G: Kävisitkö töissä, jos ei olisi taloudellisesti pakko? Miksi?

Työ on niin stressaavaa ja vie niin paljon aikaa että en tekis sitä enää sekuntiakaan jossei olis ihan pakko.

Kävisin, mutta tekisin hieman muutoksia.:



Kävisin töissä ehkä 3-4 päivää viikosta, mutta olisin kuitenkin noin 6-8 tuntia, kkoska inhoan mennä mihinkään vain hetkeksi, koska siinä ei saa mitään aikaiseksi.



Lisäksi ottaisin hieman enemmän lomia kuin nyt on mahdollista.



Mutta joo, en mitenkään jaksaisi olla koko aikaa kotona.

ja vielä kun saisi olla terve kuten omat vanhemmat on olleet.

Isä jäi eläkkeelle joskus 60 vuotiaana ja on nyt jo 80 v. ja saanut olla kotona yhdessä vaimonsa kanssa ja molemmilla on kyllä ollut tekemistä, kun on suuri sukukin ja aina joku on käymässä.



Ei eläkkeelläkään ajan tarvitse käydä pitkäksi.

Olen vähän yli 50 v mies ja saan tarpeekseni reissailla työssäni ja olla jatkuvasti poissa kotoa. Muutama vuosi vielä niin on velat maksettu ja on oma talo. Minulla on ihana vaimo ja kaksi lasta. Poika on täysikäinen ja tytär 17 v.

Kun pari vuotta on kulunut ja lainat maksussa niin jään pois töistä. Minulla on muutenkin tekemistä maaseudulla ja silloin saan nauttia keväästä, kesästä ja kauniista syksystä kotona ja myös joulusta.

Kuitenkin tämä elämä menee menojaan ja miksi tuhlaisin sen kokonaan jossakin työssä ja keräisin vain rikkaalle työnantajani suvulle rahaa joka on kiittämätön kuitenkin.

Minulla kuluisi kuitenkin aika kesäisin kalastelemassa ja marjastamassa ja syksyllä sienimetsässä. Omalla suurella tontilla voisin lisäksi kasvattaa porkkanoita, perunoita ja muita vihanneksia ja hoitaa omenapuita. Voisin myös kasvattaa tomaatteja kuumalla kesällä.

Lenkillä kävisin melkein joka päivä ja ihailisin samalla maalaismaisemaa.

Ulkorakennuksesta tekisin talviasuttavan ja sisustaisin vanhan tyylisesti.

Pienen ulkomökin yhteyteen rakentaisin saunan ja jouluisin olisi kiva siinä hirsimökissä poltella kynttilöitä ja käydä saunassa ja istuskella ja vaikkapa ottaa saunan jälkeen nokoset.

Kyllä tekemistä riittäisi.

Enkä käsitä miksi kukaan muukaan kävisi. Onko elämä niin tylsää tosiaan, ettei parempaa tekemistä keksi? Minä keksisin heti loppuelämäkseni harrastuksia ja puuhastelua, jos vain talous ja aika antaisi myöten.

ihan kiva kuulla, että on muitakin jotka ajattelee samoin.



Tuossa Sinun kirjoituksen jälkeen joku kertoo myös, että keksisi kaikenlaista puuhastelua.



Olen myös itse suunitellut, että sitten joskus voisin käydä vaimoni, tyttäreni ja poikani kanssa vaikkapa ulkomailla ja tykkäsin paikasta jossa olisi vanha kaupunginosa ja sellaiset kivikadut ja vanhoja rakennuksia ja pieni kuppila jossa nauttisimme aamukahvit hyvän leivoksen kera. Mielellään siinä lähellä meri ja samalla kuulisi lokkien ääniä.

ihan kiva kuulla, että on muitakin jotka ajattelee samoin.

Tuossa Sinun kirjoituksen jälkeen joku kertoo myös, että keksisi kaikenlaista puuhastelua.

