Sos.tt: Tämän vuoksi ihmiset eivät pärjää taloudellisesti

Joku tuossa kritisoi tätä "Eikö köyhän lapsella ole oikeutta tähän ja tuohon" -ajattelua, ja olen ihan samaa mieltä. Ei elämä toimi niin, että voi jostain valintakataloogista valita just tasan sen, mitä haluaa, ja jos ei itse voi maksaa, muiden veronmaksajien pitäisi se maksaa. Perustarpeet ovat asia erikseen. En minäkään saanut lapsena kaikkea mitä halusin, eivätkä saa minunkaan lapseni, eikä ole ongelma. Tosin mun täytyy sanoa, että nuorempana elin paljon hulvattomammin, koska olin omaksunut "olet sen arvoinen" -ajattelumallin, jonka mukaan jokaisen täytyy saada hemmotella itseään tällä ja tuolla (markkinamiesten keksimillä jutuilla) riippumatta mahdollisuuksista. Eikä tämä ole vain nuorten ajatusharhaa, sillä musta nimenomaan vanhemmilla ihmisillä on se ajatus, että elämä risaiseksi, ympäristönsuojelusta viis. Vasta kolmenkympin jälkeen musta tuli realistisempi.



45

Tunnen ainoastaan yhden oikeasti köyhän ihmisen ja hän on äitini. Hän juo olutta, pelaa ray:n pelejä ja lottoaa/kenottaa, tupakoi. Tilaa toisinaan jonkun turhan lehden kuten 7 päivää, hairahtaa ottamaan maksullisia tv-kanavoita jos "halvalla saa". Hän pitää kynsin ja hampain kiinni siitä, että auto pitää olla vaikka siihen menee todella suuri osa tuloista. Asuu omakotitalossa, josta on vielä velkaa jäljellä. Visalasku on aina tapissa.



Perustelee olutta, tupakkaa, lehtiä, maksullisia tv-kanavoita ja autoa sillä, että "täytyyhän mullakin jotain iloja olla elämässä" tajuamatta että sillä tavalla pitäisi elää, johon on varaa.



Mieheni kanssa olemme ihan ok toimeentulevia enkä koe, että meillä olisi koskaan varaa samaan elämäntyyliin, joka äidilläni on. Ainakin todellinen hyvinvointi laskisi. Ollaan puhuttu äitini kanssa näistä asioista mutta hän on kamalan herkkähipiäinen ja häneltä puuttuu itsekuri lähes kokonaan. On ollut pienituloinen ja elänyt velaksi koko elämänsä eikä taida oikein tajuta tilannettaan. Hänelle nuo edellä kuvaamani rahareiät ovat jollakin tapaa pakollista luksusta, josta ei halua luopua vaikka talous on aivan kuralla.



Olen miettinyt tätä, että pohjimmiltaan ongelma taitaa olla se, ettei hän ymmärrä arkitekojensa ja taloutensa kokonaistilanteen välistä yhteyttä. Hän ei näe, että pienet teot kumuloituvat ja pienistä rahapuroista kasvaa suuri virta jne. Eikä hän pysty hyväksymään köyhyyttään ja siksi kompensoi sitä kaikella hutulla.

juuri tuo on ongelma, että ei hyväksytä sitä, että on köyhä. Ei voi elää niin, että kuvittelee olevansa oikeutettu joihinkin juttuihin koska muillakin on niihin varaa tai että niihin on itsellä ollut aiemmin varaa.



Mitä järkeä olisi opiskelulla, työssäkäynnillä ja eteenpäin elämässä pyrkimisellä jos jokaiselle taattaisiin sama elintaso muutenkin?



Jokaisella on sama ihmisarvo mutta sitä ei pidä sekoittaa siihen, että pelkkä olemassaolo oikeuttaisi tiettyyn elintasoon.

korjaan.

mutta 80-luvulla homma lähti lapasesta luottokorttien myötä. Kaikki esittivät rikasta.

