Lue keskustelun säännöt.
Aaarrrhhhhggg! Amisnuorista - OV
12.12.2011 |
Hyvät siskot, vuodattakaa muhun voimaa kestää työharjoittelussa olevia! Sattuman onnettomasta oikusta olen ajautunut työpaikallani työnohjaajaksi ja nyt niiden paimentaminen ja töiden ja ohjaajaparien koordinointi työnnettiin mun hommaksi.
Perusongelma tuntuu olevan että niillä ei ole minkäänlaista käsitystä työelämästä noin yleensä. Oukei, ei tietysti voikaan olla, mutta kun ovat jo toisen vuoden opiskelijoita niin kai niille jotain on koulussa opetettu ja luulisi että osa on ollut jo kesätöissäkin.
Heti alkuun tuli seuraavat ongelmat:
- työaika alkaa klo 8, vielä klo 10 puuttui kaksi nuorta miestä, klo 10.45 he lopulta "valuivat" paikalle
- jo ruokkis on 30 minuuttia liukuvasti ajankohdalla 11.30-13, niin ei se tarkoita että ollaan koko aika pois
- koulun ja työpaikan sopimuksessa lukee, että harjoitteluajat noudattavat työpaikan työaikoja aamuvuoroissa. Klo 14 osa näistä sankareista totesi, että meillä loppuu koulu tänään kello 14 ja me lähdetään nyt kotiin koska koulu loppuu!
- kyselin harjoittelupäiväkirjoja, niin yhdelläkään ei ollut sitä mukana. Olivat ajatelleet ettei sitä tarvitse tuoda. P-le, miten ohjaajaparit voivat sitten kertoa koululle, mitä työtehtäviä ovat tehneet ja miten suoriutuneet jos mitään ei ole paperilla!
Siis näiltä tuntuu kokonaan puuttuvan yleinen ajantaju ja ymmärrys siitä, että työssä tehdään työtä tietty aika. Voin kuulostaa tiukkapipolta, mutta uskokaa tai älkää niin nää on aivan avuttomia! Kollega tosin sano mulle että älä valita, tää satsihan vaikuttaa lupaavalta, edellisessä satsissa vuosi sitten oli nuoria, jotka ei koko aikana vaivautunu harjoittelupaikalle.
Auts, mä alan pikkuhiljaa uskoa, kun nuorista valitetaan joka paikassa, että valituksissa onkin vinha perä. No, jospa tää tästä.
Kommentit (31)
Mun työpaikalla oli viime kesänä yks nuori mies, joka sai potkut viikon jälkeen, kun ei pystynyt tulemaan töihin kertaakaan ajoissa. Kun vuoro alkoi 7 aamulla, tyyppi lampsi töihin joskus 10 jälkeen koska hänen mielestään "oli älytöntä herätä seittemältä vaan sen takia jos täällä on aina tehty niin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opettajalle?
Ole jämäkkä ja sano että nyt on tultava ja oltava määrätty aika tai ei ole ollenkaan tulemista, sillä et auta näitä nuoria yhtään sillä että hyväksyt hiljaisesti tilanteen.
Viikon.
Sen viikon aikana, mulle sanottiin ekana päivänä hei. Torstaina mulle annettiin yksi työtehtävä (pyydettiin järjetämään lavallinen ennakkotilattuja kirjakasseja tilaajanmukaiseen aakkosjärjestykseen). Lopulta kulutin aikaani lukemalla (varovasti) kirjoja hyllyjen välissä.
Arviot ei olleet varsinaisesti kauhean kehuvat. Niissä luki että "NN on selvästi kiinnostunut kirjoista, mutta ei niinkään kirjakaupasta". Myönnän itsekin, että en taatusti osannut työelämästä mitään (olin kyllä paikalla aina juuri siihen aikaan kuin pitikin, mutta muuten) enkä kirjakaupan toiminnastakaan. Olisi ollut hiveästi enemmän hyötyä, jos mulle olisi annettu muitakin kuin se yksi työtehtävä. Jos olisi vaikka pyydetty hyllyttämään jotain kirjoja. siivoamaan myyntipöytiä, tarkastamaan laskutusta tms. Minä olin lapsi. En varmasti tehnyt kovin pätevää vaikutusta - mutta mulle tuli kyllä selväksi että tuo ala on niin vähän mua varten, ettei ollut väliksikään.
