Kurjia kokemuksia päiväkodeista?

En siis ole nostamassa meteliä asiasta, tarkoitin asioitten puimisella sitä, että haluan todistella itselleni, että se niin kiivaasti vastaanväittävä puoli oli kuitenkin väärässä, "niinhän minä sanoin..". Omasta mielestänikin kaikesta valittaminen ja "turhanpäiväisen" haloon nostaminen kaikesta on nykyään useissa tapauksissa lapsellista. Omaa tapaani käsitellä tällaisia asioita pidän soveltuva tilanteisiin, joita itse kohtaan, sillä se ei satuta ketään, enkä aiheuta kenellekkään turhaa päänvaivaa.

Toiseksi, 5, tosi ikävää lapsesi kannalta. Ylipäänsä kaikissa asioissa, joissa yrittää kertoa jollekkin ylemmälle, eli siinä tilanteessa hallitsevalle taholle mielipiteensä ilman että sitä kuullaan, lopputulos satuttaa jotakuta. Toivottavasti lapsellesi ei jäänyt traumoja wc-käynneistä :/



Itse muistan omista, onneksi lyhyeksijääneistä päiväkotiajoistani yhden hoitajan käytöksen hyvin selkeästi. Hoitaja piti minua ilmeisesti silmätikkunaan, sillä muut lapset vain "olivat" hänelle, mutta tein mitä tahansa, sain aina valituksia tekemisistäni.

Oli tapana, että ruokailun yhteydessä lasten joukossa kierrätettiin korttikoria, jonka kortit sisälsivät pieniä runoja yms. Oli varmaankin ruokarukouksia, en muista. Yksi tyttö, ja yksi poika saivat aina valita korista kortin, joka luettiin kaikille ääneen. Kun oma vuoroni tuli, valitsin hienon, kultareunaisen kortin, jonka tarina päättyi siihen, kun lapsi katkaisee jalkansa. Tämä täti ärähti, että valitsinpa surkean kortin, ei ollenkaan sopinut ruokapöytään. Siis mitä ihmettä? :'D

Kärsin myös yliherkästä tunto-, kuulo- ja hajuaistista (liittyen aspergerin oireyhtymään), ja etenkin talvisin tuntoaistini aiheuttaa vaikeuksia talvivaatteitten kanssa, sillä aina jossain on joku sauma tai ruttu, tai ärsyttävä esim. kainaloon jäävä kangaspaakku, ja se tunne on sanoinkuvaamattoman paha. Tietenkään en pienenä osannut sanoa missä vika on, ja minua oli todella vaikea pukea (kotona toimenpiteeseen saattoi kulua toista tuntia). Kerran hermostuin tämän hoitajan pukemispakotukseen (ja siihen ettei suostunut antamaan lasillista vettä, mikä auttaa tämän pahan tunteen kestämistä), ja täräytin häntä pienellä nyrkilläni nenään, tosiaan lujempaa kun aioin. Hirveä huuto ja mekastus, "NYT MINÄ KERRON SINUN VANHEMMILLESI!! ET TULE SELVIÄMÄÄN TÄSTÄ IHAN VÄHÄLLÄ ETKÖ YMMÄRRÄ ETTEI SAA LYÖDÄ!?"

Ja kerran sain syytteen ja jäähypenkin siitä, kun kaksi muuta tyttöä söivät taikataikina-kuusenkoristepiparit, kyseisen hoitajan nähden. Itse leikin sillävälin paperinukeilla saman huoneen toisessa nurkassa.

Tuli muuten saakelin pitkä sepustus, hävettää :o Nyt vasta myöhemmin on tullut ajateltua näitä muistoja tarkemmin, ja teki kovasti mieli avautua jonnekin. Eihän tuo nyt ollut ollenkaan mitään kamalaa tai traumatisoivaa, mutta herkkänä ja helposti pelästyvänä ihmisenä todella pelkäsin tätä naista. Olisi kiinnostava kuulla lisääkin tarinoita :)



ap

lapseni on ollut aina jännittävissä tilanteissa kova käymään wc:ssä. Hän valittelee pissahädän tunnetta, vaikka sitten ei tulisikaan mitään.

Päiväkodissa hän ramppasi hoitajien mukaan jatkuvasti. yritin aina kertoa oma mielipiteen.