Olen myös itse suunitellut, että sitten joskus voisin käydä vaimoni, tyttäreni ja poikani kanssa vaikkapa ulkomailla ja tykkäsin paikasta jossa olisi vanha kaupunginosa ja sellaiset kivikadut ja vanhoja rakennuksia ja pieni kuppila jossa nauttisimme aamukahvit hyvän leivoksen kera. Mielellään siinä lähellä meri ja samalla kuulisi lokkien ääniä.

Suosittelen Itä-Eurooppaa, vanhaa ja kaunista, ihmiset niin ystävällisiä, esim. Unkarissa tai Sloveniassa.

Voisin opiskella vain omaksi huvikseni, voisin olla kotona kun lapset tulevat koulusta, voisin harrastaa enemmän jne.



Työ on mulle vain välttämätön pakko rahan takia.

ihan kiva kuulla, että on muitakin jotka ajattelee samoin.

Tuossa Sinun kirjoituksen jälkeen joku kertoo myös, että keksisi kaikenlaista puuhastelua.

Olen myös itse suunitellut, että sitten joskus voisin käydä vaimoni, tyttäreni ja poikani kanssa vaikkapa ulkomailla ja tykkäsin paikasta jossa olisi vanha kaupunginosa ja sellaiset kivikadut ja vanhoja rakennuksia ja pieni kuppila jossa nauttisimme aamukahvit hyvän leivoksen kera. Mielellään siinä lähellä meri ja samalla kuulisi lokkien ääniä.

Suosittelen Itä-Eurooppaa, vanhaa ja kaunista, ihmiset niin ystävällisiä, esim. Unkarissa tai Sloveniassa.

Olen myös ajatellut Ranskaa. Eikö siellä ole myös vanhaa ja paljon historiallista katseltavaa?

Unkari ja Slovenia kuulostaa kyllä hyviltä vaihtoehdoilta.

Kiitos.

Olisin mieluummin kotona kuin kiusattavana työpaikalla. :´(

Voisin opiskella vain omaksi huvikseni, voisin olla kotona kun lapset tulevat koulusta, voisin harrastaa enemmän jne.

Työ on mulle vain välttämätön pakko rahan takia.

ja kasvattanut kaksi aivan ihanaa lastamme aikuisiksi (poika 19 v. ja tyttö 17 v.)

Lisäksi hän on hoivannut muiden lapsia, kun olemme tukiperhe. Hän käy paljon lenkillä ja meillä on aina siistiä. On hyvä vaimo.

Valitettavasti itse olen jutunut olemaan paljon pois kotoa, mutta muutaman vuoden sisällä minäkin jään pois töistä, kun taloudellinen tilanne on hyvä.

Valitettavasti tosiaan suomessa monella työpaikalla on ilkeitä ihmisiä ja niin myös minun työpaikalla. Ihmiset on kieroja kuin korkkiruuvi. Ajattelevat vain omaa parastaan.

En tekisi mitään, mitä nimittäisin työksi.

Tällä hetkellä on pakko tehdä, mutta jos ei olisi pakko niin en menisi koskaan töihin.



Matkustelisin ja nauttisin elämästä.

meillä on maatila, ei tarvitsisi jouten olla!

unelmoin jostain hyväntekeväisyystyöstä, tekisin taidejuttuja, musiikkia, kirjoittaisin, matkustelisin, sisustaisin. Olisin lapsen kanssa!

Perustaisin jonkun pienen kahvilan ja siihen erään kylkiäisidean.



Ei voisi kuvitella olevani vaan koska vapaa-aikanikin käytän melko tuotteliaasti ja haaveilen tästä yrityksestä.

nytkin, mutta omasta pussista. Jättäisin apurahat niitä enemmän tarvitseville. Mutta oispa ihanaa tehdä töitä ilman jatkuvaa huolta sen jatkumisen mahdollisuuksista!!