Hesari on täysin paska lehti, ei sitä tarvitse rikas eikä köyhä ollakseen jyvällä mistään. :D

Laita listasi sosiaaliministeriöön mahdollisimman monelle ja myös valtiovarainministerille (vaikka onkin sossupuolueesta)!



Suomen on otettava Ruotsin malli käyttöön eli kannustimet pois jos estävät ihmisiä menemästä töihin. Lisäksi SOSSUT SYYNIIN.



EI TÄLLAISTA KUULU VERORAHOILLA KUSTANTAA!!!

taata samaa elintasoa, mutta kun kun ei ole moneen kuukauteen varaa ostaa kaupasta edes yhtä 50 senttiä maksavaa suklaapatukkaa herkuksi itselle rankan päivän jälkeen niin kyllä siinä itku tulee.

Samoin kun syö vanhoista mannaryyneistä veteen keitettyä puuroa kun muuta ei ole, maistuu muuten pahalta veteen tehtynä.

Mielestäni köyhälläkin tulisi olla oikeus edes johonkin pieneen harrastukseen tai "ekstraan" omassa elämässään. Ei nimittäin ole itsemurha-ajatuksetkaan kaukana jos aina saa vain sen minimin että selviää hengissä. Ei koskaan hyvää ruokaa, hyviä vaatteita tms. Ei koskaan mitään muuta kuin juuri sen verran vatsantäytettä ettei kuole. Sitten siihen päälle vielä syrjäytyminen kaikesta sosiaalisesta kun ei ole töitä eikä näe ihmisiä muuta kuin siellä sossussa pöydän toisella puolella paheksumassa että miksi et ole töissä. Kyllä alkaa elämänilo vähitellen hiipumaan vaikka kuinka kovasti olisi alussa jaksanut yrittää.

juuri tuo on ongelma, että ei hyväksytä sitä, että on köyhä. Ei voi elää niin, että kuvittelee olevansa oikeutettu joihinkin juttuihin koska muillakin on niihin varaa tai että niihin on itsellä ollut aiemmin varaa.

Mitä järkeä olisi opiskelulla, työssäkäynnillä ja eteenpäin elämässä pyrkimisellä jos jokaiselle taattaisiin sama elintaso muutenkin?

Jokaisella on sama ihmisarvo mutta sitä ei pidä sekoittaa siihen, että pelkkä olemassaolo oikeuttaisi tiettyyn elintasoon.

Sorruin pikavippeihin, mutta kun oli oikeasti pakko.

Katsos kun sossu nääs päätti että en saakaan tietyltä kuulta toimeentulotukea (olin jo asiakas ja saanut tukea muutaman kuukauden ajan) sillä olin saanut lyhyen työkeikan ja tuloni siltä kuulta olivat peräti 390 euroa + asumistuki n. 200 euroa. Riittihän nuo tulot vuokran maksamiseen, sillä vuokrani oli juuri tuo 590 euroa, mutta ruokaan ei jäänyt rahaa, ei pieneen puhelinlaskuun, ei lääkkeisiin eikä mihinkään muuhunkaan.

Tästä valitus tietenkin eteenpäin, sen käsittelyssä kesti kuukausia.

Seuraavan kuun sain taas tukea, sitten sossu päätti että enpä taaskaan saa tukea vaikka tuloni siinä kuussa olivat vain se asumistuki!!! Heidän mielestään pärjäsin ilmankin kun en ollut ehtinyt tehdä hakemusta kuun alussa vaan tein sen vasta puolivälin jälkeen kun en masennukseltani päässyt edes sängynpohjalta ylös.

Eli nyt ei ollut rahaa edes vuokraan, sähkölaskut ja puhelinlaskut jo pidemmältä ajalta maksamatta ja ruokaakin olisi ollut kiva saada sillä paino alkoi jo lipua alipainon puolelle.

Oli pakko ottaa pikavippejä että sain edes vuokran, sähkön ja lääkkeet maksettua. Ei nimittäin paljoa naurattanut tuossa tilanteessa. Sossukin myönsi lopulta virheensä ja sain useamman kuukauden jälkeen noiden kuukausien tuet, jotka menivät suoraan lykättyihin laskuihin yms. Ja menoihinhan ei tietenkään hyväksytty pikavippien takaisinmaksuja, vaikka ilman sossun mokia en niitä olisi joutunut ottamaan.