(Sanottakoon tämän jälkeen, että mä olen myöhemmin elättänyt itseni toisesta korkeakouluopiskeluvuodesta alkaen työlläni paikoissa joissa täytyy olla varsin pätevä, itsenäinen ja aloitteellinen. Urakehitys on ollut hyvä.)
SIllä on siis oikeasti väliä myös, että mitä se työnohjaaja siellä harjoittelupaikassa tekee tai jättää tekemättä.
Ja ne on kuulema ihan samanlaisia.
Eli ei vain nuorison ongelma.
Käytätte harjoittelijoita ilmaisena työvoimana!
Hyvä kun joillakin on munaa kieltäytyä sellaisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikon.
Sen viikon aikana, mulle sanottiin ekana päivänä hei. Torstaina mulle annettiin yksi työtehtävä (pyydettiin järjetämään lavallinen ennakkotilattuja kirjakasseja tilaajanmukaiseen aakkosjärjestykseen). Lopulta kulutin aikaani lukemalla (varovasti) kirjoja hyllyjen välissä.
Arviot ei olleet varsinaisesti kauhean kehuvat. Niissä luki että "NN on selvästi kiinnostunut kirjoista, mutta ei niinkään kirjakaupasta". Myönnän itsekin, että en taatusti osannut työelämästä mitään (olin kyllä paikalla aina juuri siihen aikaan kuin pitikin, mutta muuten) enkä kirjakaupan toiminnastakaan. Olisi ollut hiveästi enemmän hyötyä, jos mulle olisi annettu muitakin kuin se yksi työtehtävä. Jos olisi vaikka pyydetty hyllyttämään jotain kirjoja. siivoamaan myyntipöytiä, tarkastamaan laskutusta tms. Minä olin lapsi. En varmasti tehnyt kovin pätevää vaikutusta - mutta mulle tuli kyllä selväksi että tuo ala on niin vähän mua varten, ettei ollut väliksikään.
(Sanottakoon tämän jälkeen, että mä olen myöhemmin elättänyt itseni toisesta korkeakouluopiskeluvuodesta alkaen työlläni paikoissa joissa täytyy olla varsin pätevä, itsenäinen ja aloitteellinen. Urakehitys on ollut hyvä.)
SIllä on siis oikeasti väliä myös, että mitä se työnohjaaja siellä harjoittelupaikassa tekee tai jättää tekemättä.
opettajalle?
Ole jämäkkä ja sano että nyt on tultava ja oltava määrätty aika tai ei ole ollenkaan tulemista, sillä et auta näitä nuoria yhtään sillä että hyväksyt hiljaisesti tilanteen.
Kyllä niille on kerrottu kaikki täsmällisesti alusta asti ja raportoitu koululle ja tuleehan kaikki merkinnät myös harjoittelupäiväkirjaan. Mutta kun eivät nuoret vaan tunnu välittävän. Yksikin oli tokaissut ohjaajalleen, ettei häntä kiinnosta paskaakaan moneltako työmaalla on oltava ja että häntä ei voi pakottaa. Opettajat ovat aika aseettomia näissä asioissa, vaikka yrittävätkin olla aktiivisia. Pakottaa ei voi, mutta tottahan opiskelija sen sitten edestään löytää siinä vaiheessa, kun pitäisi tutkintotodistus saada. Jos harjoittelua ei ole suoritettu, todistusta ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei amislainen sen enempää kuin ysiluokkalainenkaan pysty antamattomia ohjeita noudattamaan.
Ysiluokan tet-jakso on ihan eri juttu kuin ammattiopintojen osana olevat pakolliset opintoviikot.
Viikon.
Sen viikon aikana, mulle sanottiin ekana päivänä hei. Torstaina mulle annettiin yksi työtehtävä (pyydettiin järjetämään lavallinen ennakkotilattuja kirjakasseja tilaajanmukaiseen aakkosjärjestykseen). Lopulta kulutin aikaani lukemalla (varovasti) kirjoja hyllyjen välissä.
