, mutta kannattaa kokeilla eri ruokia, että ehkä jokin pysyis sisällä? Ja oikeasti panostat syömiseen, usein pieniä aterioita, etkä jätä iltapalaa syömättä.

Mä olen kans luonnostani hoikka, bmi19. Mulla ilmeisesti myös nopea aineenvaihdunta, mutta pieni näläntunnekaan ei ole mulle ongelma, välillä jopa pidän siitä...raskausaikana terkka oli vähän huolissaan vähäisestä painonnoususta, mutta uskoi kun sanoin vaan, että syön kyllä ihan hyvin, en vaan liho.. Loppuvaiheessa painoa oli tullut 8 kg, vauva oli2,8 kg..

Itserakas ap. Noteeraa vain toisen anorektikon viestin.

Mitä sä haet aloituksellasi?

Sisareni on myös luonnostaan laiha, 174cm ja 54kg, on sentään saanut muutaman kilon kerättyä isolla työllä. Ei varmana ole anorektikko, on joskus nuorempana saanut kärsiä esim. kuukautisten aikaan ihan tarpeeksi ettei itseään niin laihaksi tahallaan rääkkäisi. Ja tiedän siskona, että hän syö hyvin eikä varmasti käy yrjöllä ruokailun jälkeen. Jos on läpipasko niin on läpipasko, ei sille tunnu oikein minkään voivan. Paitsi ehkä syödä todella paljon ja käymällä salilla että saa kiloja edes muutaman lihaksiin.

Hän haluaa äidiksi myös, mutta ei ole vielä raskautunut.

Toivon todella, ettei hänelle kommentoida ikinä samalla tavalla kuin terkka ap:lle tai muut ihmiset täällä ap:lle.

sain syödä mitä vain lihomatta. Mitat ennen ensimmäistä raskautta n. 162 cm/ 50 kg. Raskauksien aikana ei ole tullut juurikaan painoa, mutta eivät kilot ole lähtenet poiskaan synnytyksen jälkeen. Olen laihtunut alkuraskauden pahoinvointien aikaan. Toisen kerran raskauden puolivälin jälkeen kun on tullut sokerirasituksessa dieettimääräys.

Lapset ovat olleet syntyessään 2800-3300g. Mulle korostettiin sitä, että sf-mitan on kasvettava tasaisesti ja ultran oltava ok.

Eli mulla ainakin aineenvaihdunta on muuttumut äitiyden myötä.

Paino on arka aihe. Tuntuu ettei sitä ole ikinä sopivasti. Aina liikaa tai liian vähän.

Eli 170cm ja 48kg. Ja laihuuteni johtuu ihan puhtaasti geeneistä vaikka toki sitä monet aina epäilevätkin.

Mutta tuohon terkkaasi, todella epäammattilaisest käyttäytyi! Mulla on ollut aivan ihana terkat, tämä ekakin joka sanoi vaan että ihanaa kun kerrankin odottavalle äidille voi sanoa että syö, syö niin paljon kuin jaksat ja ihan mitä vaan haluat ;D Ja esikoisen mitat olivat rv 39+0 syntyessään 2960g ja 47cm.