Mieheni lapsi kuoli, lapsen äiti ei halua mua hautajaisiin

Olisiko miehellä oikeus kieltää äidin nyksää tulemasta?

On epäreilua, ettet saa mennä hautajaisiin. On aivan varmasti kauhean epäreilua syyttää SINUA lapsen kuolemasta.



Ymmärrän täysin miten paha mieli sinulla on ja miten vaikealta tuntuu ettet saa mennä hautajaisiin kun tällainen tragedia on näin lähelle sattunut, ja oikeasti tunsit lapsen läheisesti - on siellä paljon kaukaisempiakin tuttuja.



Mutta silti: et voi mennä, jos lapsen äiti sen kieltää. Se on hänen häpeänsä, ja sinä osoitat suuren sydämesi kun jätät riitelemättä asiasta.



Voimia! Myötätuntoni on puolellasi. Älä lähde riitelemään tästä. Se ei vain sovi tähän tilanteeseen, millään.

Olisiko miehellä oikeus kieltää äidin nyksää tulemasta?

tapauksessa - siinä tapauksessa olisi mielestäni.

...erikseen pieni oma muistotilaisuus jossa yhdessä muistelette lasta ja puhutte tuntojanne ja surette.

Kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, hautajaispäivä tulee olemaan pojan äidille yksi elämän vaikeimmista ja hirvittävimmistä päivistä. Tuntuu aivan kohtuuttomalta ajatus, että hän tuskansa keskellä joutuisi vielä kohtaamaan sen ihmisen, jossa kaikki hänelle aiheutunut kipu henkilöityy - siis sinut, ap. On aivan sama, tuntuuko se sinusta kohtuuttomalta tai toivooko miehesi läsnäoloasi.



Miehesi voi saada tukesi niin monella muullakin tavalla, että tuet nyt myös häntä paremmin olemalla välittävä, ymmärtävä aikuinen, joka osaa oikeassa tilanteessa antaa tilaa miehen entisen perheen surulle. Kuten jo todettu, voit viedä hänet tilaisuuteen ja odottaa autossa/mennä jonnekin lähistölle odottamaan, jolloin hän tietää sinun olevan lähellä. Voitte tilaisuuden päätyttyä yhdessä käydä haudalla laskemassa oman seppeleen. Näin tuet miestäsi ja saat tilaisuuden arvokkaasti surra myös itse.



Sen sijaan menemällä hautajaisiin vastoin pojan äidin toivetta lyöt lyötyä; potkit päähän jo maassa makaavaa ja naurat päälle - siltä se kaikista läsnäolevista tuntuu paitsi ehkä sinusta itsestäsi ja miehestäsi, joka ei näköjään pysty enää ottamaan huomioon sitä, että hänen ex-vaimonsa on apua ja tukea kaipaava ihminen. Hän on selvästi esittänyt toiveen, ettei hänen tarvitsisi tuona vaikeana hetkenä joutua kohtaamaan sinua.



Minusta tämän enempää tietoa ei tarvita: sinun käsissäsi on asia, jolla voit joko hitusen verran helpottaa lapsensa menettäneen äidin oloa TAI lisätä hänen kokemaansa tuskaa ja nöyryytystä entisestään. Ajatus siitä, että hän voi surra omiensa keskellä ja että edes tuona päivänä hänen ei tarvitse kohdata miehensä uutta rakkautta, voi olla edes jollain tavalla helpottava, ja se hänelle todellakin suotakoon! Olet oikeasti ajattelematon ja itsekäs ihminen, jos menet hautajaisiin.

Täällä on nyt moni jauhanut jotain äitipuolesta.Onko muka isän uusi kumppani automaattisesti äitipuoli??? En ymmärrä miten voisi olla paitsi jos lapsi asuu 24/7 samassa taloudessa.En mä ole mieheni tyttären äitipuoli eikä mun miltei seittemän kymppisen äidin miesystävä ole mun isäpuoli.

Tämän tarinan AP ei ollut kuolleen äitipuoli.Poikahan näki satunnaisesti ilmeisesti pakotettuna isänsä uutta tyttöystävää.

