Lue keskustelun säännöt.
G: Tunnusta nolo tietämättömyytesi päivänselvistä asioista!
07.12.2011 |
Voin aloittaa:
1. Ennen eilistä en ollut koskaan kuullutkaan Outi Heiskasesta, enkä vieläkään tiedä muuta kuin että on kai kirjailija.
2. En tiedä, onko suippopaprika enemmän paprika vai chili, joten en ole raaskinut ostaa.
3. Matematiikka. En osaa neuvoa 6- luokkalaistani minkäänlaisissa matikantehtävissä. En myöskään osaa kuin yksinkertaisimpia prosenttilaskuja, niiden laskentakaavaa (?) en tiedä.
4. En voi mennä hierojalle, koska en tiedä miten paljon siellä riisutaan, miten pyyhe asetellaan; edestä- vai takaa avattavaksi.
Tässä nyt muutama tunnustus mikä tuli mieleen, ja tämän jälkeen toivon etten olisi tässä ketjussa yksin =)
Kommentit (224)
Itse en tosiaan vaivautunut kirjoittamaan koskaan muistiinpanoja edes lukiossa tai myöhemissä opiskeluissa koska siitä ei ole hyötyä. Kuuntelin ohimennen muita asioita lukiessa ja hyvin on päähän tarttunut asiat. Veljeni teki muuten ihan samoin ja sillekin on jäänyt kaikki hyvin mieleen, miehisistä aivoista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten MP3 soitin toimii.
En myöskään tiedä mitääsn lastenkasvatukseen liittyvä, mikä tuntuu kaikille muille olevan ihan itsestäänselvyys heti kun lapsen ovat saaneet. Joillekin jopa ilman lapsia.
En esim tiennyt että lapsia täytyy ulkoilutta, tai että pitää olla joukut tietyt päiväuniajat.
Ihan hepreaa oli kaikki kiintymyssuhdehäiriöt ja eroahdistukset.
Olen aina miettimyt että mistä kaikki muut ovat ammentaneet tietonsa.
Me vaan elellään kolmen lapsen kanssa.
vasenta ja oikeaa, ilman blondivitsiä. Eli miksi blondi ajaa Volvolla? Jotta se erottaisi vasemman ja oikean. (Joo, saa nauraa, mut ilman tätä en olis läpäissyt inssi-ajoa... Seuraavasta risteyksestä vasemmalle eli siis kumpaan suuntaan??? Onneks VolvO neuvoo :-)
Ja meinasitko, että useaakin teinaria kiinnostaa moiset asiat?
Meillä muuten opetus oli sitä, että opettaja lätkäisi näkyviin kalvon, joka piti äkkiä kopioida vihkoon. Samalla opettaja puhui ja yritti opettaa asiaa. En minä naisista tiedä, mutta ainakin me miehet olemme sen luokan putkiaivoja, että pystymme tekemään tehokkaasti vain yhtä asiaa kerrallaan. Opettajan puheista ei siis jäänyt mitään juuri kenenkään päähän ja tunnin jälkeen poikain kesken ihmeteltiin, että mitähän ihmettä sitä tuli juuri kirjoitettua. Mitään ei ymmärretty, mutta ranteeseen kyllä sattui julmetusti 45-minuuttisen kirjoitusrupeaman päätteeksi.