Jännä juttu, meille tulee poikavauva. Esikoinen tyttö. Hassu olo.

Meillä esikoisena on poika, kuopus tyttö. Ei siinä oikeastaan mitään eroa ole, luonne määrittelee menot ja touhut. Noh, ehkä tyttöjen vaatteiden etsintä oli aika haasteellista kun silmät eivät millään meinanneet tottua vaaleanpunaisen määrään =D

Minulla oli aivan samanlaisia ajatuksia aikanaan. Olen aika naisellinen nainen, ja luulin jopa, etten osaisi olla pojan äiti. Hyvin menee, ja kyseinen poika on jo 10-vuotias, ja hänellä on kaksi pikkuveljeäkin. Meillä pojat ovat hellyydenkipeitä, hurmaavia, rakastavia lapsia. Ei ole erityisen vaikeaa olla heidän äitinsä, vaikka edelleen tytär on se perheen helpoin lapsi.

Meillä myös eka oli tyttö ja toinen poika. Ja kyllä se poika sut pian totuttaa poikien maailmaan ja huomaat leikkiväsi autoilla ym. kuin vanha tekijä :)

ONNEA!

Meilläkin oli esikoinen tyttö ja toinen poika, kyllä siihen hienosti tottuu ja tuntu että juuri niin sen piti mennäkin. Toisaalta lapsen persoonat ratkaisee enemmän, meidän tyttö on vilkas ja huimapäinen, poika rauhallisuuden perikuva. tosin niitä poikia on tuon jälkeen tullut muutama lisää, ihania ovat kaikki lapset :) Huomaan silti toivovani että tämä iltatähtösemme olisi tyttö, olisi niin kiva ostella pitkästä aikaa mekkoja :)

T. ihanan pojan naisellinen äiti

oli outo tunne kun tyttö nostettiin syliin, kun koko raskauden oltiin ultrassa puhuttu pojasta

Olin aina ajatellut itseni pojan äidiksi ja tuntui hyvin luontevalta, kun ultrassa kuulin, että poika on tulossa. Pojan kanssa on ollut helppo touhuta. Seuraavan kerran, kun kuulin, että onkin tyttö tulollaan, oli melko hämmentynyt olo ja sitä kesti synnytykseen saakka. Siitäkin lähtien olen vähän väliä miettinyt, miten tytön äiti nyt ollaankaan ja mitä tytön kanssa puuhaisin. Onneksi kaikki on tytönkin kanssa silti sujunut hyvin, tyttö on pian vuoden ikäinen. Kyllä se siitä lutviutuu sinullakin!

kun vaan rakastaa sitä nyyttiään

Meillä myös esikoistyttö 8v ja kuopus poika 4v. Itse kuvittelin myös aikoinaan että olen selvästi "tyttöjen äiti"-tyyppiä, mutta kyllä se vaan ihan luonnolliselta nyt tuntuu että on sekä tyttö että poika ;)

Meillä varmaan aika "perinteinen" jako; tyttö melko rauhallinen ja poika selvästi fyysisempi tapaus. Ihmettelen välillä miten voi jokainen kepukka joka maasta löytyy aina muuttua miekaksi hetkessä pojan silmissä ;DD Mutta on poika sitten toisaalta hyvin herkkäkin,ja leikkii enemmän isosiskon nukeilla kuin sisko itse aikoinaan...

Isoja jo, 8v ja 6v.

Nyt ultran mukaan tyttö olisi tulossa. En usko ennen kuin näen. Tuntuu tosi oudolta.=)

Olen niin onnellinen molemmista ihanista lapsistani. Varmasti olisin ollut myös kahdesta tytöstä, mutta kivalta ja erilaiselta tuntuu tämä:)

Eli esikoinen on poika ja toinen tyttö. Pojan äitinä on ihana olla. Olen kuitenki kiitollinen, että pojalla on isä, hän kun tuntuu sitä kaipaavaan toisella tapaa kuin tyttö. Isälle on jäänyt kaikki painiminen ja riehuminen ja "matsaaminen", itse en oikein aidosti osaa enkä jaksa, vaikka pojalle nämä selvästi ovat tosi tärkeitä ja terpeellisia asioita.

kaksi tyttöä ja nyt odotan poikaa. Mulla on kanssa vähän outo olo, mutta olen tosi onnellinen, että seuraava on poika. Olen ajatellut, että tämä on viimeinen raskauteni ja onhan se kiva, että saadaan molempia.

Olen myös aina ajatellut itseni tyttöjen äidiksi ja vähän jännittää, että osaako sitä pojan kanssa olla samalla lailla. Mut eiköhän se suju luonnostaan:)