Yhtenä perjantaina kun tulin lastani hakemaan tuli hoitaja vastaan lapseni kanssa ja sanoi: kerroppa, missä nukuit tänään päiväunet. Ajattelin hyvä uskoisesti, että jotain tosi mukavaa on tapahtunut. Lapseni vääntelehti, eikä suostunut puhumaan. Hoitaja sitten kertoi, että kerta tää ravaa wc:ssä heitin patjan vessan lattialle. Olin niin tyrmistynyt, etten saanut sanaa suusta.

kotona tuli sitten minulta itku ja tein päätöksen, että päiväkotiin hän ei enää mene. ukki tuli avuksi

Vai oletko sitä mieltä, että lapsesi saa ravata vessassa alvariinsa ja häiritä muita?

itse olen ollut päiväkodissa töissä, joten sen takia on paljon kurjia kokemuksia, nämä eivät kyllä kovin usein liity henkilökuntaan. Eniten vaivaavat lapsiin kohdistuneet epäoikeudenmukaisuudet. Kyllä sitä työntekijäkin kiintyy lapsiin ja se satuttaa, jos lasta kohdellaan huonosti.



Joskus asiat ovat pieniä, mutta silti ne tuntuvat kurjalta. Tässä esimerkkejä:

*Lapsi ei saa ikinä yhtään vapaapäivää

*Lapsi tuodaan sairaana ja puolikuntoisena hoitoon, on käytännössä syyskuu-huhtikuu koko ajan kipeä ja silti hoidossa

*Lasta ei viedä lääkäriin, vaikka aihetta olisi (kun viimein vietiin lääkäriin, siirrettiin suoraan sairaalan osastolle sisään)

*Lapselle ei tuoda vaippoja, joten joutuu joko "pöllimään" toiselta lapselta tai pitämään märissä vaipoissa (säästämään niitä viimeisiä)

*Lapsella on liian pienet kengät

*Lapsella on huonot vaatteet ja hän palelee ulkona

*Lapsi on maanantaisin hyvin nälkäinen ja syö tupla-annoksia koko päivän

*Lapsi ikävöi isäänsä, jota ei ole nähnyt ehkä kuukausiin

*Lapsi on hyvin väsynyt, mutta ei silti ole lupaa vanhemmilta nukkua päiväunia

*Lapsi kertoo, miten kotona kukaan ei puhu hänen kanssaan

itse olen ollut päiväkodissa töissä, joten sen takia on paljon kurjia kokemuksia, nämä eivät kyllä kovin usein liity henkilökuntaan. Eniten vaivaavat lapsiin kohdistuneet epäoikeudenmukaisuudet. Kyllä sitä työntekijäkin kiintyy lapsiin ja se satuttaa, jos lasta kohdellaan huonosti.

Joskus asiat ovat pieniä, mutta silti ne tuntuvat kurjalta. Tässä esimerkkejä:

*Lapsi ei saa ikinä yhtään vapaapäivää

*Lapsi tuodaan sairaana ja puolikuntoisena hoitoon, on käytännössä syyskuu-huhtikuu koko ajan kipeä ja silti hoidossa

*Lasta ei viedä lääkäriin, vaikka aihetta olisi (kun viimein vietiin lääkäriin, siirrettiin suoraan sairaalan osastolle sisään)

*Lapselle ei tuoda vaippoja, joten joutuu joko "pöllimään" toiselta lapselta tai pitämään märissä vaipoissa (säästämään niitä viimeisiä)

*Lapsella on liian pienet kengät

*Lapsella on huonot vaatteet ja hän palelee ulkona

*Lapsi on maanantaisin hyvin nälkäinen ja syö tupla-annoksia koko päivän

*Lapsi ikävöi isäänsä, jota ei ole nähnyt ehkä kuukausiin

*Lapsi on hyvin väsynyt, mutta ei silti ole lupaa vanhemmilta nukkua päiväunia

*Lapsi kertoo, miten kotona kukaan ei puhu hänen kanssaan

Miten päiväkoti reagoi tällaiseen? Asialle varmasti voi tehdä jotakin, voihan? Onko kyse samasta lapsesta, vai puhutko useista eri lapsista?

huonoja kokemuksia, ei. Kuinkahan monella niitä oikeasti on? Pienellä vähemmistöllä...