Arviot ei olleet varsinaisesti kauhean kehuvat. Niissä luki että "NN on selvästi kiinnostunut kirjoista, mutta ei niinkään kirjakaupasta". Myönnän itsekin, että en taatusti osannut työelämästä mitään (olin kyllä paikalla aina juuri siihen aikaan kuin pitikin, mutta muuten) enkä kirjakaupan toiminnastakaan. Olisi ollut hiveästi enemmän hyötyä, jos mulle olisi annettu muitakin kuin se yksi työtehtävä. Jos olisi vaikka pyydetty hyllyttämään jotain kirjoja. siivoamaan myyntipöytiä, tarkastamaan laskutusta tms. Minä olin lapsi. En varmasti tehnyt kovin pätevää vaikutusta - mutta mulle tuli kyllä selväksi että tuo ala on niin vähän mua varten, ettei ollut väliksikään.
(Sanottakoon tämän jälkeen, että mä olen myöhemmin elättänyt itseni toisesta korkeakouluopiskeluvuodesta alkaen työlläni paikoissa joissa täytyy olla varsin pätevä, itsenäinen ja aloitteellinen. Urakehitys on ollut hyvä.)
SIllä on siis oikeasti väliä myös, että mitä se työnohjaaja siellä harjoittelupaikassa tekee tai jättää tekemättä.
Oma amispölöni oli juuri 10 vkn harjoittelussa. Koska olen tiukka mutsi tällaisissa asioissa, poikani sai työharjoittelun perusteella kesätyöpaikan ensi kesäksi. Kaksi hänen kaveriaan olivatkin juuri tuollaisia ap:n kertomuksen mukaisia.
Amis ei opeta työelämään. Opetus on mitä sattuu ja nuoret saavat mennä miten mielivät. Jos kotona ei asiaan puututa, nuoret elävät ns. pellossa.
terkuin, akateeminen amispölön mutsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma amispölöni oli juuri 10 vkn harjoittelussa. Koska olen tiukka mutsi tällaisissa asioissa, poikani sai työharjoittelun perusteella kesätyöpaikan ensi kesäksi. Kaksi hänen kaveriaan olivatkin juuri tuollaisia ap:n kertomuksen mukaisia.
Amis ei opeta työelämään. Opetus on mitä sattuu ja nuoret saavat mennä miten mielivät. Jos kotona ei asiaan puututa, nuoret elävät ns. pellossa.
terkuin, akateeminen amispölön mutsi
Tämä on iso yritys jossa jokaisella harjoittelijalla on oma ohjaaja, mä olen koordinaattori. Jokaisen harjoittelijan pitää tehdä tiettyjä asioita tietty määrä ja kaikki kirjataan ylös, ala on sähkö- ja automaatiotekniikka.
Ohjaajat neuvovat ja valvovat, mutta eivät päätä itsenäisesti, millaisia hommia harjoittelijalle antavat, vaan se määräytyy opintokokonaisuuden jakson mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos ei tulla ajoissa ja olla työpaikalla kuten on sovittu niin ei tarvii seuraavana aamuna enää tulla ja työhajoittelu läpäisemättä. Niin käy oikeassakin työpaikassa.
opettajalle?
Ole jämäkkä ja sano että nyt on tultava ja oltava määrätty aika tai ei ole ollenkaan tulemista, sillä et auta näitä nuoria yhtään sillä että hyväksyt hiljaisesti tilanteen.
Kyllä niille on kerrottu kaikki täsmällisesti alusta asti ja raportoitu koululle ja tuleehan kaikki merkinnät myös harjoittelupäiväkirjaan. Mutta kun eivät nuoret vaan tunnu välittävän. Yksikin oli tokaissut ohjaajalleen, ettei häntä kiinnosta paskaakaan moneltako työmaalla on oltava ja että häntä ei voi pakottaa. Opettajat ovat aika aseettomia näissä asioissa, vaikka yrittävätkin olla aktiivisia. Pakottaa ei voi, mutta tottahan opiskelija sen sitten edestään löytää siinä vaiheessa, kun pitäisi tutkintotodistus saada. Jos harjoittelua ei ole suoritettu, todistusta ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos ei tulla ajoissa ja olla työpaikalla kuten on sovittu niin ei tarvii seuraavana aamuna enää tulla ja työhajoittelu läpäisemättä. Niin käy oikeassakin työpaikassa.