Mä olen aina luullut, että äitipuolella ja isäpuolella tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka asuvat samankaton alla 24/7 ja lapselta puuttuu toinen vanhempi. Jos seurustelisin, niin puolisoni ei todellakaan olisi lapseni isäpuoli, kun hänellä kerta on ihan kokonainen isä olemassa.

Tämän naisen argumentti on se, että poikansa teki itsarin vanhempiensa eron seurauksena, jota tämä nainen pitää minun syynä. Mieheni mukaan kaikki heidän väliltä oli kuollut jo ennen kuin aloimme seurustella. Onko äidillä siis muka oikeus kieltää isän avovaimoa osallistumasta hautajaisiin??

Vai että onko muka oikeus kieltää lapsen isän uutta AVOvaimoa tulemasta. Onko sinulta kuollut lasta? Haluaisit varmasti viettää hautajaisia vain kaikkein läheisimpien kesken.

Te varmasti ehditte käydä lapsen haudalla monen monta kertaa muistamassa häntä. Anna lapsen läheisten viettää hautajaiset juuri siinä porukassa, kun haluavat!

entäs isä?tuskin kuollut tuosta pahastuu.

älä ap välitä,poikapuolesi varmasti haluaisi sinut hautajaisiin.

tilannetajua ja kykyä asettua toisen asemaan, niin et todellakaan mene niihin hautajaisiin.

vaikka varmaan tuollaisia ap:n kaltaisia ääliöitä on ihan oikeastikin olemassa.



nämä ap:n puolustajat taitavat olla itsekin joitain uusioperheiden nyksävaimokkeita, joilla on kova tarve toitottaa kuinka ovat niiiiiin tärkeitä miehilleen ja niiden lapsille, plaah.

Kun itse olen ollut hautajaisissa, läheisen menettäneenä, haluan surra yksin. Itken niistän nenää, olen todella surkea ja lasken kukkaseppeleeni arkulle. Olen todellakin omissa ajatuksissani, en näe ympärilleni, olen kuin ulkona maailmasta. Seuraan tilaisuutta, mutta en ole oikein läsnä.

Sen tekee niin yksin, en kaipaa ketään lähelleni, halan olla yksin. Kaikki on niin epätodellista, asiaa ei ole hyväksynyt tapahtuneeksi, rakas ei ole kuollut :(

Kun otan surunvalitteluja vastaan, halaan ja kuuntelen, yksin...muut läheiset vierelläni, mutta pahempaa on katsella heidän tuskaansa....rajua, haluan olla yksin...

Kuljen saattueen kärjessä haudalle yksin, omissa ajatuksissani, yksin.



Muistotilaisuudessa seuraan toisten ilmeitä, kuuntelen kauniita puheita ja olen kiitollinen.

Ei ap edes kykene tukemaan tunnevammaltaan.



Jos haluat pitää miehen edes hieman pidempään, niin kunnioitat miestäkin, etkä tee tilannetta hänelle vielä vaikeammaksi.



Otan todella osaa äidin ja isän suruun, aivan kammottavaa luettavaa tuo ap:n teksti.



Tuon tunnetason ihminen kykenee millaisiin hirmutekoihin tahansa :-(.

Älä hyvä ihminen mene hautajaisiin, vaikka jostain syystä haluaisitkin.

Osoita paremmuuttasi olemalla poissa, tukemalla taustalla.

Riidat hautajaisissa on kuolleen halveksuntaa.

Osoita olevasi parempi ihminen mitä muut luulee.

Hienotunteinen ja sivistynyt. Tämä ei ole oikea paikka osoittaa paikkaasi miehesi elämässä.

Silläkään ei ole mitään väliä mitä muut täällä sanoo, toinen nainen tai perheen rikkoja.

Me molemmat tiedetään että perhettä ei voi rikkoa, jos siellä on kaksi toisiaan rakastavaa aikuista. Tottakai jokainen menee naimisiin siinä uskossa että kuolema meidät erottaa, ihmiset kuitenkin muuttuu ja jos elämä on yhtä tahkoamista, en näe mitään järkeä jäädä. Etsisin uuden onnen.