Sanoi kerran kätilö kun juteltiin valituksista synnäriltä.



On olemassa vanhempia jotka saa lapsia, elämä perseestä ja nostetaan meteli olemattomastakin.



2

lapseni on ollut aina jännittävissä tilanteissa kova käymään wc:ssä. Hän valittelee pissahädän tunnetta, vaikka sitten ei tulisikaan mitään.



Päiväkodissa hän ramppasi hoitajien mukaan jatkuvasti. yritin aina kertoa oma mielipiteen.



Yhtenä perjantaina kun tulin lastani hakemaan tuli hoitaja vastaan lapseni kanssa ja sanoi: kerroppa, missä nukuit tänään päiväunet. Ajattelin hyvä uskoisesti, että jotain tosi mukavaa on tapahtunut. Lapseni vääntelehti, eikä suostunut puhumaan. Hoitaja sitten kertoi, että kerta tää ravaa wc:ssä heitin patjan vessan lattialle. Olin niin tyrmistynyt, etten saanut sanaa suusta.



kotona tuli sitten minulta itku ja tein päätöksen, että päiväkotiin hän ei enää mene. ukki tuli avuksi

[quote author="Vierailija" time="30.11.2011 klo 17:46"]

lapseni on ollut aina jännittävissä tilanteissa kova käymään wc:ssä. Hän valittelee pissahädän tunnetta, vaikka sitten ei tulisikaan mitään.

Päiväkodissa hän ramppasi hoitajien mukaan jatkuvasti. yritin aina kertoa oma mielipiteen.

Yhtenä perjantaina kun tulin lastani hakemaan tuli hoitaja vastaan lapseni kanssa ja sanoi: kerroppa, missä nukuit tänään päiväunet. Ajattelin hyvä uskoisesti, että jotain tosi mukavaa on tapahtunut. Lapseni vääntelehti, eikä suostunut puhumaan. Hoitaja sitten kertoi, että kerta tää ravaa wc:ssä heitin patjan vessan lattialle. Olin niin tyrmistynyt, etten saanut sanaa suusta.

kotona tuli sitten minulta itku ja tein päätöksen, että päiväkotiin hän ei enää mene. ukki tuli avuksi

Vai oletko sitä mieltä, että lapsesi saa ravata vessassa alvariinsa ja häiritä muita?



No kyllä oli väärin ja typerää. Me ollaan siirretty toiseen leikkihuoneeseen päikkäreille ne lapset, jotka jostain syystä häiritsee nukkumahetkeä. Eikä kovin herkästi edes.

Up

Kuopuksella oli elo-joulukuu aikana 14 hoitajaa (3-5v ryhmä, 21 lasta, 3 hoitajaa kerrallaan). Sitten kun sinne joulukuussa vihdoin saatiin hoitaja joka pysyi, niin pkodin johtaja ihan vaan "vaihtelua saadakseen" siirsi hänet toiseen ryhmään. Onneksi me saatiin vaihdettua lapsi toiseen pkotiin samalla oven avauksella, jossa sitten oli samat kolme hoitajaa viimeiset 2v kun pkotia oli jäljellä. Ja arvatkaapa mikä oli vasun aihe marraskuussa? Kun lapsi ei opi aikuisten nimiä.. joo en osannut niitä enää minäkään ja sanoin ihan suoraan että en aio sitä lapseltakaan enää vaatia, olisivat olleet iloisia, että ovat "aikuisia", ilkeämpikin nimi tuli siinä itselle sillä hetkellä mieleen.

Mulla on niin monta epäkohtaa päiväkodista, että mua ihan puistattaa! Eka lukuvuodi kohta ohitse ja voin todeta, että ei enää en halua ikinä mennä päivänäkotiin töihin jos ei ole pakko! Todella huonot kokemukset koko vuodesta. Aikoinaan ajattelin, että tämä olisi unelma ammattini. Edelleen tykkään lasten kanssa olemisesta ja rakastan sitä, mutta ei näin! Minua ärsyttää nyt suoraan sanottuna ärsyttää monet epäkohdat mitä monet vanhemmat eivät näe tai ymmärrä laisinkaan. Myös kunta tasolla ja muutenkin hommat ainakin tossa yksikössä on ollu ihan täysin sanonko mitä. Työskentelen pienillä. Nyt luettelen epäkohdat!