Opetusjakson voi katkaista vain koulu. Tämä on kouluaikaa. Ristiriitaista ja hankalaa, päätösvaltaa ei oikeasti ole kenelläkään ja nuoret käyttävät sitä hyväkseen. Mulle on jäänyt vähän sellainen fiilis, että amiksen opettajat haluavat pahimmat lusmut nopeasti koulusta ulos kiusaamasta itseään, joten heille on ihan sama, vaikka nuoret säveltäisivät itse harjoituspäiväkirjansa täyteen.
Odotan mielenkiinnolla, kun firmamme yhden kohteen todella tiukkapipoinen mestari palaa ensi viikon alussa töihin ja joutuu nokikkain parin lusmupojan kanssa. Vaihtoehtoja lienee vain yksi: pojat tulee työmaalle ajoissa.
ketään myöhästelijöitä ja lusmuilijoita kesätöihin ja/tai että on turha edes myöhemminkään tulla ovia kolkuttelemaan.
minä olin työharjoittelussa niin moista käytöstä ei suvaittu. Heitettiin ulos ja sanottiin ettei tarvitse tulla enää.
Niin sen pitäisi olla nytkin.
Jotkut oppivat ja hyötyvät noista jutuista suuresti ja roskaväestä nyt ei niin väliä ole.
kouluille on tärkeintä saada oppilaasta rahat ja pian pihalle. Tulevia luusereita sulla ohjattavana.
Itseäni ei voinut vähempää kiinnostaa jotkut palkattomat harjoittelut. Menin kyllä ajoissa, ja olin ihan työintoinen, mutta kun ne ikävimmät hommat kasautui päivästä päivään mulle (pohjalta se on aloitettava, mutta mitä hyötyä on, jos pitää pysyä siellä pohjalla ihan koko harjoittelun ajan). Toisaalta taas ei oikein ollut hommia. Piti seisoksella - eikä mulla teininä ollut valmiuksia ryhtyä toimeen. Varsinkin kun ammatillinen osaaminen ei tietenkään ollut millään tasolla vielä silloin.
Sitten menin isoon vilkkaaseen paikkaan, koko ajan oli tekemistä, ja uutta ja monipuolista. Opin nopeasti, ja pääsin jouluksi töihin. Keväällä tein iltaa ja viikonloppua koulun ohessa, ja seuraavan työssäoppimisen hoidin palkallisena (en tiedä miten sallittua tämä on, ja miten säädöksen menee, mutta silloin aikanaan oli ok) samassa paikassa.
Heti, kun alkoi palkka juosta, aloin myös minä juosta. Palkattomassa ei yksinkertaisesti ollut motivaatiota. Arvioija saattoi olla joku pikkupomo, joka ei nähnyt minua kertaakaan koko oppijaksolla, ja itsearvioimalla itseni hyväksi, sain hyviä arvosanoja. Löysäilin, kun saatoin - ja kun töitä tosiaan sai välillä ihan etsiä, tuntui kuin olisin ollut näkymätön.
Tämä on iso yritys jossa jokaisella harjoittelijalla on oma ohjaaja, mä olen koordinaattori. Jokaisen harjoittelijan pitää tehdä tiettyjä asioita tietty määrä ja kaikki kirjataan ylös, ala on sähkö- ja automaatiotekniikka.
Ohjaajat neuvovat ja valvovat, mutta eivät päätä itsenäisesti, millaisia hommia harjoittelijalle antavat, vaan se määräytyy opintokokonaisuuden jakson mukaan.
Mäen tosin itse opeta amiksessa, vaan korkeakoulussa, mutta kyllä täällä ainakin näkyy ihan selvästi, että opetuksen taso vaikuttaa opiskelijoitten toimintaan. Myönnä ap pois, että te itse ette ole saaneet sille ohjaukselle mitään koulutusta, ja tosi vähän ohjausta itse. Ei siis ihme, että homma ei mene ihan putkeen, mutta nyt kuitenkin kannattaisi ottaa käyttään myös vähän itsereflektiota ja miettiä - ei pelkästään sitä että "kaikki on jonkun muun syy", vaan myös sitä, miten omaa toimintaa voisi kehittää tämän ongelman poistamiseksi.
mut kuten muussakin elämässä, muutama vetelä mätämuna pilaa kaikkien maineen.