Mieheni lapsi kuoli, lapsen äiti ei halua mua hautajaisiin
Tämän naisen argumentti on se, että poikansa teki itsarin vanhempiensa eron seurauksena, jota tämä nainen pitää minun syynä. Mieheni mukaan kaikki heidän väliltä oli kuollut jo ennen kuin aloimme seurustella. Onko äidillä siis muka oikeus kieltää isän avovaimoa osallistumasta hautajaisiin??
Kommentit (338)
Ihmiset menossa kirkkoon, ap lapsen isän kainalossa kikattaa kirkon ulkopuolella.
Äidin suvusta pari miestä yrittää sanoa, että parempi, että et tule, loukkaat liikaa lapsen äitiä. Ap alkaa kirkumaan, että hänellä on oikeus ja sillä mustasukkaisella akalla ei ole oikeutta kieltää häntä.
Ap repii kirkon oven auki ja vouhottaa kirkon käytävää ja mulkoisee lapsen äitiä vihaisena ja repii lapsen isää käsikynkästä. Lopulta hän kaatuu korkoonsa siinä riehuessa ja kaatuu kuolleen lapsen arkun päälle, jolloin kansi aukeaa ja lapsi vierähtää lattialle.
Ap jatkaa kirkumista, että sillä saataanan hullulla akalla ei ole oikeutta kieltää hän tänne tulemasta, mies rakastaa vain häntä ja ei entistä perhettään.
Siellä makaa alttarilla ap hameenhelmat korvissa, lapsen isä ja kuollut lapsi arkku kumollaan.
Ap voitti, hän sai tulla paikalle ja sai kaiken huomion itseensä.
Ei kirkkoon menoa voi estää, ei karskit miehet eikä exän vaimo. Pitopaikka on sitten asia erikseen, sinne ap ei pääse, jos vaimo kieltää.
En minäkään APn sijassa kirkon jälkeen kahville menisi, mutta aivan taatusti kirkkoon menisin hyvästelemään pojan! Sitä ei voisi kukaan estää!!
Ihmiset menossa kirkkoon, ap lapsen isän kainalossa kikattaa kirkon ulkopuolella. Äidin suvusta pari miestä yrittää sanoa, että parempi, että et tule, loukkaat liikaa lapsen äitiä. Ap alkaa kirkumaan, että hänellä on oikeus ja sillä mustasukkaisella akalla ei ole oikeutta kieltää häntä. Ap repii kirkon oven auki ja vouhottaa kirkon käytävää ja mulkoisee lapsen äitiä vihaisena ja repii lapsen isää käsikynkästä. Lopulta hän kaatuu korkoonsa siinä riehuessa ja kaatuu kuolleen lapsen arkun päälle, jolloin kansi aukeaa ja lapsi vierähtää lattialle. Ap jatkaa kirkumista, että sillä saataanan hullulla akalla ei ole oikeutta kieltää hän tänne tulemasta, mies rakastaa vain häntä ja ei entistä perhettään. Siellä makaa alttarilla ap hameenhelmat korvissa, lapsen isä ja kuollut lapsi arkku kumollaan. Ap voitti, hän sai tulla paikalle ja sai kaiken huomion itseensä.
Mutta kauan olette siis julkisesti olleet yhdessä? Onko kenties erosta vaivvuosi javehtasitte vaimon selän takana kauan. Kerro!
Ja pysy todellakin poissa hautajaisista.
Hautajaiset ovat hautajaiset ja niillä ei ole mitään tekemistä sinun tai exvaimon mustasukkaisuuden tai epäilyjen kanssa. Hieman kunnioitusta, kiitoa.
t. saman kokenut äiti
Huh! Tällä palstalla kirjoittelijat ovat vielä tyhmempiä kuin kuvittelinkaan... ja se on jo paljon. Enkä nyt tarkoita ketjun aloittajaa (joskin rölleily sekin on typerää...)
Mutta kauan olette siis julkisesti olleet yhdessä? Onko kenties erosta vaivvuosi javehtasitte vaimon selän takana kauan. Kerro!
Mut tosiaan tarina ei kerro monenko vuoden salaliitto siellä takana on.
Ohis,surullisen epävarma naikkonen kun ottaa huomioon et on jo saanut miehen itselleen ja silti pelkää exää.
No mun mielipide on että ei kannata mennä, tuollaisessa tilanteessa parasta kunnioittaa omaisten tahtoa. Mutta hyvin tökerö vaatimus lapsen äidiltä kyllä. Selkeästi olette yhdessä olleet jonkin aikaa kun lapset tulleet tutuiksi, en ymmärrä mikä tarve on kieltää tulemasta hautajaisiin ex-miehen naista? Pitäisi varmaan miehenkin mielipidettä kysyä.. Tuollaisen jälkeen ainakin tietää minkälainen harppu se ex-nainen on kun ei hautajaisiinkaan saa osallistua, ilmeisesti ei pidetä osana miehen elämää lainkaan. Ja vielä syytetään muita toisen itsemurhasta, huhhuh.. Inhottava nainen joka ei näköjään ole ennen tapahtumaakaan voinut hyväksyä sitä että ex-miehellä on uusi nainen.