Tsemppiä sulle.

sinulle erityisen läheinen? Oliko teillä erityinen suhde? Jos olisit eronnut miehestäsi menisitkö hautajaisiin silti? Itse en menisi hautajaisiin, jos vainajan äiti niin toivoisi. En ymmärrä, miksi asia on sinulle niin vaikea, paitsi jos vainaja on sinulle todella rakas ja läheinen ja suret häntä erityisesti.

MIETTIKÄÄ VÄHÄN,KUKA ULKOPUOLINEN VIITSII SURRA TOISEN LASTA???!!TYHMÄT LEHMÄT EI PÄÄSTÄ HAUTAJAISIIN,KATKERAT PETETYT,JÄTETYT,SIANNAAMAISET HILLYBILLYT RANNALLA RUIKUTTAA!1 TOTTUKAA SIIHEN TAI KUOLKAA POIS,EI TEITÄ PASKOJA KETÄÄN JÄÄ KAIPAAMAAN.PS:PESKÄÄ EDES HIUKSENNE,KUN LÄHDETTE KAUPPAAN.

ja siitä syttyi iso sota. Tytär ilmoitti, että hän ei halua avionrikkojaa omiin juhliinsa, äitipuoli saa luvan pysyä poissa. Eikä äitipuolta ole kutsuttu kahden tyttäreni lapsen ristiäisiinkään eikä edes jouluna käymään. Jostain syystä lapsilla on taipumus nähdä, miten asiat oikeasti ovat. Meillä mies jätti perheensä, kun lapset olivat 14v ja 16v. Mies ei ole koskaan ymmärtänyt, miksi lapset eivät pidä hänen uudesta vaimostaan. Joten ap: olisiko se lapsi oikeasti halunnut sinut haudalleen? Vai sittenkin mieluummin oman äitinsä. Haluatko oikeasti loukata uudestaan ja uudestaan kuollutta. Mieti sitä.

sun asenteellasi ei ollut vaikutusta siihen, miten tyttäresi "näki totuuden"?

ja minun mieheni tämä tytär halusi saattajaksi alttarille.

näyttämisen halu. on sen verran huono itsetunto, että tahtoo osoittaa kaikille, että mies on tosissaan. säälittävää. tosi säälittävää. itse en välttämättä menis hautajaisiin, vaikka asia olisi äidille ok (ei se niin ok ole koskaan, ja fiksut ihmiset sen tajuaa) ...saati sitten kutsumattomana. jotain rajaa juntti-ap.

Erikseen oli pyydetty, että isä ei toisi tyttöystäväänsä mukanaan, mutta tämä halusi tulla. Rippijuhlissa jopa isän oma äiti kieltäytyi puhumasta pojalleen. Väki todella siirtyi toiseen pöytään (siis omat sisarukset, ei vaimon), kun isä ja tyttöystävänsä tulivat paikalle. Rippilapsi ei ottanut lahjaa vastaan eikä suostunut samaan kuvaan isänsä kanssa.



Kannattaa miettiä, mitä iloa ja kenelle on siitä, että on ei-toivottu vieras juhlissa.

jo äitipuoleksi kutsua.

Jospa kunnioittaisit äidin toiveita. Lapsen menettämisessä on ihan tarpeeksi hänelle.

Ap seurustelee lapsen ISÄN kanssa. Miksi pitää kunnioittaa jonkun vieraan naisen toivetta? Kyllä hänen tehtävänsä avopuolisona on kunnioittaa miehensä toivetta. Toivottavasti äiti ei sitten kutsu hautajaisiin omia tuttujaankaan.

Jos minun mieheni lähtisi toisen naisen matkaan en todellakaan haluaisi olla missään tekemisissä tämän naisen enkä oikeastaan miehenkään kanssa. Kaikkein vähiten lapseni hautajaisissa. Pitäisikö sielläkin tulla muistuttamaan miehen petoksesta?

Mies vielä menisi, isä kun on, mutta miksi ihmeessä tämä kolmas pyörä täytyy näytille tuoda.

Kaksi vuotta on aika lyhyt aika.