-Vanhemmat tuovat 1v päiväkotiin ja ovat itse kotona, että lapsi voi oppia sosiaalisia taitoja!? Sitten vanhemmat ovat pöyristyneitä, kun kerromme, että lapsella ei ole kavereita eikä vielä leiki muiden kanssa koska on liian pieni! Vanhempien ainoa reaktio on se, että onko se normaalia? Voiko olla oikeasti mahdollista, että neuvola ei ole viitsinyt vanhempia yhtään ohjata vai eivätkö vanhemmat tiedä yhtään lastensa kehityksestä mitään? Monesti vanhemmat ovat ihan ymmällään kun neuvola ei ole ohjannut heitä laisinkaan vaan päin vastoin. (Tästä minä olen todella huolissani! Kun vanhempia ei ohjata tarpeeksi ja se kyllä näkyy!)Päiväkoti ei ole alle 3 vuotiaan paikka. Alle 3 vuotiaalla ei ole tarpeeksi sosiaalisia taitoja luomaan kaverisuhteita muihin lapsiin. Hyvä, kun aikuiseen pystyy luomaan jonkun tasoisen suhteen. Tämän ikäisen lapsen tärkeimmät ihmiset ovat äiti ja isä. Jos on mahdollista olla lapsen kanssa 3 vuotiaaksi kotona. Niin olkaa! Se on lapsen etu! Ymmärrän jos ei ole tätä mahdollisuutta, mutta jos on niin älkää perustelko hoitajalle, että oppii kieltä ja saa kavereita koska se ei ole totta! Monikieliset lapset oppivat kielen hitaasti ja sen vuoksi olisi todella tärkeää, että lapsi oppii ensin äidinkielensä ennen kun ruvetaan sotkemaan muita kieliä siihen.

-Hoitoajasta pidetään kiinni! Jos valitset, että lapsi on 7h päivässä hoidossa niin se on niin! Eikä, että tullaan kun huvittaa! Jos tietää, että menee yli niin sillon on otettava pidempi hoitoaika ja maksettava siitä.

-Liian isot ryhmä koot! Meidän pienten ryhmä on täytetty ihan täyteen koska on 3 vuotiaita ja tämän vuoksi voidaan kokoa nostaa. Minusta on väärin, että pienen ihmisen täytyy kestää sitä kaaosta vain tämän (tyhmän) syyn takia! 12 pientä 3kv on minusta ihan liikaa muutenkin meillä kun se on 14-15. Miettikää itsekin jos yhden lapsen kanssa on vaikeuksia niin mieti kun niitä on 4 toukkaa jotka ei mitään osaa tehdä, että kuinka paljon se vie aikaa? Siitä syystä päiväkotiin tullessa lapsen on hyvä osata pukea ja syödä itse. Se on mahdotonta syöttää kaikki 4 + vielä itsekin syödä siinä välissä.

-Liian vähän resursseja ja aikaa!

- Vanhemmat eivät aseta rajoja eikä anna lasten tehdä asioita itse. Välillä on hyvä pukea lapsi, mutta jos sen tekee herkkyysvaiheen yli niin arvaa mikä tappelu siinä on opettaa se lapsi esim. pukemaan kun se on 3,5v asti puettu kun pientä vauvaa ja loppuen lopuksi vanhemmat eivät jaksa tapella niin he pukevat ja tavallaan lytätään se työ mikä lapsen kanssa on tehty.

-Vanhemmat kuvittelee, että se on meidän tehtävä opettaa lapset maistelemaan ruokaa, pois tutista ja tuttipullosta ja opettaa lapset kuiviksi. Me totta kai tuemme opettelua, mutta se ei ole meidän tehtävämme vaan sinun vanhempana.

-Vanhemmat pitävät isoja lapsiaan vauvoina. Ymmärrän, että nykyaikana on liian vähän yhteistä aikaa, mutta meillä ei ole resursseja pukea jokaiselle 14 lapselle vaatteita päälle ja palvella jokaista samalla tavalla, kun teillä on kotona mahdollista.

