Miten voi olla, että jotkut ei työllisty??
Ihmettelen suuresti niitä parhaassa työiässä olevia, jonkin koulutuksen omaavia, terveitä ihmisiä, jotka eivät muka löydä töitä?? Miten se voi olla mahdollista? Nyt ei ole vielä/enää taantumakaan, työpaikkoja on jo molin sivuilla tuhansia, ja muualla haettavissa vielä lisää! Luulisi, että työnantajat ottavat mielellään ahkeria ja tunnollisia ihmisiä töihin, vaikka koulutus olisikin vähän eri alalta.
Oletteko nirsoja? Asutteko alueella, jossa työtä ei ole? Mikä tällainen alue on, ja miten olette sellaiseen ajautuneet asumaan?
Itse en kestäisi työttömyyttä pitkään, ja kerran muutaman kuukauden työttömänä olleena väitän, että olisin ihan valmis mieluummin vaikka siivoamaan tai työskentelemään kaupan kassalla kuin olemaan työttömänä vaikka vuoden ajan.
Kommentit (87)
Olen hakenut töitä nyt 7 kk eli valmistumisestani (FM) lähtien. Olen hakenut kaikentasoisia töitä, ihan sihteeritöistä oman alan asiantuntijatehtäviin. Tämän 7 kk:n aikana olen päässyt kahteen haastatteluun, näihin molempiin valittiin selkeästi pätevämpi henkilö (tohtori tai >10 vuotta työkokemusta). Itsellänikin on kuitenkin useita vuosia työkokemusta ja muutenkin CV kunnossa, mutta minkäs teet.
Suoraan sanottuna uskon, että suurin syy työllistymisvaikeuksiini on se, että olen 29-vuotias, mennyt äskettäin naimisiin eikä minulla ole lapsia. Opiskeluaikoina sain melkeinpä valita työt niitä halutessani, mutta "tämän ikäisenä" on aivan eri juttu. :(
Jos haluaa niin töitä kyllä löytyy aina.
että olet mennyt vasta naimisiin?? Et kai vain mainitse asiaa hakemuksessa/haastattelussa..?
Entä tuo aiempi - miksi kerrot, että sulla on pieni lapsi?
En ole koskaan kertonut perhesuhteistani mitään - eivät ne lisää kompetenssiani, joten eivät myöskään kuulu työnantajalle.
Siellä on satoja työpaikkoja. Maisteri on hyvä ja valitsee.
Työpaikkoja on satoja. Arvaa paljonko on työttömiä?
esimerkiksi siitä, että sukunimeni on nyt suomalaisesta poikkeava (mieheni on ulkkis). Kyllä siitä on kysyttykin suoraan haastattelussa, mikä on mielestäni OK, koska mieheni sopeutuminen Suomeen on varmasti kysymysmerkki potentiaaliselle työnantajalle. Kerron toki mielelläni, että olemme asuneet Suomessa kuusi vuotta ja mieheni on kotoutunut erinomaisesti emmekä ole lähdössä mihinkään.
CV:ssä en mainitse mitään työhön liittymättömää, tietenkään.
t. 31
Siellä on runsaasti halpaa työvoimaa. Työtilanne on aika ankea.
Jyvässeudun työttömien pistää hynttyyt yhteen ja tehdä asialle jotain? :) Itsekin asun Keski-Suomessa, valmistun kohta maisteriksi eikä töitä ole tarjolla. Tai no, kyllä mä siivoamaan varmaan pääsisin, mutta en ole siihen vielä valmis. Lapset on jo isoja (7 ja 9v.) ja olisin sen puolesta ihan valmis kokopäiväiseen työhönkin. Mutta työnantajat ei arvosta tälläistä vähän ja huonoa työkokemusta omaavaa akateemista haihattelijaa, jolla on kaksi lastakin :O!!
ja toisaalta korkeakoulututkinto saa aikaan sen, että paria viikkoa pitempää siivouspätkääkään on turha toivoa. Haen töitä koko Suomesta ja elätän enää toivoa, että jonnekin peräkylälle kaivattaisiin työntekijää, eikä ketään muuta muodollisesti pätevää hakisi, jolloin minut olisi pakko valita. Muuhun ei ilman kokemusta ole mahdollisuuksia. (Ja sattumoisin olen kouluttautunut alalle, josta lähes kaikki valmistuneet työllistyvät. Jonkun on vain pakko kuulua siihen prosenttiin...kun ei saanut sitä ensimmäistä kesätyöpaikkaa, niin ei saa seuraaviakaan.)
