Kokemuksia kolonoskopiasta eli suolitähystyksestä?

Pyysin etukäteen esilääkitystä mutta se oli unohdettu lisätä tietoihin, odotin Mehiläisen odotushuoneessa turhaan että joku tulisi ja kello vaan kului. Lopulta sain jonkun kiinni ja sain lääkettä mutta se ei juuri ehtinyt vaikuttaa. Lääkäri survoi letkua sisään aika vauhdilla vaikka ymmärsin että tähystys tehdään hitaasti ja varoen. Välillä sattui tosi ikävästi mutta auttoi kun hoitsu painoi mahaa samalla. Ikävä kokemus.

Mulle tuo tehtiin terveyskeskuksessa vuosituhannen alussa ollessani parikymppisenä. Se litku oli kamalaa en saanut mitenkään kaikkea alas vaikka kuinka yritin. TK ssa vanhempi hoitaja nainen käski sitten ottaa kaikki housut pois ja käydä pöydälle kyljelleen. Hävetti kauheasti. En saanut mitään reikähousuja enkä kipulääkettä. Tähystys ei alkuun onnistunut koska ei ollu tyhjentynyt kunnolla. Tämän takia sain kaksi peräruisketta ja käskyn mennä vessaan. Tämän jälkeen tähystys alkoi. Kipu oli aivan järkyttävää ja luulin että kuolen siihen. Häpeä oli myös kova koska mulla stondasi koko tähystyksen ajan eikä sitä voinu peitellä. Hoitaja ja lääkäri olivat todella ystävällisiä.

Syvältä. 

Kiitos vinkeistä kolonoskopiaa edeltävään ruokavalioon: höttöleipä, keitot, proteiinijuomia, vanukkaita ja pilttejä! Lsäksi teen keitetyllä vedellä ja letkukannulla suolihuuhteluita, muuten on ummetus.

Mulle ei tarjottu kipulääkkeitä sairaalassa, ei suonensisäisesti eikä humautusta saatikka diapameja. Siitä vaan letku sisään. Olin tuskanhiestä märkä hiuksia myöten.Kaikki vaatteet hiestä märkiä. Papereissa luki että potilas erittäin kivulloinen. Eikö toimenpidettä tehtäessä kenelläkään henkilökunnasta lamppu syttynyt että potilaan oloa pitäisi helpottaa! Ei, nää vaan jatkoivat. Halusivat tahallaan kiduttaa, kaksi naisihmistä, toinen lääkäri ja toinen hoitaja. Vieläkin nousee kiukku. En edes käy koko kaupungissa enää. Onneksi ei tarvitse. En laita tähän paikkakunnan nimeä.

Itsekin luin näitä viestejä ennen ensimmäistä kolonoskopiaa ja kyllä jännitti kovasti!

PLENVU tyhjennysaine on aivan karmean makuista. Aivan kuin joisi vettä, jossa on yhtä paljon suolaa. Kannattaa panostaa viilennykseen ja johonkin joka peittää jälkimaun jokaisen kulauksen jälkeen. Toinen setti aamuyöllä aiheutti aika kovan pahoinvoinnin ja meinasin oksentaa. Mutta aine toimii muuten hyvin ainakin itsellä. Tunti juomisesta ja suoli alkaa tyhjentymään. Tunnin istuu vessassa ja sitten pari kertaa käy muutamien tuntien aikana. Ei mitenkään sellainen, että housuun tulisi ja yöllä ei tarvinnut herätä kertaakaan vessaan. Toisen setin kanssa sama homma ja matka sairaalaan onnistui ongelmitta.

Itse operaatio on kyllä ihan sarjatyötä mitä siellä tehdään. Vaatteet vaihtoon ja lavetille. Muutama sana ja sitten hommiin. Näin kun jännitin operaatiota, niin tyyli ei kyllä kauheasti tilannetta helpota. Mitään lääkitystä ei edes ehdotettu ja en sitä sitten alkanut pyytelemäänkään.

Operaatio meni kuitenkin hyvin ja nopeasti. Tähystys taisi kestää vain noin 15min. Alku oli lähinnä paineen tunnetta ja sitä tunnetta että siellä tosiaan suolessa menee jokin. Viimeisen mutkan kohdalla tuli sitten kipua, kun ilmeisesti se on tiukka mutka ja eteneminen on vaikeampaa. Se kipu mikä siitä itselleni tuli on sellaista painemaista kipua. Ei repivää, viiltävää tai hermokipua vaan lähinnä sellaista, että joku painaa liian kovaa vatsasta. Vaikka se kyllä sattuu, mutta ei se ollut millään muotoa sietämätöntä tai edes kovin kovaa kipua. Se ei myöskään kestänyt kuin sen hetken, kun päästiin mutkasta ohi. Ylipäätään se epämukavuus on tutkimuksen alussa kun aparaattia työnnetään eteenpäin. Itse tutkimus tehdään, kun tullaan takaisin päin ja se osio ei sattunut minun kohdalla yhtään.

Jatkossa kyllä otan esilääkityksenä jonkin rauhoittavan tms oman jännittyksen takia, mutta ainakaan tän päiväsen perusteella en kyllä tarvitse mitään kipulääkettä tai humautusta.

Mutta kaikkineen minulle operaatio oli hyvin siedettävä kokemus eikä se ollut erityisen kivulias (hammaslääkärissä on sattunut enemmän), eli aivan turhaan jännitin sitä.

Kokemukset ovat sellaisia että mulle tuota ei enää ole tehty ilman suonensisäistä kipulääkitystä. Eikä tehdä. Rapifen on ystävä. Viime kerrasta opin, että jos on pukamia, aika siirretään tai ulvotaan ja ähkitään kivusta tutkimuksen jälkeen ja ollaan 3 vrk maksimisärkylääkkeillä. Nykyään onneksi enää 5 vuoden välein.