Olen sosiaalityöntekijä. Listaan tähän alle syitä, joiden vuoksi monet työttömät/sairauslomalaiset/eläkeläiset yms. pienituoiset eivät pärjää tuloillaan/toimeentulotuella.

- Alkoholi

- Baarissa käyminen ja taksilla ajelu

- Tupakka

- Rahapelaaminen, etenkin nettipelit

- Jos on pienen pätkän töissä, tuhlaa heti palkat, eikä tajua että ei saakaan sitten heti toimeentulotukea, vaan palkoilla olisi pitänyt elää vielä esim. 1kk.

- Auto: vakuutukset, bensat ym.

- Pikavippien tai muiden kulutusluottojen ottaminen: niiden takaisinmaksut

- Puhelinlaskut: On voitu ottaa puhelin+liittymä, jota maksetaan 2v. Sitten jäädään työttömiksi ja sopimuksesta ei tietenkään pääse eroon. Tai puhutaan paljon, jolloin kk-lasku on 25-60€.

- Nettiliittymä: monen kympin liittymät

- Postimyyntitavaroiden ja -vaatteiden tilailu

- Lehtitilaukset

- Tv-kanavatilaukset

- Kalliit harrastukset itsellä tai useimmin lapsilla

- Vaatteiden, kenkien yms. ostaminen ilman suunnittelua (ne kannattaa ostaa alesta tai kirpparilta)

- Aikuisten lasten rahallinen auttaminen

- Rahan lainaaminen (epäluotettaville) ystäville

Olen sosiaalityöntekijä. Listaan tähän alle syitä, joiden vuoksi monet työttömät/sairauslomalaiset/eläkeläiset yms. pienituoiset eivät pärjää tuloillaan/toimeentulotuella.

Auto: vakuutukset, bensat ym. - Pikavippien tai muiden kulutusluottojen

Just. Voi hitto että mua ottaa päähän teidän pääkaupunkilaisten asenne. No, minä olen työtön yh ja asun Nurmossa (Seinäjoen vieressä, KVG jos et tiedä). Kertoisitko AP ihan omin sanoin, miten minun olisi tarkoitus tulla toimeen ilman autoa? Aloita vaikka kauppamatkasta -isompaan ja edullisempaan ruokakauppaan on melkein 5km, neuvolaan/terveyskeskukseen 7km, lasten harrastuksiin useampi kilometri samoin kavereiden luokse.

Vai onko ehdotuksesi, että lapset laitetaan koulun jälkeen pimeässä suksilla hiihtämään 4km kaverinsa luokse ja sitten takaisin, koska 50-luvullakin tehtiin niin??

Ottakaa välillä perspektiiviä muuallekin. Ja meillä on vielä pienet matkat, jos asuu aivan maalla, voi ruokakauppaan olla 30km!!

Mun mielestä suomalaiset ei pärjää, koska asuminen on niin kallista ja palkat pienet.

Asumisen kalleus on pahin ongelma.

Suomessa on halpaa asua! Vertaapa Helsingin hintatasoa vaikkapa Lontooseen, Pariisiin ja DC:hin. Suomalaisilla on kuvitelma, että Suomessa asuminen on kallista. Me muutettiin ulkomailta Suomeen ja tulot putosivat puoleen. Niistä tuloista menee enemmän veroja, mutta asumme halvemmalla isossa uudessa talossa, kun ulkomailla pienessä vanhassa talossa. Päivähoito ja terveyden huolto on halpaa/ilmaista, lasten opiskeluihin ei tarvitse säästää, eläkkeeseen ei ole pakko säästää. Ruokakin on halvempaa. Ainoastaan elektroniikka, vaatteet ja lelut ovat kalliimpia, mutta niissä pystyy rajoittamaan määrää ja hintaa.

Me siis elämme Suomessa paremmalla elintasolla kuin ulkomailla vaikka palkka puolittui.