+ minun kaltaiset töitä etsiskelevät kotihoidontuella olevat. Mollin sivuilla yhteensä parhaimpina päivinä 87 avointa työpaikkaa, joista osa yrittäjiä. Hitsaria, opettajia ja hoitohenkilökuntaa pääasiassa haetaan. Myyjän hommat on provikkapalkkaisia puhelinmyyntihuijarifirmoja joilla ei lapsia elätä. Hyvin harvoin on sellaista paikkaa mihin meikäläinen pystyisi, ja silloin kun olisi ja haen sitä, ei huolita. Kaupan alalla on kauhea tunku aina kun joku kunnollinen työpaikka tulee auki. Esim. H&M kun avasi täälä muutama vuosi sitten, hakijoita oli tuhat.
Joku sanoi että tietysti työnantaja ottaa mielummin sellaisen töihin joka on ollut töissä, eikä työtöntä. Juuri niin, minä olen ollut pitkiä aikoja työttömänä, valmistuin -92 kauppiksesta, eikä töitä ollut, ei mitään, vaikka asuin Helsingissä. Joskus -95 alkoi tulla sitten niitä puhelinmyyntipaikkoja. Olin 2000-2005 yrittäjänä. Siitä jäi vaan isot velat. Hommasin uuden ammatin, mutta töitä ei ole silti löytynyt, vaikka alalla pitäisi olla paljon eläkkeelle jääviä.
Minussa varmaan tökkää aina ylipaino kun pääsen työhaastatteluun asti, vaikka tuntuisi että hyvin meni, paikkaa ei heru.
Koskaan ei ole ollut kunnon normaalia työtä, koskaan ei ole ollut tulevaisuudesta varmaa tietoa. Kyllä se syö naista.
jotka eivät ole koskaan olleet työttömänä, siitä että mitä syitä työttömillä on työttömyyteensä? Miksi helvetissä niitä syitä täälä kysellään jos ei syitä saa olla kuin se että on tyhmä ja laiska, eikä edes halua töihin?
Minä en ainakaan tunne yhtäkään työtöntä joka niin nauttisi siitä että saa olla köyhä ja B-kansalainen!
Ne joilla on kerran nuorena onnistanut ja on saanut töitä, ja lennosta on aina vaihtanut työpaikkaa, onneksi olkoon! Kävi tuuri, kaikilla ei.
Kaikki syyt on aina selittelyä, kai sitä pitää itselleekin keksiä joku syy miksi kukaan ei huoli, eihän sitä muuten jaksa enää edes yrittää.
siivoamaan noin vain enää "mennä" joten turha sellaisestakaan työstä haaveilla sen enempää kuin jostain johtajan jobista.
kun ei nykyajan kakaroille kelpaa "mikä tahansa" duuni ja palkka oltava yli 10e heti alkuunsa, niin en ihmettele että on työttömiä! Vanhemmat tekee lapsilleen karhunpalveluksia paijaamalla päähän koko nuoruuden ja tunkemalla rahaa jennican taskuun. Jennica voi ennen 2. asteen koulusta valmistumista työskennellä 4 kesää. JOKAISELTA paikkakunnalta löytyy AINAKIN yhdeksi kesäksi duunia, ja se duuni kannattaa valita alalta mihin tarvitaan aina työntekijää.
Sitten kannattaa tehdä se paska duuninsa huonolla palkalla hyvin (sen aikaa kun kuitenkin on vanhemmat vielä turvana ja se raha on "ylimääräistä") jotta saa hyvän työtodistuksen ja tadaa, olet työllistynyt siihen asti kunnes valmistut omalle allalle!
Kun sitten haet työpaikkaa omalle alalle on sinulla pitkä hyvä CV, saat varmemmin paikan, sillä jokainen työnantaja arvostaa työtä tekevää!
Ja vaikka kävisikin niin paska tuuri, ettet saa heti oman alan työtä, on sinulla aina tämä "suoja ala" mihin voit aina palata tekemään keikkaa.
Ja näitä alojahan siis on esimerkiksi varasto, ravintola, kaupan ja siivouksen ala.
Ei ole sen vaikeampaa! Joten kyllä, jos odottaa että kaikki tarjoillaan kultavadilla niin saa työttömät minun puolesta ruikuttaa, itse opetan lapsilleni toisin.
Jos haluaa niin töitä kyllä löytyy aina.
Ole ystävällinen ja ehdota minulle edes yhtä sellaista työpaikkaa ihan mistä päin Suomea tahansa, josta maksettavalla palkalla tulisin toimeen.
Puhelinmyynti ei elätä, sen on niin moni kokeillut, hoito- ja opetusalalla olisi töitä, mutta minut on karsittu jo soveltuvuustesteissä (hoidettavien ja oppilaiden onneksi?)
Minulla on kuitenkin akateeminen koulutus ja pitkä mutta värikäs ja katkonainen työura. Ottaisitko minut siivoamaan?
ihmiset ajattele, ettei siivous tms kelpaa. Kyllä minäkin opiskelujen alussa olin sitä mieltä, että olen oikeutettu parempaan työhön, mutta nykyisin siivoojan paikkakin on jo saavutus. Luultavasti näin käy monelle muullekin.
siivoamalla kun on ollut älliä lukea korkeammalle.