-Lapsen täydellistä turvallisuutta ei voi taata, kun lapsia on paljon ja sopivasti, mutta liian vähän aikuisia. Meilläkin vilistää 26 lasta pihalla on mahdotonta nähdä jokainen tilanne ja välttämään jokaista haaveria. Totta kai turvallisuudesta pidetään kiinni ja yritetään huolehtia, mutta siinä kohtaan kun aamuvuorolaiset lähtee tai olet yksin 10 aamulla. Niin se on mahdotonta joskus pitää kotiakin päästä.

-Erityispiirteitä näkyy jo alle 3 vuotiailla. Se on huolestuttavaa!

Tässä nyt päälimmäiset mitä tuli mieleen! Meillä on ihania vanhempia ja arvostan heitä syvästi! Aina ei tarvitse samaa mieltä asioista olla eikä tarvitsekaan, mutta toivoisin arvostusta tälle työlle. Pienillä asioilla te voitte helpottaa meidän arkeamme päiväkodissa. Siksi olisi hyvin tärkeää opettaa lasta silloin kun hänellä on herkkyys oppia se asia. Tämä työ kun ei ole helppoa vaikka niin moni väittää! Yhden tai muutaman kanssa on helppoa, mutta jos on 10 samanikästä pientä niin kyllä väitän, että helppoa se ei ole. Nykyaikana päiväkoti on vedetty niin alas, että ainoa tärkein tavote koko päivälle on se, että kuhan kaikki selviää päivästä ehjänä! Tilaisuuksien tullen yritetään vielä askarrella ja tehdä lasten kanssa erilaisia asioita. Toivoisin kovasti, että neuvolassa oikeasti alustettaisiin ja kerrottaisiin enemmän lapsen kehityksestä. Osa vanhemmista kun tunkee lapsensa päiväkotiin siksi koska kaikki muutkin tekee niin?! Monet joilla vanhemmat ovat kotona vievät näiltä lapsilta ja perheiltä paikat päiväkodista joiden pitäisi sinne päästä. Onko tämä sitten oikein? Todellisuus on se, että tällä valtiolla ei ole resursseja saada jokaista lasta päiväkotiin koska päiväkoteja ei ole niin paljoa ja lapsia on ihan hirveästi. On paljon muitakin vaihtoehtoja, kun päiväkoti. Tämä ei ole mikään hyökkäys ketään kohtaan! Vanhemmat tekevät arvokasta työtä lastensa kanssa, mutta välillä toivoisi vähän oma-alotteisuutta ja ymmärrystä meiltäkin. Meiltä kun vaan vaaditaan, mutta harvoin siitä kiitosta saa.

Turussa Inspehtorinkatu 1 päiväkodissa homeongelma, ja lapsi oli todella pitkään kipeänä. Toivottavasti ko. päiväkoti suljetaan pian!

Meidänkin lapsi oli Inspehtorinkadulla ja vaihtoi toiseen! Moni on sieltä tän ongelman takia vaihtaneet ihan vaivihkaa muualle.. Homeongelma teki pahoja oireita lapselle: limakalvot ym. yskää.. Puoli vuotta yskittiin, yöt olivat kamalia, kunnes vaihto helpotti heti oireisiin. Melkein astma puhkesi ja astmalääkkeet olikin hetken käytössä.Emme osanneet epäillä mitään homeita, mutta lääkäri osasi meitä neuvoa. Tosi monet lapset siellä yskivät silloin :/:/ Eikös siellä tehty joku homeremppakin? Toivottavasti Turku ei ota ko. päiväkotiin lisää lapsia vaikka ongelma on kyllä ihan varmasti päiväkodin ja terveystarkastajan tiedossa.... Ainakin joku äiti oli kuulemma sanonut, että oli tehnyt ilmoituksen ihan terveystarkastajallekin..