Katsotaanpa:



"Taxilla ajelu" juu, tulee vietyä aina silloin tällöin lapsi sairaalaan taksilla. Pitäisikö jättää viemättä? Kun se oma autokin on niin väärin. On tosin nyt harkittu auton hankkimista, koska taksikin tulee kalliiksi. Linja-autot eivät kulje yötäpäivää ainakaan täälläpäin ja sairaan/vammaisen lapsen kanssa linja-autolla sairaalaan meneminen on aika hankalaa.



"Lehtitilaukset" tilataan yhtä lehteä kerrallaan, aina sellainen tarjouspätkä. Viimeinen lehtitilaus oli vajaat 30 euroa ja 9 kuukautta (sis. tilaajalahjan). Eli noin 3 euroa/kk. Pitäisikö tästäkin luopua?



"Kalliit harrastukset itsellä tai useimmin lapsilla." Mikä on kallis? Lapsen harrastukseen menee noin 150 euroa/vuodessa. Viimeksi sossu maksoi harkinnalla puolen vuoden harrastusmaksun. Eli ei se nyt niin turha harrastus taida ollakaan...



"Vaatteiden, kenkien yms. ostaminen ilman suunnittelua (ne kannattaa ostaa alesta tai kirpparilta)"



Vaatteet ostetaan vain tarpeeseen. Kirppareita ei käytetä, kun ei ole sitä autoa ja lähimmälle kirpparille on 8 kilometriä. Eikä ole mitään taetta, että sieltä löytäisi etsimänsä. Se on vain sattumaa esim. jos tarvitset saappaat ja siellä onkin juuri oikean kokoiset tarjolla.



Kun lapsi tulee päiväkodista kotiin rikkinäisissä kurahousuissa (tarttuneet kiinni liukumäen reunaan) eipä siinä paljon alennusmyyntejä kierrellä (varsinkaan ilman autoa). Seuraavana aamuna pitää olla uudet kurahousut. Sama koskee muitakin vaatteita. Kun ostaa vaatteet vain tarpeeseen, harvemmin ne ovat juuri sillä hetkellä alennuksessa. Toki alennuksesta ostetaan, jos vain sellainen sattuu oikeaan aikaan.



"Alkoholi" itse en käytä ollenkaan, puoliso juo kaksi olutta kuukaudessa ja aina halvinta merkkiä. Eli menisikö sitä vajaat 2 euroa kuussa alkoholiin.



"Sos.tt: Tämän vuoksi ihmiset eivät pärjää taloudellisesti"



Eli jos jätettäisiin lehtitilaukset ja alkoholi pois (3+2 euroa/kk), niin sittenkö rahatilanne kohenisi merkittävästi?



Vai pitäisikö jättää lapsen sairaalakäynnit väliin? Entä lapsen harrastus? Pitäisikö päiväkotiin sanoa, että "Yrittäkää pärjätä rikkinäisillä kurahousuilla/kumisaappailla/kengillä jne siihen asti kunnes tulee tarjoukseen tai kirpparille"?



Puhelinlaskut noin 10 euroa/kk koko perheeltä. Netti ei maksa mitään. Televisiota ei ole. Baarissa/elokuvissa/uimahallissa jne ei käydä. Pikavippejä tms. ei ole. Rahapelejä ei pelata. Pätkätöitä ei ole. Autoa ei ole. Postimyynnistä ei tilata. Aikuisia lapsia ei ole. Eikä todellakaan ole niin paljon rahaa, että siitä voisi muille lainailla.

Saan Kela-etuuksia noin 800 e / kk. Niiden vika on se, että ne tulevat tipottain, eli lapsilisät kuun lopussa, muut seuraavan kuun alussa ja palkka kuun puolivälissä.

Olisi helpompaa halliata taloitta jos koko raha tulisi kerralla, maksaisi siitä laskut kerralla ja sitten katsoisi mitä jää ruokaan ja bensaan.

Ettei pysty suunnittelemaan taloutta kun kaikki rahat ei tule samana päivänä?! En kyllä yhtään ihmettele että tuolla älykkyydellä ollaan siellä toimeentulon rajoilla...