...tulee joistakin viestetistä mieleen se, kuinka me aikuiset vähättelemme lasten kokemuksia avioeroista. Työssäni tapaan usein avioeron kokeneita lapsia ja nuoria ja vaikka perheen elämä on monesti ollut raskasta ennen eroa, ei esim. riitoja helpottava ero ole suinkaan lapsille helppo.
Monet aikuiset tuntuvat ajattelevan esim. että siitähän on jo 6 kk, kun itse asiassa tuo on se aika, kun lapset alkavata edes reagoimaan.
Herkempi lapsi voi myös surra oman vanhempansa surua (esim. jätetyn osapuolen) niin kovasti, että toimii lohduttajana eli reippaana pikkuaikuisena, jolloin oma suru siirtyy ja todellakin ilmaantuu vaikka vaikeana masennuksena myöhemmin.
Ero ei koskaan ole lapsille ohi vuodessa tai parissa, vaikka se olisi mennyt nk. hyvin.
Oma puolisoni, joka on nyt 40 v ja hyvin pärjännyt elämässään, joutui kohtaamaan omien vanhempiensa eron ja vaikean äitipuolisuhteen terapiassa vasta aikuisena. Onneksi sai terapiaa.
Kauhein kokemus eroisästä on ystäväni häistä, joissa aikaisemmin fiksu isä huppelissa kouri tanssiparketilla avokkiaan morsiamen äidin ja kaikkien lasten nähden. Nämä osasivat käyttäytyä, mutta menihän siinä vähän juhlavierailta tunnelma.
95 % meistä pitää sinua järkyttävän typerryttävänä, etkä edes suostu uskomaan, että EI.
Jos av:llä 95% vastaajista on jotain mieltä, se yleensä vain tarkoittaa, että tosielämässä 95% ihmisistä on juuri päinvastaista mieltä.
Mitä muuten tarkoitat tässä yhteydessä typerryttävällä?
että ei sekään saa mennä. Jos et kelpaa miehesi uutena vaimona edustamaan rinnalle, ei mene mieskään.
Tapoja on kaksi; kuolinilmoitus lehdessä ennen hautajaisia jossa kutsutaan hautajaisiin. Tällöin myös pienempi kiitosilmoitus lehdessä hautajaisten jälkeen osallistumisesta. Silti pelkkä muistotilaisuus voi olla vain kutsutuille lähimmille ei kaikille kirkossa oleville.
Toinen tapa että hautajaiset järjestetään lähipiirissä ja silloin joku yleensä soittaa kutsun esim niille läheisille missä ja milloin hautajaiset ovat. Lehti-ilmoitus lehteen vasta hautajaisten jälkeen jossa maininta että hautajaiset pidetty. Silloin sinä et kuulu kutsuttuihin...
Minä minä -ihmisen vaatimuksista...
ennen kuin ap on poistettu kirkosta, jos siis ap sinne julkeaa mennä.
Jos olisitte olleet yhdessä 5v tai enemmän niin äidin toive kuulostaisi itsekkäältä, mutta 2v on niin vähän, varsinkin jos seurustelunne on alkanut jo edellisen liiton aikana.
Minun isäni lähti "toisen mukaan" ja vaikka ajattelen että syy ei uuden (nyt jo ex) naisen ollutkaan, en olisi missään nimessä halunnut häntä noin pian, noin intiimiin hetkeen.
Ajattele surevaa sisarusta. Hänelle on AIVAN VARMASTI ahdistavaa joutua veljensä hautajaisissa seurata vielä teidän välisiä jännitteitä ja pahimmillaan käännät tämän lapsen itseäsi vastaan.
ja äidin on katsoa kun ap ja hänen miehensä seisovat arkulla viemässä seppelettä. Ap voi samalla hivellä omistavasti miehen persettä ja vähän hieraista penistä ja vilkaista ex-vaimoa sen näköisenä, että ähäkutti, minä voitin.
muutaman vastauksen ja järkytyin siitä kuinka halveksivasti kirjoitatte kuolleesta lapsesta ja hänen omaisistaan. Ette ole yhtään ketään parempia, kun kirjoitatte tarinoita arkusta lattialle vierähtävästä kuolleesta lapsesta.
Hävetkää nyt itseänne ja sen jälkeen vasta muita.
ja äidin on katsoa kun ap ja hänen miehensä seisovat arkulla viemässä seppelettä. Ap voi samalla hivellä omistavasti miehen persettä ja vähän hieraista penistä ja vilkaista ex-vaimoa sen näköisenä, että ähäkutti, minä voitin.
Mikä kokemus on tehnyt susta noin sairaan ja katkeran? Ethän oikeasti kuvittele että kukaan noin tekisi, ethän?
Mitä sinne tuppaat mukaan jos se toiselle on niin suuri juttu. Miehesikin puhuu vain omasta puolestaan!!