kuinka paljon vanhempanne sponssaavat teitä?

Sensijaan hoitavat tarvittaessa lapsiamme, se on kullanarvoista.

Itse pidän aikuisia lapsia(jotka ei asu vanhempien kanssa), joita vanhemmat sponsaa jonkinlaisina luusereina. Mutta ehkäpä olen vaan kateellinen....

Äitini on köyhä ja pienituloinen, hän auttaa meitä lastenhoidossa ja tulee välillä käymään luoksemme (asuu 500km päässä). Maksetaan usein osa matkakustannuksistakin, ja aina vähintään täysi ylläpito hänen meillä ollessaan.



Opintolainalla ja työnteolla olen opiskeluni rahoittanut.



Mutta ei siinä minusta periaatteessa mitään pahaa ole, että vanhemmat tukevat aikuisia lapsiaan taloudellisesti.

Minun vanhemmat ovat aikanaan antaneet minulle jonkun verran rahaa "ennakkoperintönä". Ja nyt haluavat jakaa pois osan omaisuudestaan meidän lasten kesken. Otetaan vastaan ja kiitetään vaikka ei mekään tuota omaisuutta tarvittaisi koska tullaan omillaan toimeen ja säästöjä on kuten kaikilla sisaruksillani vaikka "duunareita" ollaankin.



Anoppi kanssa on välillä tarjonnut että antaisi rahojaan meille. On sovittu että vähin on saanut lahjoittaa suoraan meidän lapsille.



En pidä todellakaan luuserina jos saa vanhemmilta rahaa. Mutta pidän luuserina jos perustaa taloutensa suurimmaksi osaksi vanhempiensa omaisuuden varaan tai kerjää rahaa ym.

saan kalliita lahjoja ja rahaa vielä näin äitinäkin. Ja miksei? Jos on rahaa niin pitäähän se jakaa. Miksi minun pitäisi nuukailla, jos vanhemmillani on rahaa yllin kyllin ja haluavat sitä meille antaa. En myöskään halua itse istua rahakirstun päällä ja opettaa lapsilleni raatamisen jalostavaa voimaa. Kyllähän minulla on ammatti ja töitä teen, mutta eipä tarvi venyttää joka ropoa.

Ap.lle: olet syntynyt siihen yhteisöön mihin olet ja ei sinun tarvitse ajatella muiden mielipiteitä.

puhelinlaskuni

osti minulle pesukoneen



muuta ei ole herunut.

saan kalliita lahjoja ja rahaa vielä näin äitinäkin. Ja miksei? Jos on rahaa niin pitäähän se jakaa. Miksi minun pitäisi nuukailla, jos vanhemmillani on rahaa yllin kyllin ja haluavat sitä meille antaa. En myöskään halua itse istua rahakirstun päällä ja opettaa lapsilleni raatamisen jalostavaa voimaa. Kyllähän minulla on ammatti ja töitä teen, mutta eipä tarvi venyttää joka ropoa. Ap.lle: olet syntynyt siihen yhteisöön mihin olet ja ei sinun tarvitse ajatella muiden mielipiteitä.

vaan että heidän on ihan ok elellä toisten rahoilla?

Minulle ei ole vanhemmat maksaneet mitään ikinä enää armeijan jälkeen (olen siis mies, kohta 30v). Tietty sieltä saisi rahallista avustusta varmasti, jos pyytäisi, mutta ei ole ollut tarvetta. Eikä heilläkään sitä rahaa varmasti mitenkään ylenmäärin ole. Eläkeläisiä nyt molemmat.



Tosin jos vanhemmat olisivat minulle kaiken maksaneet, niin en valittaisi. Eikä kyllä haittaa pätkääkään, jos joillakin on varaa lapsensa elämisetkin kustantaa. Eihän se ole minulta pois :)

no mulla kyllä vanhemmat varmaan antaisivat jos pyytäisin tai tarvetta olisi, mutta eipä ole tarvinnut pyytää, on riittäneet ihan omat varat. En minä silti paheksu niitä joille vanhemmat antavat varojaan (jos he eivät itse ole sitä vailla ja pyytämässä) ns. liiastaan. Mutta näen hyvänä sen, että yleensäottaen yrittää itse tulla toimeen eli että toimeentulo ei olisi kiinni vanhempien varoista.



niin no saatiin me ensimmäisen lapselle lasten rattaat lahjaksi :) ja tietysti normi syntymäpäivälahjat ja joululahjat on saatu. Niiden arvo nyt ei kuitenkaan ole ollut montaa kymmentä euroa enempää.



mutta se henkinen tuki mitä vanhemmiltani saan. sen arvoa ei voi rahassa mitata, samoin lastenhoitoapu :)

Itse sponssasin aiemmin äitiäni. Anoppini on sen sijaan sponssannut puolisoani aina joskus, auton hankinnassa ja muussa. Tai lahjoittanut meille matkan vaikkapa metsäkauppojen kunniaksi.

Joskus jos on jotain isompaa ostettavaa, niin saattavat jokusen satasen pistää rahaa joulu- tai synttärilahjan nimissä. Tai ehkä johonkin matkaan antavat vähän käyttörahaa.



Kyse on enemmän symbolisesta eleestä, lahjasta, kuin varsinaisesta sponsoroinnista. Itse tienaan enemmän kuin äitini, joten tuntuu vähän hassulta ottaa heiltä mitään. Mutta koska haluavat antaa, en pure ruokkivaa kättä.