Lapselleni oli laitettu sadehousun henkselit suoraan vaikka olin sanonut että ne pitää laittaa ristiin. Tein valituksen. Ihme pässejä päiväkodit täynnä, suojatyöläisiä luusereita kun eivät selvää puhetta ymmärrä. Ihan Suomeksi sanoin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on niin monta epäkohtaa päiväkodista, että mua ihan puistattaa! Eka lukuvuodi kohta ohitse ja voin todeta, että ei enää en halua ikinä mennä päivänäkotiin töihin jos ei ole pakko! Todella huonot kokemukset koko vuodesta. Aikoinaan ajattelin, että tämä olisi unelma ammattini. Edelleen tykkään lasten kanssa olemisesta ja rakastan sitä, mutta ei näin! Minua ärsyttää nyt suoraan sanottuna ärsyttää monet epäkohdat mitä monet vanhemmat eivät näe tai ymmärrä laisinkaan. Myös kunta tasolla ja muutenkin hommat ainakin tossa yksikössä on ollu ihan täysin sanonko mitä. Työskentelen pienillä. Nyt luettelen epäkohdat!

-Vanhemmat tuovat 1v päiväkotiin ja ovat itse kotona, että lapsi voi oppia sosiaalisia taitoja!? Sitten vanhemmat ovat pöyristyneitä, kun kerromme, että lapsella ei ole kavereita eikä vielä leiki muiden kanssa koska on liian pieni! Vanhempien ainoa reaktio on se, että onko se normaalia? Voiko olla oikeasti mahdollista, että neuvola ei ole viitsinyt vanhempia yhtään ohjata vai eivätkö vanhemmat tiedä yhtään lastensa kehityksestä mitään? Monesti vanhemmat ovat ihan ymmällään kun neuvola ei ole ohjannut heitä laisinkaan vaan päin vastoin. (Tästä minä olen todella huolissani! Kun vanhempia ei ohjata tarpeeksi ja se kyllä näkyy!)Päiväkoti ei ole alle 3 vuotiaan paikka. Alle 3 vuotiaalla ei ole tarpeeksi sosiaalisia taitoja luomaan kaverisuhteita muihin lapsiin. Hyvä, kun aikuiseen pystyy luomaan jonkun tasoisen suhteen. Tämän ikäisen lapsen tärkeimmät ihmiset ovat äiti ja isä. Jos on mahdollista olla lapsen kanssa 3 vuotiaaksi kotona. Niin olkaa! Se on lapsen etu! Ymmärrän jos ei ole tätä mahdollisuutta, mutta jos on niin älkää perustelko hoitajalle, että oppii kieltä ja saa kavereita koska se ei ole totta! Monikieliset lapset oppivat kielen hitaasti ja sen vuoksi olisi todella tärkeää, että lapsi oppii ensin äidinkielensä ennen kun ruvetaan sotkemaan muita kieliä siihen.

-Hoitoajasta pidetään kiinni! Jos valitset, että lapsi on 7h päivässä hoidossa niin se on niin! Eikä, että tullaan kun huvittaa! Jos tietää, että menee yli niin sillon on otettava pidempi hoitoaika ja maksettava siitä.

-Liian isot ryhmä koot! Meidän pienten ryhmä on täytetty ihan täyteen koska on 3 vuotiaita ja tämän vuoksi voidaan kokoa nostaa. Minusta on väärin, että pienen ihmisen täytyy kestää sitä kaaosta vain tämän (tyhmän) syyn takia! 12 pientä 3kv on minusta ihan liikaa muutenkin meillä kun se on 14-15. Miettikää itsekin jos yhden lapsen kanssa on vaikeuksia niin mieti kun niitä on 4 toukkaa jotka ei mitään osaa tehdä, että kuinka paljon se vie aikaa? Siitä syystä päiväkotiin tullessa lapsen on hyvä osata pukea ja syödä itse. Se on mahdotonta syöttää kaikki 4 + vielä itsekin syödä siinä välissä.

-Liian vähän resursseja ja aikaa!

- Vanhemmat eivät aseta rajoja eikä anna lasten tehdä asioita itse. Välillä on hyvä pukea lapsi, mutta jos sen tekee herkkyysvaiheen yli niin arvaa mikä tappelu siinä on opettaa se lapsi esim. pukemaan kun se on 3,5v asti puettu kun pientä vauvaa ja loppuen lopuksi vanhemmat eivät jaksa tapella niin he pukevat ja tavallaan lytätään se työ mikä lapsen kanssa on tehty.

-Vanhemmat kuvittelee, että se on meidän tehtävä opettaa lapset maistelemaan ruokaa, pois tutista ja tuttipullosta ja opettaa lapset kuiviksi. Me totta kai tuemme opettelua, mutta se ei ole meidän tehtävämme vaan sinun vanhempana.