Tulkaa vain hankojen ja soihtujen kanssa kotiovelle, mutta no thanks, I'm better than that.
työnantajia jotka maksavat työtekijöille rehellistä, kunnon palkkaa jolla voi tulla toimeen ja elättää perheensä. Mitään muuta ei puutu!
Minusta on hienoa että esimerkiksi nykynuorilla on selkärankaa olla ottamatta vastaan ketkutyönantajien tarjoamia paskahommia olemattomalla palkalla. Olen varma että jatkossa työnantajat joutuvatkin polvillaan rukoilemaan ihmisiä töihin ja se on oikein se!
Jos on työhaluja, harkitkaahan yrittäjyyttä. Se vaatii paljon uuden oppimista ja kovaa työtä usein olemattomalla palkalla (ainakin alkuvuosina) ja leimaudutpa vielä pahimmassa tapauksessa ketkuksi! Mutta opettavaista ja antoisaa se on, ja kyllä se vuosien varrella kituuttamisesta iloksi muuttuu.
Ennen kuin leimaatte työnantajia, muistakaa, että yrittäjät joutuvat usein elämään itse varsin heikoilla tuloilla. Onneksi mulla on mies, joka käy normaaleissa palkkatöissä, ja yrityskin on jo sen verran vakaalla pohjalla, että itselle pystyy maksamaan edes siedettävää kuukausipalkkaa. Vaikka paska palkka se edelleenkin olisi semmoisen mielestä, jonka yrittäisin palkata töihin vastaavalla koulutuksella ja työkokemuksella kuin itselläni.
siivoamalla kun on ollut älliä lukea korkeammalle.
Tulkaa vain hankojen ja soihtujen kanssa kotiovelle, mutta no thanks, I'm better than that.
mutta silloin menetät myös ruikutusoikeutesi. Työtä ON tarjolla, se ei vaan sulle kelpaa. Ja yhteiskunnan asia ei ole sua elättää.
mä ajattelen tuosta "olen liian koulutettu siivoamaan", että vaikka kouluun on päässyt, niin jos ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä niin sitten ei ole niitten kaikkein lahjakkaimpien joukossa jotka saavat töitä missä vain tilanteessa, tai ei ole hakeutunut oikeaan koulutukseen. Joten on syytä nöyrtyä ja mennä sinne siivoaamaan, kuten olen itse tehnyt.
joskus ajoitus. Joskus ylikoulutettu hakemaansa, joskus työhön pääsee tuttujen kautta joku tuttu, joka jo tunnetaan. Joskus työnantajat eivät osaa valita parasta. Joskus alalle iskee lama ja työtilaisuudet vähenevät.
Nämä esimerkit olivat omalta kohdaltani. Töissä nyt.
ammattibarometreja. Niistä näkee selkeästi, että esimerkiksi monissa yliopistokaupungeissa on tietyillä aloilla ylitarjontaa. Esimerkiksi ympäristöalalle lisättiin vuosikymmen sitten paljon opiskelupaikkoja, ja nyt niitä karsitaan kovalla kädellä, koska ainoastaan Helsingissä nämä ihmiset jotenkuten työllistyvät. Sama vaiva on mm. kemian ja laboratoriotyö alalla ja monella muulla. Jos puolisolla on työ toisella paikkakunnalla, on todella, todella iso kynnys lähteä muualle (pätkä)töihin.
On aika kohtuutonta odottaa, että se 19-vuotias tajuaisi mitään työmarkkinoiden rakenteesta, kun kaikki opinto-ohjaus työkkäriä myöten on sellaista mikäs-sua-kiinnostais-lässytystä, jossa nuorta rohkaistaan kouluttautumaan haluamalleen alalle, kertomatta ettei tutkinnolla saa töitä. Niinpä suurin osa tutuistani on suorittanut ensin sen alan tutkinnon, jolle haluaisivat töihin, ja sitten perään opiskelleet, riittävästi työttömänä oltuaan, sen ammatin josta saa leipää pöytään. Ihmisillä on ihan hillittömiä tutkintöyhdistelmiä, kuten opettaja-kuorma-autonkuljettaja, insinööri-vartija, puutarhuri-lähihoitaja jne.
Mut tämä on todellisuutta, jota ei voi ymmärtää jos sitä ei ole itse kokenut.
Tiedän kyllä aika paljon sekä varsinaisesta yrittäjyydestä että osuuskunnasta. Olen ollut sekä osakkaana että kouluttajana / neuvojana molempiin.
Ei onnistu näillä mailla monista syistä: osuuskuntaa yritettiin perustaa, mutta ei löytynyt ensimmäistäkään työnantajaa. Se jäi sitten siihen. Työttömän ryhtymistä yrittäjäksi minun ei varmaan tarvitse kirkastaa yhdellekään työttömälle.