Vastavuoroisesti pyrin antamaan heillekin hyviä lahjoja, esim. hotelliöitä tai kylpylälahjakortteja.

ja kustannan itse elämäni. samoin lasteni elämän. Opiskeluajan kävin viikonloput ja lomat töissä eli olen kiitollinen siitä, kun olen oppinut arvostamaan työntekoa ja toisaalta käyttämään rahaa oikein.

saan kalliita lahjoja ja rahaa vielä näin äitinäkin. Ja miksei? Jos on rahaa niin pitäähän se jakaa. Miksi minun pitäisi nuukailla, jos vanhemmillani on rahaa yllin kyllin ja haluavat sitä meille antaa. En myöskään halua itse istua rahakirstun päällä ja opettaa lapsilleni raatamisen jalostavaa voimaa. Kyllähän minulla on ammatti ja töitä teen, mutta eipä tarvi venyttää joka ropoa.

Ap.lle: olet syntynyt siihen yhteisöön mihin olet ja ei sinun tarvitse ajatella muiden mielipiteitä.

Mutta joissain tapauksissa kannattaa olla tarkkana, ettei vanhempien auttamishalun taustalla ole halu hallita aikuisia lapsia rahan avulla.



Se riippuu niin tilanteesta ja niista ihmisista. Ei ole yleispatevaa saantoa.

Joululahjoja, tuliaisia...

Arjesta selviämme itse.

vanhempieni omistamassa asunnossa, jonka perin jonain päivänä. Minulle on aivan sama mitä muut ovat siitä mieltä. Olen yh ja käyn töissä siinä missä muutkin. Jos jotain pännii, se on siltä itseltään pois.

oikeastaan tarvitsisi. Viimeksi maksoivat meidän koko perheen Floridan-matkan ja siskon perheelle ostivat rantatontin. Eipä niillä oikein muutakaan ole mihin rahansa tuhlaisivat.

vasta sitten, kun lapset ovat osoittaneet tulevansa toimeen omillaan. Ensin täytyy itse oppia rahan arvo ja työnteon jalo taito. Kun on sen osoittanut oppineensa, voi vahemmatkin tukea, jos on millä tukea.



Miehen vanhemmilla ei ole millä sponssata ja omani ovat kuolleet jo aikoja sitten.

Opiskeluun sain rahaa sen verran, että oli varaa matkustaa kotipaikkakunnalle. Mutta työelämään siirtymisen jälkeen ei ole ollut tarvetta avustuksiin.



Mutta ei tarvi toisin päinkään. Eli mun ei tarvi antaa vanhemmilleni rahaa. Molemmat siis pärjätään tahoillamme ihan hyvin, ei olla mitään kroisoksia, mutta eletään ihan normaalin hyvin.



Koska omat asiat on hyvin, niin ei mua kiinnosta mistä muiden rahat tulee.



Mutta kyllä mä ärsyynnyn sitten siitä, jos joku ei ymmärrä itsekään elävänsä leveästi vanhempien sponssaamisen ansiosta. Eli jos joku puhelee, että pitäähän olla hyvä auto alla, että on mahdollisimman turvallista liikenteessä, niin kyllä minä ajattelen, että olisi meistä muistakin mukavaa ajaa uudella autolla, jos vanhemmat ostaisi. Tai jos pidetään itsestäänselvyytenä, että tarviihan ihminen kunnon lomareissun vuodessa, ja taas unohdetaan, ettei itsekään ehkä kykenisi kustantamaan sitä, jos ei saisi vanhemmiltaan. Tai joku ehkä elääkin omilla rahoillaan, mutta hyville palkoille pääsyä on auttanut suvun asema yhteiskunnassa tms. Ja jos ihminen ei taaskaan tajua, että menestyminen ei ole niin yksinkertaista, jos ponnistaa tyhjästä, niin kyllä multa jokunen halveksiva ajatus pääsee.



Mutta on niitä muistaa avustuksista huolimatta, mitä elämän realiteetit muille on. Heidän puolestaan on helppo olla iloinen, kun heillä menee hyvin.

saan kalliita lahjoja ja rahaa vielä näin äitinäkin. Ja miksei? Jos on rahaa niin pitäähän se jakaa. Miksi minun pitäisi nuukailla, jos vanhemmillani on rahaa yllin kyllin ja haluavat sitä meille antaa. En myöskään halua itse istua rahakirstun päällä ja opettaa lapsilleni raatamisen jalostavaa voimaa. Kyllähän minulla on ammatti ja töitä teen, mutta eipä tarvi venyttää joka ropoa. Ap.lle: olet syntynyt siihen yhteisöön mihin olet ja ei sinun tarvitse ajatella muiden mielipiteitä.

vaan että heidän on ihan ok elellä toisten rahoilla?

Kyllä meillä päin tehdään töitä enempi kuin moni "työtään arvostava" duunari. Kyse ei ole elättämisestä vaan vanhempien tarjoama taloudellinen tuki mahdollistaa tietynlaisen elämäntyylin.

opintotuen verran kunnes täytin 20 ja aloin saamaan tukea.Siihen aikaan vanhempien tulot vaikutti, vaikka opiskelin yliopistossa. Nykyään ei kai vaikuta... Sen jälkeen ei ole sponssattu. Onhan se kiva, jos vanhemmat tukee, mutta jotenkin tulee mielikuva äidin pikkupojasta tai tytöstä...