-Vanhemmat pitävät isoja lapsiaan vauvoina. Ymmärrän, että nykyaikana on liian vähän yhteistä aikaa, mutta meillä ei ole resursseja pukea jokaiselle 14 lapselle vaatteita päälle ja palvella jokaista samalla tavalla, kun teillä on kotona mahdollista.

-Lapsen täydellistä turvallisuutta ei voi taata, kun lapsia on paljon ja sopivasti, mutta liian vähän aikuisia. Meilläkin vilistää 26 lasta pihalla on mahdotonta nähdä jokainen tilanne ja välttämään jokaista haaveria. Totta kai turvallisuudesta pidetään kiinni ja yritetään huolehtia, mutta siinä kohtaan kun aamuvuorolaiset lähtee tai olet yksin 10 aamulla. Niin se on mahdotonta joskus pitää kotiakin päästä.

-Erityispiirteitä näkyy jo alle 3 vuotiailla. Se on huolestuttavaa!

Tässä nyt päälimmäiset mitä tuli mieleen! Meillä on ihania vanhempia ja arvostan heitä syvästi! Aina ei tarvitse samaa mieltä asioista olla eikä tarvitsekaan, mutta toivoisin arvostusta tälle työlle. Pienillä asioilla te voitte helpottaa meidän arkeamme päiväkodissa. Siksi olisi hyvin tärkeää opettaa lasta silloin kun hänellä on herkkyys oppia se asia. Tämä työ kun ei ole helppoa vaikka niin moni väittää! Yhden tai muutaman kanssa on helppoa, mutta jos on 10 samanikästä pientä niin kyllä väitän, että helppoa se ei ole. Nykyaikana päiväkoti on vedetty niin alas, että ainoa tärkein tavote koko päivälle on se, että kuhan kaikki selviää päivästä ehjänä! Tilaisuuksien tullen yritetään vielä askarrella ja tehdä lasten kanssa erilaisia asioita. Toivoisin kovasti, että neuvolassa oikeasti alustettaisiin ja kerrottaisiin enemmän lapsen kehityksestä. Osa vanhemmista kun tunkee lapsensa päiväkotiin siksi koska kaikki muutkin tekee niin?! Monet joilla vanhemmat ovat kotona vievät näiltä lapsilta ja perheiltä paikat päiväkodista joiden pitäisi sinne päästä. Onko tämä sitten oikein? Todellisuus on se, että tällä valtiolla ei ole resursseja saada jokaista lasta päiväkotiin koska päiväkoteja ei ole niin paljoa ja lapsia on ihan hirveästi. On paljon muitakin vaihtoehtoja, kun päiväkoti. Tämä ei ole mikään hyökkäys ketään kohtaan! Vanhemmat tekevät arvokasta työtä lastensa kanssa, mutta välillä toivoisi vähän oma-alotteisuutta ja ymmärrystä meiltäkin. Meiltä kun vaan vaaditaan, mutta harvoin siitä kiitosta saa.

Ihan asiaa. Mutta hoitoaikaa ei ainakaan kunnallisessa päiväkodissa valita tunnin tarkkuudella. On kokoaikahoito tai osa- aikahoito. Ja silloin saa kyllä niiden tuntimäärien rajoissa pitää lapsensa hoidossa tarpeen mukaan.

"Ihan asiaa. Mutta hoitoaikaa ei ainakaan kunnallisessa päiväkodissa valita tunnin tarkkuudella. On kokoaikahoito tai osa- aikahoito. Ja silloin saa kyllä niiden tuntimäärien rajoissa pitää lapsensa hoidossa tarpeen mukaan"

Kyllä kunnallisessa päiväkodissa on hoitopäivän pituus ilmoitettava/valittava tunnin tarkkuudella 1.8 alk.

Hoitaja puri lasta ja peittelivät asiaa Kotona huomattiin pahat jäijet .

Tämä tapahtunut Vantaalla touhulassa. Serkkuni kävi hakemassa 4v poikansa hoidosta, kuulemma ei mitään erikoista sinä päivänä. Ajelivat kotiin ja alkoivat riisua ulkovaatteita (oli talvi). Ylläri löytyi pipon alta, pojan päässä oli parin sentin vekki joka liimattu iho liimalla umpeen. Siitä alkoi selvitys mitä oli tapahtunut ja miksi ei asiasta ilmoitettu. Kuulemma lapsen luovuttanut hoitaja ei ollut asiasta tietoinen ja tämän takia tieto ei tullut serkulleni. Luulisi että ainakin nuo isot vahingot ilmotettaisiin suoraa vanhemmalle vahingon sattuessa, tai edes kerrottaisiin koko henkilökunnalle.

Minulla on hyviä ja huonoja kokemuksia. Ekassa ryhmässä lapsi sai riittävän hyvää hoitoa, tuli nähdyksi ja kuulluksi ja oli hyvä olla. Kiusaamista ryhmässä oli ja se meni hetkittäin hoitajilta ohi ja tuli ikäviä tilanteita, mutta ne olivat poikkeuksia.

Mutta sitten lapseni siirrettiin täytteeksi isompien ryhmään ja hänestä alettiin kaivaa vikoja ja puutteita kun koko ajan verrattiin 1-2 vuotta vanhempiin lapsiin ja oltiin niin huolissaan, niin huolissaan keskittymisestä. Aina lapsen hakiessa tuli vikalista siitä mikä oli mennyt pieleen (ei oikein malttanut askarrella rauhassa kun oli kiire leikkeihin), ja lapsen vahvuudet joita edellisessä ryhmässä ihasteltiin menivät täysin ohi (lapsi on sosiaalisesti taitava ja kohtelias, keskittyy hyvin leikkiin, osaa lukea jne.). Oli tällaisia ihan käsittämättömiä keissejä että lapsi illalla itki sängyssä että oli sanottu päivälevolla että ei saa kääntää päätä ja häntä oli sattunut niskaan mutta ei ollut uskaltanut liikkua ennen kuin "Veera" katsoin poispäin ja sittenkin oli pelottanut entä entä jos se huomaa että hän on liikkunut ja alkaa huutaa. Okei, uskon ihan täysin että lapseni on välillä ollut muiden unta häiritsevä pyöriskelijä nitisevässä sängyssä, mutta ei silti lapsen kuulu itkuisena pelätä jähmettyneessä asennossa. Lapsen toiminnanohjaus otti takapakkia, hän alkoi salailla asioita rangaistuksen pelossa (esim. kotona paljasti että ei ollut löytänyt toista villasukkaa päiväkodissa mutta ei uskaltanut sanoa aikuiselle kun oli käsketty pukea villasukat) ja lapsi kotiin hakiessa varmisteli että onko hän "kiltti poika", kaipasi selvästi vakuuttelua. Monta kertaa nostin näitä puheeksi päiväkodin kanssa, mutta kulttuuri muuttui vasta kun ryhmän opettaja vaihtui. Tänä syksynä tuntuu lasta hakiessa kuin kuulisi juttuja ihan eri lapsesta kuin viime vuonna.

Ihan itkettää kun kirjoitan näitä. Ja voisin rutistaa sitä uutta opea ilosta!

Mua on alkanut ahdistaa lapsen hoitajan käytös mua kohtaan. Hän on alkanut ihan huomattavasti välttelenään mua että aina kun haen lapsen hän ei sano mulle mitään vaikka olisi siinä edessä vaan hakeutuu jonnekin muualle ja näen kuinka hän kuotenkin aina puhuu paljon muiden vanhempien kanssa. Sitten hän ”unohtaa” kertoa juuri mulle jostain tärkeistä asioista jotka oli hänen vastuullaan välittää minulle, muille kyllä kertoo.

En tiedä yhtään mistä käytös voisi johtua, ainakaan lapsestani ei ole valitettu yhtään. Kuitenkin huolestuttaa jos hänen asenteensa minua kohtaan välittyy myös siihen miten hän kohtelee lastani. On alkanut vähän kaduttaa että laitoin lapsen hoitoon jo 2 ja puoli vuotiaana, olisi ehkä pitänyt vielä odottaa että lapsi osaisi kertoa vähän enemmän päivästään, kyllä hän nytkin jotain kertoo mutta ei välttämättä osaa vielä niin selvästi.